Naudat

Terveydenhuollossa kohteena ei ole yksilö vaan karja. Yhden eläimen sairastuessa tai kuollessa keskeisin kysymys ei ole, miten tämä eläin parannetaan vaan mitä sairastuminen ja kuoleminen kertovat karjan tilanteesta. Oleellista on siis kysyä: ovatko muut eläimet vaarassa kuolla tai sairastua. Ja mitä on tehtävissä sairastumisten ehkäisemiseksi. Asian selvittelyssä on syytä tutkia eläinten olosuhteita, hoitokäytäntöjä ja itse sairastuneita eläimiä.

Nautaterveydenhuollon ohjeita on pyritty kokoamaan Eläintautien torjuntayhdistyksen hallinnoimalle kansallisen nautaterveydenhuollon kotisivulle. Sivulla on jo ohjeita muun muassa utaretulehdusongelmien ja vasikkaripuliongelmien selvittämiseen. Ohjeisto laajenee jatkuvasti. Pääset nautaterveydenhuollon verkkosivuille tästä.

Sairastuneiden ja kuolleiden eläinten tutkimisessa käytettävissä ovat Ruokaviraston patologiset tutkimukset (raadonavaus ja elinnäytetutkimukset), erityiset tautiongelmien selvitykseen tehdyt tutkimuspaketit ja yksittäisten tautien tunnistamiseen tarkoitetut tutkimukset.

Ruokaviraston tutkimuspakettien käyttö nautojen tilaongelmissa ja terveydenhuollossa

Diagnoosin varmistaminen laboratoriotutkimuksilla on useampien eläinten sairastuessa isolla tilalla yleensä välttämätöntä. Kun taudin syy tiedetään, ennaltaehkäisy ja lääkitykset voidaan suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti, vältetään turhaa työtä ja taudin pitkittymisestä johtuvia tappioita sekä edistetään eläinten hyvinvointia ja harkittua lääkkeiden käyttöä.

Suositeltavaa on terveydenhuoltosuunnitelman yhteydessä sopia yhdessä eläinlääkärin kanssa tavallisimmista tilanteista, joissa näytteenottoon ryhdytään.

Tavanomaisia nautatilan sairausongelmia, joissa näytteiden ottamisella voidaan tilannetta selvittää, ovat esimerkiksi:

• vasikkaripuli
• hengitystietulehdukset/silmä/sierainvuoto/kuume
• luomiset/kuolleena syntyneet vasikat/kehityshäiriöt tai epämuodostumat
• valuttelu/tiinehtymisongelmat
• aikuisten nautojen/isojen lihanautojen tuntemattomasta syystä johtuvat kuolemantapaukset
• lisääntynyt vasikkakuolleisuus
• laiduntavien nuorten nautojen ripuli/huono kasvu
• hermosto-oireet, jalkaviat tai ihosairaus useammalla eläimellä

Ruokaviraston nautojen diagnostiikan tutkimuspaketit on suunniteltu siten, että tärkeimmät eri ikäryhmien kyseisen sairauteen liittyvät taudinaiheuttajat tulevat automaattisesti testatuiksi.

Näytteenotto kannattaa suunnitella yhdessä tilan oman eläinlääkärin kanssa. Tarvittaessa myös laboratorioon voi ottaa näytteiden lähettämisessä yhteyttä. Näytteet tulee ottaa mieluiten taudin alkuvaiheessa olevista eläimistä, ennen lääkityksiä, tai jos eläimiä on lääkitty, se tulee mainita lähetteessä. Mahdollisimman tarkat tiedot tilan sairausongelmasta auttavat laboratoriota jatkotutkimusten valinnassa.

Elävistä eläimistä otettaville kliinisille näytteille suunniteltuja tutkimuspaketteja ovat:

• vasikkaripulitutkimuspaketti, 3–5 ulostenäytettä
• hengitystietulehdustutkimuspaketti, 3–5 nielun syväsively/keuhkoputkihuuhtelu/nenäsively
• silmätulehdustutkimuspaketti, 3–5 sidekalvonsivelynäytettä
• ureaplasmatutkimuspaketti, 3–5 emätinsivelynäytettä
• luomisen syyn selvitys, 5–10 verinäytettä (linkki brusellaseuranta)
• laidunloistutkimuspaketti, 3–5 ulostenäytettä
• paratuberkuloosiseuranta kliinisille näytteille

Patologisanatomiset tutkimuspaketit naudoille:

• naudan patologinen tutkimus
• naudan luomisen syyn selvitys, sikiöt ja kuolleena syntyneet sekä alle vuorokauden ikäisenä kuolleet ja jälkeiset

Jos useampia eläimiä kuin yksi on lyhyellä aikaa kuollut, on paras tapa toimittaa kokonainen eläin/mahdollisesti useampia patologiseen tutkimukseen (ruumiinavaukseen) kuolinsyyn selvittämiseksi. Vaihtoehtoisesti eläinlääkäri voi joissain tapauksissa tehdä tilalla eläimille ruumiinavauksen ja ottaa näytteitä jatkotutkimuksiin. 

Myös teurastamon kautta voidaan tarvittaessa lähettää elinnäytteitä, jos siitä on etukäteen sovittu tarkastuseläinlääkärin kanssa.

Mikäli eläimillä havaitaan ripulin tai hengitystietulehduksen oireita, voidaan samaan aikaan ottaa myös näytteitä elävistä eläimistä.

Patologiseen tutkimukseen kuuluu aina eläimen täydellinen ruumiinavaus ja esitietojen ja löydösten perusteella valittavat tärkeimmät bakteriologiset, virologiset tai parasitologiset jatkotutkimukset. Hengitystietulehduksissa tai ripulitaudeissa näytteille tehtävät tutkimuspaketit sisältävät samat bakteerit, virukset ja loiset kuin kliinisissä vastaavissa paketeissa. Tarvittaessa lääkeherkkyysmääritys kuuluu pakettiin. Mahdolliset muut erikseen sovittavat lisätutkimukset ovat maksullisia.

Luomispaketti sisältää patologisen tutkimuksen lisäksi tärkeimmät luomisia aiheuttavat bakteerit, ureaplasman, virukset, sienet ja loiset. Sikiön ruumiinavauksen yhteydessä tarkastetaan myös silmin nähtävät kehityshäiriöt ja voidaan todeta myös esimerkiksi struuma. Omistajan tulee aina ilmoittaa luomisista kunnaneläinlääkärille luomistautiseurannan takia, verinäytteiden tutkimus luomistaudin varalta on maksuton.