Luottamusta rakentamalla kohti toimivampaa ruokaketjua

26.2.2026

Elintarvikeketjun toiminnan kehittäminen edellyttää avointa keskusteluilmapiiriä osapuolten välillä. Mikäli ketjun toimijoiden välillä on jostakin syystä pulaa luottamuksesta, edellytyksiä riittävän avoimelle keskustelulle ei ole. Elintarvikeketjussa luottamuspula johtuu usein liikesuhteen heikentymisen tai menettämisen pelosta. Tätä pelkoa kokevat usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat toimijat, eli juuri he, joiden toimintaedellytysten kannalta avoin keskustelu ja yhteistyö ketjun kehittämiseksi olisi tärkeintä.  

Suomalaisessa elintarvikeketjussa on toistuvia havaintoja luottamuspulan olemassaolosta. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto on toteuttanut useita kyselyjä, joilla on kartoitettu kauppatapoja eri toimialoilla. Kyselyissä liikesuhteen menettämisen tai heikentymisen pelko mainitaan poikkeuksetta yhdeksi tärkeimmistä syistä sille, miksi epäkohdista ei uskalleta olla yhteydessä viranomaiseen. Tämä ”pelkokerroin” nousee usein esiin myös ketjun toimijoiden kanssa käytävissä kahdenvälisissä keskusteluissa. 

Epäkohdat eivät korjaannu ilman tietoa 

Epäkohtiin on mahdotonta puuttua, mikäli niistä ei saada riittävästi konkreettista tietoa. Tiedon saaminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että epäkohtia kokevat uskaltavat kertoa niistä. Kahdenvälinen keskustelu epäkohdista toimijoiden välillä on hyvä alku. Laajempien ilmiöiden osalta epäkohdista olisi tärkeä kertoa myös viranomaisille, jotka voivat vaikuttaa epäkohtien poistumiseen yksittäisten liikesuhteiden lisäksi myös kokonaisvaltaisemmin. 

Luottamuspulaa ja sen seurauksia voidaan koettaa ratkaista useallakin eri tavalla. Toimenpiteiden yhteinen tavoite tulee olla avoimen ja luottamukseen perustuvan keskustelukulttuurin vahvistaminen elintarvikeketjun toimijoiden kesken. Jokaisella ketjun toimijalla on vastuu tavoitteen toteutumisesta, mutta suurin vastuu on neuvotteluasemaltaan vahvimmilla toimijoilla – riippumatta siitä, ovatko luottamuspulan taustalla olevat pelot todellisia vai ei. Konkreettisesti keskustelukulttuurin vahvistamista voidaan tehdä esimerkiksi rohkaisemalla toimijoita nostamaan havaitsemansa epäkohdat esiin. Seuraava askel luottamuksen rakentamisessa on havaittuihin epäkohtiin puuttuminen joko korjaamalla niitä oma-aloitteisesti toimijoiden kesken tai tarvittaessa viranomaisten avustuksella. Luottamuksen vahvistamiseen tarvitaan myös joko omakohtaisia kokemuksia tai luotettavia muiden toimijoiden kertomuksia siitä, että epäkohdista keskusteleminen ei johda ongelmiin liikesuhteissa. Tässä korostuu erityisesti neuvotteluasemaltaan vahvempien osapuolten vastuu. 

Luottamuspulaan voidaan vaikuttaa myös viranomaisen ja viranomaistoiminnan taustalla olevan lainsäädännön kautta. Viranomainen voi omalta osaltaan edistää toimialan keskustelukulttuurin avoimuutta eri tavoin. Keskustelukulttuurin avoimuuden kannalta keskeistä on toimijoiden välinen luottamus ja mahdollisuus esittää tarvittaessa rakentavia sekä kriittisiäkin havaintoja ilman pelkoa kaupallisista tai muista seuraamuksista.  

Kaupallisiin kostotoimiin puututaan tarvittaessa myös viranomaistoimin. Lainsäädännön kieltämiä kaupallisia kostotoimia ovat liikesuhteen ehtojen heikentäminen tai liikesuhteen lopettaminen esimerkiksi sen seurauksena, että tavarantoimittaja on saattanut asian viranomaisen käsiteltäväksi tai tekee yhteistyötä viranomaisen kanssa. Tällaisten lainsäädännön kieltämien kaupallisten kostotoimien seuraamuksena on viranomaisen antama huomautus, julkinen varoitus, kielto taikka kaikkein räikeimmissä tapauksissa markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu. Parhaillaan on käsittelyssä elintarvikemarkkinalain muutosehdotus, jossa esitetään elintarvikemarkkinavaltuutetulle parempia mahdollisuuksia puuttua laissa määriteltyihin kaupallisiin kostotoimiin. Puhtaasti liiketaloudellisin perustein tehdyt muutokset liikesuhteisiin tai niiden ehtoihin eivät ole lain tarkoittamia kaupallisia kostotoimia, eikä niihin puututa viranomaistoimin nykyisen tai tulevan lainsäädännön nojalla. 

Anonyymi vihjekanava helpottaa epäkohtien ilmoittamista 

Toisaalta on tärkeää, että toimijat voivat olla yhteydessä viranomaiseen luottamuksellisesti niin, että yhteydenottajan henkilöllisyys ei paljastu edes viranomaiselle. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, jossa heikommat osapuolet kärsivät luottamuspulasta kaupallisissa suhteissaan. Tätä varten elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa on loppuvuodesta 2025 otettu käyttöön uusi anonyymi vihjekanava. Kanavan avulla toimistoon voi ilmoittaa havainnoistaan anonyymisti, ja tarvittaessa lisätietoja voidaan hankkia paljastamatta yhteydenottajan henkilöllisyyttä. Kanavan kautta kannattaa ilmoittaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle kaikista havaitsemistaan epäkohdista elintarvikeketjun kauppatavoissa tai markkinoiden toimivuudessa. Myös pieneltä tai merkityksettömältä tuntuva havainto voi olla viranomaiselle erittäin arvokas osa laajempaa kokonaiskuvaa. 

Ratkaisujen löytäminen elintarvikeketjun toimijoiden väliseen luottamuspulaan on ensiarvoisen tärkeää ketjun toimivuuden ja tasapainoisen kehittämisen kannalta. Vastuu ratkaisuista on kaikilla toimijoilla, mutta erityisesti sopimussuhteiden vahvimmilla osapuolilla sekä viranomaisilla. Niin markkinaosapuolten oma-aloitteisilla kuin viranomaisten tekemillä toimenpiteillä tulee vahvistaa heikompien osapuolien luottamusta siihen, että epäkohdista keskustelemisella ei ole kielteisiä vaikutuksia liikesuhteeseen ja että lainvastaisiin kostotoimiin puututaan. Me elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa työskentelemme aktiivisesti luottamuksen rakentamiseksi. Käymme myös mielellämme avointa keskustelua luottamuspulan lieventämisestä kaikkien alan toimijoiden kanssa. 

Jarno Sukanen
elintarvikemarkkinavaltuutettu

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.