Perustietoa eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnasta
Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun. Jotta kuluttaja voi vakuuttua tuotteen turvallisuudesta, on elintarviketuotannon oltava läpinäkyvää, ja tuote on voitava jäljittää lähtöpisteeseensä asti. Myös mahdollisen eläintaudin puhjetessa on oleellista tietää missä kukin eläin on ollut, jotta todennäköisesti tartunnan saaneet eläimet voidaan jäljittää ja erotella muista eläimistä.
Eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi tuotantoeläimet on merkittävä luotettavasti ja kattavasti, niiden pitopaikoista on pidettävä ajantasaista rekisteriä ja eläinten syntymät, kuolemat, siirrot tilalta ja tilalle sekä eri pitopaikkojen välillä tulee ilmoittaa rekistereihin ja merkitä pitopaikkojen kirjanpitoihin vaatimusten mukaisesti.
Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten merkitsemis- ja rekisteröintivaatimusten noudattaminen on niin sanottuina ehdollisuuden vaatimuksina myös viljelijätukien myöntämisen edellytyksenä.
Otantavalvottavien tilojen valinta
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin otantavalvontaa tehdään nauta-, sika- sekä lammas- ja vuohitiloille. Vähintään 3 % kaikista kyseisten eläinlajien pitopaikoista valvotaan vuosittain.
Otantavalvottavien kohteiden valinta suoritetaan keskitetysti Ruokavirastossa pääasiassa riskianalyyseihin perustuen. Lisäksi osa valvottavista kohteista valitaan satunnaisotannalla, jossa jokaisella toimijalla on yhtäläinen todennäköisyys joutua tarkastettavaksi. Otantavalvontaa kohdistetaan kaikenlaisiin toimijoihin, myös niihin, jotka eivät hae viljelijätukia.
Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnan yhteydessä suoritetaan usein myös eläinperusteisesti myönnettävien EU-rahoitteisten sekä kansallisten viljelijätukien valvontoja.
Perustarkastuksen kulku
Paikan päällä pitopaikassa tehtävän otantatarkastuksen suorittavat ELY- keskusten sekä Ahvenanmaan valtionviraston virkamiehet. Valvonta on suoritettava ilman ennakkoilmoitusta, paitsi jos tällainen ilmoitus on tarpeen ja asianmukaisesti perusteltu valvonnan suorittamista varten. Ennakkoilmoituksen saa tehdä aikaisintaan 48 tuntia ennen tilakäyntiä.
Toimijalla on velvollisuus tarpeen mukaan avustaa tarkastuksen suorittamisessa ja toimia yhteistyössä tarkastusta suorittavien viranomaisten kanssa. Toimijoiden on, siinä määrin kuin se on tarpeen, valvonnan suorittamista varten pyynnöstä annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus tutustua mm. eläimiin, asiakirjoihin ja muihin merkityksellisiin tietoihin.
Valvonnassa tarkastetaan rekisteröitymisen tiedot Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä. Tilalla paikan päällä tarkastetaan eläinten merkitseminen säädösten mukaisilla tunnistimilla, sekä eläinten rekisteritietojen ja pitopaikkakohtaisen kirjanpidon ajantasaisuus. Valvontakäynneillä tarkastetaan myös takautuvasti tilan kaikkien kalenterivuoden alusta alkaen rekisteriin tehtyjen eläinten tapahtumailmoitusten ilmoitusaikojen noudattaminen.
Tarkastuskertomus ja muutoksenhakuoikeus
Tilalla suoritetusta tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan eläintenpitäjälle tarkastuksen jälkeen. Mikäli eläintenpitäjä on ottanut Suomi.fi -viestit käyttöön, tarkastuskertomus toimitetaan sitä kautta. Muussa tapauksessa tarkastuskertomus ohjautuu vastaanottajalle OmaPosti-palvelusta valitun toimitusmuodon mukaisesti joko sähköisenä tai paperisena versiona.
Eläintenpitäjällä tai hänen edustajallaan on mahdollisuus lisätä tarkastuskertomukseen omat huomautuksensa sekä allekirjoituksensa. Allekirjoituksen puuttuminen ei estä asian jatkokäsittelyä. Ehdollisuuden valvonnan kyseessä olleessa tarkastuskertomuksen allekirjoittaminen ei myöskään poista muutoksenhakuoikeutta tukipäätöksestä, jonka tekee maaseutuelinkeinoviranomainen.
Toimenpiteet, jos tarkastuksessa havaitaan puutteita eläinten merkitsemis- ja rekisteröintisäädösten noudattamisessa
Jos tarkastuksessa havaitaan eläinten merkitsemis- ja rekisteröintisäädösten noudattamisen laiminlyöntejä, valvontaviranomainen ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että toimija korjaa epäkohdat. Lievissä tapauksissa voidaan harkita kehotuksen antamista. Eläintenpitäjälle määrättäviä hallinnollisia seuraamuksia ovat mm. määräys epäkohdan poistamiseksi, eläinten siirtokielto sekä eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu. Määräystä ja kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Lisäksi tunnistamaton eläin voidaan määrätä aluehallintoviraston päätöksellä lopetettavaksi.
Määräys epäkohdan poistamiseksi
Epäkohta voidaan määrätä poistettavaksi välittömästi tai valvontaviranomaisen asettamassa määräajassa, joka kirjataan asiasta tehtävään erilliseen päätökseen. Määräajan jälkeen tilanteen korjaaminen eli määräyksen noudattaminen tarkastetaan. Eläimiä voidaan lisäksi määrätä turvaamistoimena siirtokieltoon epäkohtien korjaamisen ajaksi. Siirtokiellosta on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
Siirtokielto
Niiden eläinten, joilla on valvonnassa havaittu merkinnässä ja/ tai rekisteröinnissä puutteita, siirtäminen tai luovuttaminen pitopaikasta voidaan kieltää, mikäli eläintenpitäjä ei kehotuksesta huolimatta korjaa puutteita asetetussa määräajassa. Kielto voi koskea yksittäisiä eläimiä tai kaikkia pitopaikan saman eläinlajin eläimiä. Siirtokielto on turvaamistoimenpide, jolla estetään sellaisen eläimen, jonka tunnistettavuudesta ja/ tai jäljitettävyydestä ei voida varmistua, pääsy elintarvikeketjuun tai aiheuttamaan riskiä eläintautien leviämisestä. Siirtokielto on voimassa, kunnes sen perusteena olevat epäkohdat voidaan todeta asianmukaisesti korjatuiksi.
Eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu
Havaituista laiminlyönneistä voidaan määrätä myös seuraamusmaksu, joka voi olla suuruudeltaan 300-5000 €. Maksun suuruuden arvioinnissa otetaan huomioon menettelyn laatu, laajuus, toistuvuus ja vahingollisuus.
Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisen varmistaminen
Valvonnassa todettujen puutteiden korjaaminen tarkastetaan jälkikäteen. Tehdyt korjaukset voidaan varmentaa niiden laadusta riippuen joko hallinnollisesti tai tilakäynnillä. Valvontaviranomaisten suorittamat uusintatarkastukset ovat maksullisia; maksutaksoista on säädetty ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen (AVI) maksullisista suoritteista annetuissa Valtioneuvoston asetuksissa.