Näkökulmia elintarvikemarkkinoiden sääntelyyn ja valvontaan -iltapäiväseminaari kokosi elintarvikemarkkinoista kiinnostuneet toimijat yhteen 21.3.2023

Elintarvikemarkkinavaltuutettu järjesti 21.3.2023 seminaarin elintarvikemarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta. Seminaarissa omista rooleistaan elintarvikemarkkinoiden sääntelyssä ja valvonnassa kertoivat elintarvikemarkkinavaltuutetun lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, sekä Keskuskauppakamarin itsesäätelyelimet Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta, Liiketapalautakunta ja Elintarvikemarkkinointilautakunta.

Seminaarissa kuultiin roolien lisäksi myös käytännön kokemuksia ja näkemyksiä elintarvikemarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta.

Roolit elintarvikemarkkinoilla

Elintarvikemarkkinavaltuutettu valvoo Suomessa elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Tehtäviin kuuluvat elintarvikeketjussa esiintyvien sopimusehtojen ja käytäntöjen sekä hyvien liiketapojen mukaisten menettelyjen valvonta. Hinnat ja hintasääntely eivät kuulu valtuutetun toimivallan piiriin.

Siinä missä elintarvikemarkkinavaltuutettu on Suomessa elintarvikemarkkinalakia valvova viranomainen, on enemmistössä EU-jäsenvaltioita elintarvikemarkkinoiden valvontavastuu kilpailuviranomaisella.

Elintarvikemarkkinalaki (1121/2018) tuli voimaan 1.1.2019. Laissa säädetään muun muassa elintarvikemarkkinavaltuutetun nimittämisestä, valtuutetun toimivaltuuksista sekä toimistosta. Lain lyhyen voimassaoloajan aikana siihen on tehty jo paljon muutoksia. Lain uusin muutos astuu voimaan 1.5.2023.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tehtävänä on varmistaa, että markkinat toimivat mahdollisimman tehokkaasti ja reilusti kansantalouden ja kuluttajien eduksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston roolia elintarvikemarkkinoiden toimivuuden edistämisessä käytiin seminaarissa läpi kilpailuvalvonnan, yrityskauppavalvonnan ja vaikutusarvioinnin kautta. Puheenvuoron piti Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo. Kilpailuvalvonnan osalta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäviin kuuluu kartellivalvonta, määräävän aseman väärinkäyttötapaukset sekä kilpailulain 4 a-erityissäännös (määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa). Yrityskauppavalvonnan osalta esiteltiin tutkittavana olleet elintarvikemarkkinoihin liittyvät yrityskaupat. Leivo esitteli myös vaikutusarviointiyksikön toimintaa ja esitteli sen käynnistämää elintarvikemarkkinoihin liittyvää kaksivaiheista tutkimusta:

1. Ruokaketjun hintamarginaalit (valmistuu syksyllä)

2. Miten kustannusmuutokset siirtyvät ketjussa (valmistuu ensi vuonna).

Keskuskauppakamarin Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on itsesääntelyelin, joka antaa lausuntoja siitä, onko tiettyä elintarvikealan toimijan menettelyä pidettävä hyvän kauppatavan vastaisena. Lisäksi lautakunta antaa hyvää kauppatapaa koskevia suosituksia. Näin ollen siis sekä Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta että Elintarvikemarkkinavaltuutettu voivat antaa elintarvikeketjua koskevia suosituksia. Lautakunnan antamissa suosituksissa ei arvioida tiettyä yksittäistapausta, vaan otetaan kantaa menettelyyn yleisellä tasolla. Ennen suosituksen antamista lautakunta kuulee laajasti ja tasapuolisesti alan toimijoita. Lautakunnan toimintaa seminaarissa esitteli lautakunnan puheenjohtaja professori Veikko Vahtera.

Liiketapalautakunnan toiminnasta kertoi lautakunnan puheenjohtaja varatuomari Marja-Leena Mansala. Liiketapalautakunta antaa lausuntoja siitä, onko yritys menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti tai muutoin sopimattomasti. Lautakunta soveltaa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjä. Lautakunta käsittelee mm. harhaanjohtavaa ja vertailevaa markkinointia, toisen yrityksen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttöä, kilpailijan halventamista, ympäristöväittämiä sekä jäljittelyä koskevia asioita. Yritys voi myös pyytää Liiketapalautakunnalta maksullista ennakkolausuntoa varmistaakseen menettelynsä hyvän liiketavan mukaisuuden.

Elintarvikemarkkinointilautakunta on uusi itsesääntelyelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2023 alussa. Lautakunta perustettiin Elintarviketeollisuusliitto ry:n aloitteesta ja sen toiminnan taustalla on huoli siitä, että lapset ja nuoret altistuvat ”epäterveellisten” elintarvikkeiden mainonnalle. Lautakunta antaa lausuntoja siitä, onko elintarvikkeen markkinointi tiettyjen sääntöjen ja ohjeiden vastaista. Lautakunta arvioi sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Elintarvikemarkkinointilautakunnan toiminnasta kertoi lautakunnan puheenjohtaja professori Antti Aine.

Käytännön kokemukset elintarvikemarkkinoiden sääntelyssä ja valvonnassa

Käytännön kokemuksia elintarvikemarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta seminaarissa kertoivat Retail Analyst Arhi Kivilahti Ada Insightsilta, viljelijä ja yrittäjä Timo Jaakkola Lanterralta, toimitusjohtaja Jyrki Karlsson Linkosuolta sekä asianajaja ja osakas Leena Lindberg Asianajotoimisto Krogerukselta.

Arhi Kivilahden puheenvuorossa käsiteltiin Suomen poikkeuksellista kaupan rakennetta. Kauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä: kahden suurimman ruokakaupan yhteenlaskettu markkinaosuus on Suomessa maailman korkein. Markkinoille tulon kynnys on kaupan alalla suuri verrattuna esimerkiksi ravintolakenttään.

Timo Jaakkola keskittyi puheenvuorossaan viljelijän liikekumppanuuksiin. Viljelijä on sekä ostaessaan että myydessään paljolti annettujen sopimusehtojen varassa ilman merkittävää neuvotteluvoimaa. Neuvotteluvoimaa voitaisiin vahvistaa tuottajaorganisaatioiden avulla.

Jyrki Karlsson korosti puheenvuorossaan erityisesti viennin tärkeyttä: viennin kasvattaminen ja kysyntäpohjan laajentaminen ovat huomattava mahdollisuus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Suomessa on paljon elintarvikeinnovaatioita, minkä lisäksi vallitsevat kuluttajatrendit tukevat suomalaisten elintarvikkeiden vahvuuksia ja mahdollistavat arvon kasvattamisen.

Leena Lindberg kävi puheenvuorossaan läpi elintarvikemarkkinalain käytännön soveltamisessa esiin nousseita kysymyksiä koskien mm. kansainvälisiä sopimuksia ja lain soveltamisalaa. Kansainväliset sopimukset aiheuttavat eniten ongelmia elintarvikemarkkinalain soveltamisessa. Tämä johtuu osittain siitä, että lainsoveltamisalakysymyksen säännös on vaikeatulkintainen ja epäselvä. Lindbergin mukaan lain soveltamisessa on tullut esiin erilaisia tulkintakysymyksiä, mikä korostaa ohjauksen ja neuvonnan tärkeyttä. Uutta sääntelyä on lisättävä harkiten ja markkinoille on annettava mahdollisuus toimia.

Seminaarin lopuksi kuultiin paneelikeskustelu, jossa panelisteina toimivat Arhi Kivilahti, Timo Jaakkola, Jyrki Karlsson, Leena Lindberg ja Veikko Vahtera. Paneelikeskustelun moderaattorina toimi Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Tapani Yrjölä. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että elintarvikemarkkinoiden sääntelyn tulee olla selkeää, eikä sitä saa olla liikaa.

Seminaarista kerätyn palautteen perusteella tilaisuus oli pidetty ja vastaavanlaisia tilaisuuksia toivottiin lisää. Lisäksi palautteissa korostui tarve tiedon lisäämiseen aiheeseen liittyen. Elintarvikemarkkinavaltuutettu tulee järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia myös jatkossa. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutettu julkaisee toukokuussa oppaan elintarvikemarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta. Opas julkaistaan elintarvikemarkkinavaltuutetun verkkosivuilla.