Schmallenberg-virus on syksyllä 2011 Saksasta löydetty ortobunyavirus. Se tarttuu märehtijöihin ja leviää eläimestä toiseen hyönteisten välityksellä. Aikuisilla märehtijöillä oireet ovat lieviä, mutta tiineysaikana tartunta voi johtaa luomiseen tai siihen, että jälkeläisellä on synnynnäisiä epämuodostumia. Virus ei tartu ihmiseen.
Oireet
Tartunta on usein oireeton. Joissain tapauksissa lypsylehmillä on ollut oireina äkillinen kuume (> 40 °C), äkillinen maidontuotannon lasku ja joskus voimakas ripuli. Eläimet ovat toipuneet muutamassa päivässä. Lampailla tai vuohilla tällaisia oireita ei ole raportoitu. Jos tartunta tapahtuu tiineyden aikana, myös sikiö saa tartunnan ja sen kehitys voi häiriintyä. Seurauksena voi olla luominen tai erilaiset epämuodostumat:
- suoraan tai koukkuun jäykistyneet raajat
- kaula- tai selkärangan kiertymät
- aivojen epämuodostumat (vesipää) tai aivojen osittainen kehittymättömyys
- vastasyntyneen hermosto-oireet tai imemiskyvyttömyys
Taudin määritys ja näytteenotto
Taudin määritys tehdään osoittamalla virus PCR-menetelmällä kudosnäytteestä. Luodut, kuolleena syntyneet tai hermosto-oireiset vastasyntyneet karitsat, kilit tai vasikat on parasta lähettää luomisen syyn selvitykseen kokonaisena. Myös jälkeiset lähetetään tutkittavaksi. Luomisen syyn selvityksessä tehdään myös muut luomispakettiin kuuluvat tutkimukset.
Sikiöt ja jälkeiset lähetetään Ruokaviraston Helsingin, Kuopion, Oulun tai Seinäjoen toimipaikkoihin.
Leviäminen
Virus tarttuu märehtijästä toiseen verta imevien hyönteisten, erityisesti polttiaisten (Culicoides spp.) välityksellä. Hyönteiset saavat tartunnan virusta kantavasta märehtijästä ja siirtävät tartuntaa muihin märehtijöihin seuraavilla syöntikerroilla. Tartunta leviää kesällä ja alkusyksystä, jolloin virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia.
Vastustaminen ja ehkäisy
Schmallenberg-viruksen aiheuttama tauti ei ole lainsäädännön nojalla vastustettava tai ilmoitettava tauti. Jos eläimen omistaja epäilee Schmallenberg-viruksen aiheuttamaa tartuntaa, hän voi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta näytteet tartunnan varmistamiseksi saadaan otettua.
Seuranta
Jos karjaan syntyy epämuodostuneita karitsoita, vasikoita tai kilejä tai luomisia on tavanomaista enemmän, karjan omistajan on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri arvioi tilanteen ja tulee ottamaan tarvittavat näytteet tai antaa ohjeet näytteiden lähettämiseksi suoraan Ruokavirastoon.
Ruokavirasto tutkii sekä luoneen emän näytteitä että luotuja sikiöitä luomisen syyn selvittämiseksi. Tarvittaessa sikiöt ja epämuodostuneina syntyneet märehtijät tutkitaan myös Schmallenberg-viruksen varalta.
Esiintyminen
Schmallenberg-virusta on todettu useissa Euroopan maissa.
Syksyllä 2011 Saksasta löydetty Schmallenberg-virus levisi Suomeen jo kesällä 2012. Ensimmäiset epämuodostuneet karitsat, joissa virus todettiin, syntyivät täysiaikaisina joulukuun 2012 lopussa. Niiden emä oli saanut tartunnan tiineyden alkupuolella elo-syyskuun 2012 vaihteessa. Ensimmäinen epämuodostunut vasikka, jolla virus todettiin Suomessa, syntyi helmikuussa 2013. Schmallenberg-viruksen aiheuttamia luomisia ei todettu lainkaan vuosien 2014–2018 aikana. Vuonna 2019 Schmallenberg -virus osoitettiin yhdestä naudan sikiöstä. Schmallenberg -tartuntaa todettiin muutaman vuoden tauon jälkeen vuoden 2023 keväällä, kun virus osoitettiin kahdesta epämuodostuneesta naudan sikiöstä. SBV on todettu epämuodostuneiden naudan sikiöiden näytteissä myös vuosien 2024 ja 2025 keväinä.