Ruokaviraston hyväksymiä korvamerkkejä sekä mikrosiruja on mahdollista tilata Ruokaviraston tilausjärjestelmän kautta tai soittamalla lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalveluun. |
Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttui 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettujen säädösten soveltaminen. Kameli- ja hirvieläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista säädetään uudella komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/520. Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) on astunut voimaan 1.1.2022. Lain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (67/2022) on astunut voimaan 24.1.2022.
Tarhatut kameli- ja hirvieläimet on merkittävä yksilöllisillä tunnistimilla
21.4.2021 lähtien jokainen kamelieläin, kuten laama ja alpakka, sekä hirvieläin, kuten peurat ja poro, on merkittävä Ruokaviraston hyväksymillä yksilöllisillä kumpaankin korvaan kiinnitettävillä korvamerkeillä tai vaihtoehtoisesti yhdellä mikrosirulla.
Porojen osalta vaatimus koskee kaikkia muita kuin poronhoitoalueella pidettäviä paliskunnan osakkaiden poroluetteloon merkittyjä poroja. Paliskunnan alueella olevien, paliskunnan poroluetteloon merkittyjen porojen tunnistamisen osalta sovelletaan poronhoitolain säännöksiä. Hirvieläimet, joita pidetään eristetyllä alueella luonnonmukaisissa olosuhteissa siten, että ne eivät ole säännöllisessä kosketuksessa ihmisiin, ei tarvitse merkitä edellyttäen, että niitä ei siirretä pitopaikastaan toiseen pitopaikkaan
Merkintävelvollisuus koskee 21.4.2021 lähtien syntyneitä eläimiä ja kaikkia kameli- ja hirvieläimiä niiden lukumäärästä tai pitotarkoituksesta riippumatta. Eläin on merkittävä, vaikka sitä pidettäisiin seuraeläimenä muista kuin kaupallisista syistä. Merkit on kiinnitettävä ennen eläinten siirtoa syntymäpitopaikasta, mutta kuitenkin viimeistään yhdeksän kuukauden ikäisenä. Eläintenpitäjä on vastuussa eläintensä asianmukaisesta merkitsemisestä. Eläintenpitäjä on se henkilö, kenen hallussa eläimet käytännössä ovat. Tämä henkilö voi olla joku muu kuin eläinten omistaja.
Kameli- ja hirvieläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että kyseiset eläimet yksilöidään tavanomaisella korvamerkillä, joka kiinnitetään eläimen kumpaankin korvalehteen, tai maakoodin sisältävällä injektoitavalla transponderilla (mikrosirulla), joissa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa. Merkitsemätöntä tai puutteellisesti merkittyä eläintä ei saa luovuttaa tai siirtää pitopaikasta, vastaanottaa uuteen pitopaikkaan tai ottaa kuljetettavaksi tai teurastettavaksi.
Myös pitopaikat on rekisteröitävä
Kameli- ja hirvieläinten pitopaikat tulee olla rekisteröitynä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Porojen osalta vaatimus on uusi, ja koskee ainoastaan poronhoitoalueen ulkopuolella pidettävien porojen pitopaikkoja. Rekisteröityminen tehdään ennen eläinten pidon aloittamista oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeilla tai verkossa palvelussa epr.ruokavirasto.fi . Samalla rekisteröidään myös kameli- ja hirvieläinten eläintenpitoilmoitus. Aiemmin rekisteröityjä pitopaikkoja ei tarvitse rekisteröidä uudelleen. Jos olet epävarma, onko pitopaikka rekisteröity, varmista rekisteritietojen ajantasaisuus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Kirjanpitovelvoite
Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinluokista ja eläinten lukumääristä. Mikäli eläin on merkitty yksilöllisesti tunnistimella, kirjanpitoon merkitään tunnistimessa oleva tunnistuskoodi. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen pitopaikkatunnus sekä siirron päivämäärä. Eläinten kuolleisuudesta pitopaikassa tulee myös pitää kirjanpitoa. Mikäli eläimet on tunnistettu yksilöllisesti tunnistimella, merkitään kirjanpitoon kuolleen eläimen tunnistuskoodi ja kuolinpäivämäärä. Mikäli eläimiä ei tunnisteta yksilöllisesti, merkitään kirjanpitoon kuolleiden eläinten lukumäärä ja päivämäärä (koskee eristetyissä ja luonnonmukaisissa olosuhteissa olevia hirvieläimiä). Kirjanpidossa tulee säilyttää myös mahdolliset asiakirjat, kuten eläinterveystodistukset, eläinlajikohtaisten säännösten mukaisesti.
Tiedot on kirjattava ja säilytettävä paperilla tai sähköisessä muodossa. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta.