Kumppanuusajattelun merkitys korostuu elintarvikeketjun kustannuskriiseissä
18.5.2026
Kuluvan kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua elintarvikeketjun toimijoihin kohdistuvista kustannuspaineista. Paineet kohdistuvat erityisesti ketjun alkupään toimijoihin eli käytännössä alkutuottajiin ja jossain määrin myös elintarviketeollisuuteen. Keskeinen syy kustannuspaineiden taustalla on Lähi-Idän kriisi. Tilanne muistuttaa jossain määrin vuosien 2021–2022 kustannuskehitystä. Tuolloin elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi suosituksen, jossa ketjun toimijoita suositeltiin yhdessä etsimään ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi muun muassa voimassa olevien sopimusten ehtoja tarkastelemalla.
Nykyisen kriisin seurauksena maakaasun ja öljyn hinnat ovat nousseet, mikä nostaa erityisesti maataloudelle tärkeiden polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa. Polttoaineet vastaavat 13 prosenttia maatalouden keskimääräisistä ja jopa neljännestä kasvintuotantotilojen tuotantokustannuksista. Maakaasu puolestaan on merkittävässä roolissa lannoitteiden hinnanmuodostuksessa. Lannoitekustannus on keskimäärin 12 prosenttia maatalouden ja runsas kolmannes kasvituotantotilojen tuotantokustannuksista[1]. Kustannuskriisi koskeekin suoraan voimakkaimmin kasvintuotantotiloja, mutta rehujen hintojen kautta sen vaikutukset kohdistuvat epäsuorasti myös kotieläintiloihin.
Lähi-Idän konfliktin vaikutukset
Toistaiseksi käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole riittävästi viitteitä siitä, että tämänhetkinen tilanne vastaisi poikkeuksellisuudeltaan vuosien 2021–2022 kustannuskriisiä. Erityisesti on epätietoisuutta siitä, kuinka pitkäaikaiseksi ja laaja-alaiseksi tilanne tällä kertaa muodostuu. Mikäli Lähi-Idän konflikti ei merkittävästi eskaloidu nykytilanteesta, on todennäköistä, että vaikutukset jäävät maltillisiksi[2]. Joka tapauksessa kustannuspainetta on havaittavissa ja markkinoilla on useita epävarmuustekijöitä, jotka myös vaikuttavat eri tavoin ketjun eri toimijoihin.
Vaikka tilanteen poikkeuksellisuudesta ja ajallisesta kestosta ei olekaan vielä tarkkaa tietoa, on kaikkien ketjun toimijoiden joka tapauksessa syytä seurata tilannetta tarkasti. Neuvoteltaviin toimitussopimuksiin voi olla tarpeen hakea tilanteen vaatimia joustoja esimerkiksi pidättäytymällä mahdollisuuksien mukaan pitkien hintajaksojen sopimisesta osana toimitussopimuksia. Erityisesti vahvemmassa asemassa olevien ostajien tulee huomioida heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien asema, jotta ruoantuotannon edellytykset pitkällä aikavälillä voidaan turvata.
Elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyö poikkeustilanteissa
Myös me elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tarvittaessa reagoimme tarkoituksenmukaisilla toimilla. Kannustammekin olemaan meihin rohkeasti yhteydessä, jotta käytössämme on riittävän kattava kokonaiskuva tilanteesta. Tarvittaessa olemme valmiita käymään keskusteluita ketjun toimijoiden kanssa niistä toimenpiteistä, joita tilanne näkemyksemme mukaan edellyttää.
Kustannuskriisit korostavat elintarvikeketjuun olennaisesti liittyvän kumppanuusajattelun merkitystä. Ketjun ja ruoantuotannon eri portaat tarvitsevat kaikki toisiaan, ja toiminnan kannattavuus kaikilla portailla on kestävän ruoantuotannon elinehto. Kustannuskriisin kaltaisissa tilanteissa on usein kyse sellaisista riskeistä, joiden realisoitumiseen ketjun eri toimijoilla on käytännössä olemattomat vaikutusmahdollisuudet. Kumppanuusajattelun hengessä tällaisessa tilanteessa on oikeudenmukaista, että jokainen ketjun osapuoli kantaa riskin realisoitumisesta aiheutuvia kustannuksia oman kantokykynsä mukaan. Kustannukset eivät saa jäädä pelkästään neuvotteluasemaltaan heikoimpien toimijoiden kannettaviksi. Kumppanuusajattelun mukaisesti poikkeustilanteissa jokaisen ketjun toimijan tulisi lyhyellä aikavälillä olla valmis kantokykynsä mukaan tinkimään myös omasta edustaan.
Jarno Sukanen
elintarvikemarkkinavaltuutettu
Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.
[1] Luonnonvarakeskus 2026. Taloustohtori. Verkkopalvelu. Saatavissa: https://taloustohtori.luke.fi [Viitattu 18.5.2026].
[2] Sari Forsman-Hugg, Pekka Kinnunen, Päivi Kujala ja Mauri Yli-Liipola: PTT-ennusteet 3/2026: Maa- ja elintarviketalous – kevät 2026. Kriisit testaavat ruokaketjun toimivuutta – maatalouden markkinatuotot eivät nouse kustannusten tahdissa. Saatavissa: https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-kevat-2026/ [Viitattu 18.5.2026]. Ks. myös Valtiovarainministeriö 2026. Taloudellinen katsaus: Kevät 2026. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:14. Saatavissa: https://vm.fi/taloudellinen-katsaus-kevat-2026#/1/0 [Viitattu 18.5.2026].