Elintarvikemarkkinoiden tehokas seuranta vaatii kattavampaa dataa

10.3.2023

Elintarvikemarkkinoita kuvaavia tilastoja tuottaa moni toimija Tilastokeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta alan etujärjestöihin ja erilaisiin yrityksiin. Tilastot kuvaavat elintarvikemarkkinoita laajalti. Viime aikoina on kuitenkin noussut uusia tarpeita ja perusteluja yhä tarkempien tilastojen kehittämiseksi.

Elintarvikemarkkinalain toukokuussa voimaan tulevassa uudistuksessa elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin lisättiin markkinoiden seuraaminen. Valtuutettu on seurannut elintarvikemarkkinoita jo aikaisemmin. Tehtävän lisääminen lakiin kuitenkin lisää markkinaseurannan painoarvoa valtuutetun tehtävien joukossa. Elintarvikemarkkinoiden tarkempi seuraaminen vaatii myös alaa kuvaavilta tilastoilta aikaisempaa enemmän. Lain valmisteluun liittyvässä mietinnössään eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa muun muassa, että markkinoita koskevia tilastotietoja tulee olla tarjolla kattavasti ja ajantasaisesti. Lisäksi valiokunta edellyttää, että elintarvikemarkkinoiden toimivuutta koskevien tietojen nykyistä laajempaa keräämistä ja tilastointia selvitetään.

Yhdeksi keinoksi elintarvikeketjun kustannuskriisin ratkaisemisessa on monessa yhteydessä esitetty elintarviketalouden kustannusindeksien kehittämistä. Esimerkiksi Kyösti Arovuori esitti maaliskuussa 2022 selvityksessään indeksiä yhdeksi markkinasignaalien välittymistä edistäväksi keinoksi. Myös elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi lokakuussa 2022 ehdotuksen kustannusindeksien rakentamisesta elintarvikealalle edistämään esimerkiksi tuotantokustannusten aiheuttamien markkinamuutosten välittymistä elintarvikeketjussa. Molemmissa edellä mainituissa avauksissa todettiin, että myös indeksien rakentaminen edellyttää tilastojen kehittämistä.

Tilastontuottajat ovat reagoineet toiveisiin. Esimerkiksi Tilastokeskus tihensi viime vuoden maaliskuussa maatalouden tuottajahintaindeksin ja maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin julkaisemisväliä. Indeksejä julkaistiin aikaisemmin neljä kertaa vuodessa, mutta uudistuksen jälkeen niitä on julkaistu kerran kuussa. Tämä uudistus paransi osaltaan mahdollisuuksia seurata elintarvikemarkkinoita.

Edellä esitetty esimerkki indeksien julkaisuvälin muutoksesta osoittaa, että tilastontuottajilla on kyky ja halukkuus reagoida tilastoja käyttävien toimijoiden tarpeisiin. Siksi on tärkeä tuoda julki tilastoihin ja muuhun dataan liittyviä tarpeita ja parannusehdotuksia. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on keskustellut datatarpeista eri tahojen kanssa. Keskusteluissa ovat nousseet esiin erityisesti tarve tiheämmin ilmestyvälle ja tarkemmalle sekä indeksien lisäksi euromääräiselle datalle.

Tehokas markkinoiden seuraaminen ja toimivien elintarviketalouden kustannusindeksien kehittäminen edellyttävät, että markkinoita kuvaavia tilastotietoja on tarjolla riittävän tiheästi ja niitä julkaistaan riittävän nopeasti. Kuukausidata on vähimmäisvaatimus tehokkaalle markkinaseurannalle ja toimiville kustannusindekseille. Datan julkaiseminen pitää myös tapahtua riittävän lyhyellä viiveellä.

Monia asioita kuvaavia tilastoja julkaistaan ainoastaan indekseinä. Usein markkinoiden tehokas seuraaminen kuitenkin edellyttäisi mahdollisuutta tarkastella myös euromääräistä dataa. Sitäkin on toki tarjolla, mutta lähes yksinomaan maatalouteen liittyen. Elintarvikemarkkinoiden tehokkaan seurannan näkökulmasta myös esimerkiksi teollisuuden tuottajahintaindeksien tai kuluttajahintaindeksin takana olevia euromääräisiä lukuja pitäisi julkaista edes jossain muodossa. Tarvittavat tiedot ovat kuitenkin olemassa, sillä indeksejä ei pystytä laskemaan ilman niitä.

Kuluttajahintaindeksin yhteydessä julkaistaan polttonesteiden keskihintoja. Vielä viisi vuotta sitten samaan tapaan julkaistiin myös muiden kulutushyödykkeiden keskihintoja. Olisiko tällaiseen käytäntöön mahdollisuus palata? Euromääräinen data lisäisi merkittävästi markkinoiden läpinäkyvyyttä. Tämä helpottaisi nykyistä perustellumman keskustelun käymistä esimerkiksi elintarvikkeiden hintatasosta ja tulojen jakautumisesta ketjun toimijoiden välillä.

Elintarvikemarkkinoihin liittyvä data on usein myös liian karkeaa markkinoiden seurannan näkökulmasta. Tämä koskee erityisesti hintadataa. Vaikka hintatietoja julkaistaan jo nyt monella eri tasolla, usein tehokas markkinoiden seuranta edellyttäisi nykyistä tarkempaa jaottelua. Nykyistä tarkemman hintadatan avulla markkinoita pystyttäisiin seuraamaan ja analysoimaan paremmin. Esimerkiksi kasvimaidot kuuluvat tilastoissa maitotuotteisiin, mutta julkaistuista tilastoista ei pystytä erittelemään kasvi- ja lehmänmaitotuotteiden kehitystä. Elintarvikeketjun arvonmuodostuksen tarkastelussa esimerkiksi tämä, hienojakoisemmasta aineistosta löytyvä, tieto olisi varsin hyödyllistä.

Kaikkien tilastojen osalta on luonnollisesti välttämätöntä, että tilastoperusteet ovat läpinäkyviä ja tarkkaan mietittyjä siten, että ne kuvaavat esittämäänsä asiaa tarkasti. Myös niihin liittyvä tiedonkeruu on luotettavaa ja tehdään joka kerta samalla tavalla. Vain näin voidaan varmistaa, että tilastot ovat vertailukelpoisia ajan mittaan. Lisäksi olisi tarpeen keskustella kuinka hyvin nykyiset tilastot pystyvät huomioimaan markkinoiden rakenteessa tapahtuvat muutokset ja miten niitä voitaisiin kehittää huomioimaan muutokset paremmin.