Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta takaisinvedetyistä elintarvikkeista. Vuonna 2025 elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä pysyi hyvin lähellä edellisvuoden määrää. Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 299, mikä on 6 tapausta edellisvuotta vähemmän. Takaisinvetojen yleisimmät aiheuttajat olivat edelleen samoja, vaikkakin niiden määrässä tapahtui jonkin verran muutosta edeltävään vuoteen verrattuna.
Käytetyt laskentatavat ovat valvonnan tarpeisiin muotoutuneita, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä. Elintarvikkeiden, mukaan lukien elintarvikekontaktimateriaalien, takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2025 ovat nähtävissä kuvassa 1.
Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2025.
Mikä on takaisinveto?
Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai joista annettavat tiedot voivat johtaa kuluttajaa vakavasti harhaan. Takaisinvetotoimenpiteistä on kyse jo silloin, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan toimien kohteena oleva erä on nopean reagoinnin ansiosta yhä väliportaan hallussa varastoituna, mutta joissain tapauksissa tuotetta on ehditty myydä myös kuluttajille. Tuotteesta vastaavalla toimijalla voi olla tuotevirheen vakavuudesta riippuen velvollisuus varoittaa kuluttajia tuotteen terveysvaarasta.
Toimiva ja tehokas järjestelmä
Takaisinvetojen lukumäärästä ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä kuluttajien turvallisuuden vaarantumisen määrään. On oletettavaa, että yhä suurempi osa kuluttajista haluaa aktiivisesti kertoa esimerkiksi havaitsemastaan pakkausmerkinnöissä ilmoittamattomasta allergeenistä viranomaisille, valmistajalle ja näiden lisäksi myös medialle. Kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on todennäköisesti nopeuttanut joidenkin takaisinvetojen aloittamista ja näin vähentänyt kuluttajien altistumista terveysvaaralle.
Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritykset tekevät omavalvontaa (tuotantoprosessien tarkkailu, valmiiden tuotteiden analyysit, säilyvyystestit ym.), jossa havaittujen virheiden vuoksi yritykset tekevät tarvittaessa takaisinvetoja. Omavalvonnassa havaitut virheelliset tuotteet ovat usein vasta matkalla kauppojen hyllyille ja ne voidaan pysäyttää ennen kuin kuluttaja altistuu terveysvaaralle.
Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän puutteita. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.
Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän joko keskieurooppalaiselta tukkukaupalta tai suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia. Näiden kuluttajien tavoittaminen onnistuu yleensä parhaiten myymäläilmoituksilla ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla, minkä vuoksi tapaukset jäävät julkisuudessa usein maanlaajuisten kauppaketjujen takaisinvetoja vähemmälle huomiolle.
Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää tehdä tuotteeseen uusi, korjattu merkintä ja palauttaa sitten tuote myyntiin, jos tuote itsessään on turvallinen. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan ruoka-apuun, kunhan tällöinkään kuluttajaturvallisuus ei vaarannu. Hävikkiruoasta ja ruoka-avusta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolta.
Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2025
Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta tuotanto- tai pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä. Nämä poikkeamat voivat johtaa laatuvirheisiin, kuten tuotepakkauksen pullistumiseen tai nestemäisen tuotteen kokkaroitumiseen. Terveysvaaraa aiheuttavat mikrobiologiset virheet, kuten salmonella tai korkea määrä listeriaa tuotteessa, voivat puolestaan olla tyystin aistein havaitsemattomia Allergeenivirheellä tarkoitetaan tapauksia, joissa pakkausmerkinnöistä puuttuu tieto sellaisista elintarvikkeen sisältämistä ainesosista tai niiden jäämistä, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa. Näitä ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, kalat, äyriäiset, erilaiset pähkinät, kananmuna, soijapaputuotteet jne.
Takaisinvetoja ovat perinteisesti aiheuttaneet eniten kolme syytä: mikrobiologiset tekijät, kasvien torjunta-ainejäämät sekä ilmoittamattomat allergeenit. Vuoden 2025 takaisinvetojen jakautuminen eri aiheuttamisperusteiden mukaan on kuvattu kuvassa 2. Seuraavaksi kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.
Mikrobiologiset virheet
Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat 55 takaisinvetoa, lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin.
Salmonella on tyypillinen mikrobiologinen syy takaisinvetoon ja sen takia takaisinvetoja tehtiin 26 tapauksessa. Salmonellaa todettiin hyvin erilaisissa elintarvikkeissa, mutta erityisesti siipikarjan-, naudan- ja sianlihassa. Listerian takia takaisinvetoja tehtiin kahdeksan. Tuotepakkauksen pullistumisen (ei-toivottua mikrobitoimintaa) tai homeen / hiivan kasvun takia takaisinvetotarvetta todettiin 13 tapauksessa.
Torjunta-ainejäämät
Kasvien tuotannossa käytettyjen torjunta-ainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot palautuivat vuotta aiemman 25 prosentin notkahduksen jälkeen sitä edeltävälle tasolle. Syytä heilahduksille ei ole tiedossa. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin 50 kertaa takaisinvedon tarve. Yksittäisistä torjunta-aineista eniten esiintyi edelleen klorpyrifossi, 11 tapauksessa. Muutoin hajonta oli suurta; kaiken kaikkiaan erilaisia torjunta-aineita takaisinvetojen syinä oli 26. Monesti raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteiden ei arvioitu aiheuttavan kuluttajille akuuttia terveysvaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä kuluttajiin kohdistuvan kumuloituvan vaaran minimoimiseksi.
Joissain tapauksissa kyse on ollut EU:n torjunta-aineasetuksessa määritellyt suurimman sallitun jäämämäärän ylittävästä jäämästä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin torjunta-aineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niiden jäämille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa. Useissa tapauksissa tuotteiden maahantuojat ilmoittivat löydön jälkeen lisäävänsä omavalvonnassaan näytteenottoa.
Allergeenivirheet
Eräät elintarvikkeiden ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen reaktion. Nämä ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Yksi allergeenivirheen syntytapa on, kun tuotantolinjan aiempi erä aiheuttaa seuraavaan erään kontaminaation, josta osa kuluttajista voi saada allergisen reaktion. Joskus taas elintarvikkeeseen päätyy esimerkiksi reseptimuutoksen yhteydessä allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Tuotanto- tai pakkausprosessissa voi myös tapahtua virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 48 takaisinvetoa (vrt. edellisvuonna 26). Maito ja kananmuna olivat useimmin takaisinvedon aiheuttaja, sen jälkeen yleisimmät syyt olivat sinappi ja sulfiitti.
Lisäainevirheet
Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina vaan ne lisätään tarkoituksellisesti elintarvikkeisiin jotakin teknologista tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden takaamiseksi. Lisäaineiden käyttö on tarkasti säädelty ja säätely eroaa monen EU:n ulkopuolisen maan säätelystä. Vuonna 2025 lisäainevirheet johtivat 30 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen EU-alueella tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän.
Fysikaaliset virheet
Fysikaalisella virheellä tarkoitetaan tilannetta, jossa elintarvikkeen joukossa on sinne kuulumatonta ainesta. Yleisimmät ainekset ovat metalli, muovi, lasi tai hyönteiset. Ei-eläinperäiset partikkelit ovat päätyneet elintarvikepakkaukseen yleensä tuotantolaitteiston rikkoutumisen seurauksena tai huolimattoman pakkausmateriaalin käsittelyn takia. Hyönteiset voivat olla merkkinä ongelmasta tuotantoketjun hygieniassa. Fysikaalisten virheiden takia tehtyjen takaisinvetojen määrä väheni edellisvuoden 35 tapauksesta takavuosien tavanomaiseen määrään, eli 22 tapaukseen.
Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä
- Kontaktimateriaalivirheet, esimerkiksi juomalaseista, astioista tai muista keittiötarvikkeista testauksessa liukenevat tai haihtuvat haitalliset aineet
- Pakkausmerkintävirheet, esimerkiksi väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai väärään pakkaukseen pakattu tuote
- Toksiinit, kuten aflatoksiini ja okratoksiini, yleisimmin pähkinöissä todettu
- Erilaiset vierasaineet (kontaminantit), joita on muodostunut elintarvikkeisiin niiden prosessoinnin aikana tai päätynyt niihin ympäristöstä
Kuva 2. Vuoden 2025 takaisinvedot syiden mukaan ryhmiteltynä, yht. 299 tapausta
Virheellisten tuotteiden alkuperämaa / missä virhe on syntynyt
50 % takaisinvedon kohteena olleista elintarvikkeista ja elintarvikekontaktimateriaaleista oli peräisin EU:n ulkopuolelta ja 35 % tuotteista oli peräisin toisesta Euroopan maasta. Loput 15 % tapauksista koski Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Edeltävään vuoteen verrattuna eurooppalaista alkuperää (poislukien Suomi) olevien tapausten osuus on hieman kasvanut.
Eurooppalaisista maista korostuu espanjalaisten tuotteiden takaisinvedot, joskaan näillä 14 takaisinvedolla ei ole keskenään mitään yhteistä selittävää tekijää. Kymmenkunta muuta eurooppalaista maata on tässä tarkastelussa tasaisesti edustettuna seuraavana. Euroopan ulkopuolelta eniten takaisinvedettäviä tuotteita on tullut Aasiasta, erityisesti Kiinasta (50 tapausta). Aasia-taustaisissa tapauksissa painottuvat torjunta-ainejäämäsyyt. USA-alkuperäisiä takaisinvetoja oli 10 kappaletta ja niissä perusteina olivat erityisesti lisäaineet, joita ei EU:ssa ole hyväksytty.
Miten virheet tulevat ilmi?
EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on pitkään ollut merkittävin kanava, jota kautta Suomessa viranomaiset saavat tiedon takaisinvetotarpeesta elintarvikkeissa. Vuonna 2025 RASFF-järjestelmän kautta tulleista tiedoista sai alkunsa yli kolmannes kaikista, eli 110 takaisinvetoa. RASFF-järjestelmän kautta tulevat myös AAC-ilmoitukset (Administrative Assistance and Cooperation), joissa kyse on määräystenvastaisuudesta ilman terveysvaaraa.
Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve huomataan usein siellä, missä sitä käytetään, eli kuluttajan kotona tai ravintolan keittiössä. Näin esiin nousseita takaisinvetotarpeita oli 50 tapausta. Elintarvikkeen valmistajilla ja markkinoijilla onkin hyvä olla käytössään toimivat palautekanava tuotevirheiden nopeaa ilmoittamista varten.
Kun yritys ilmoittaa viranomaisille takaisinvedosta, se ilmoittaa usein havainnon virheestä tapahtuneen yrityksen omavalvonnan yhteydessä (vuonna 2025 43 tapauksessa). Nämä takaisinvetotapaukset vaikuttavat painottuvan mikrobiologisiin virheisiin, jotka on havaittu omavalvontaohjelman mukaisissa laboratoriotutkimuksissa tai muussa tuotteiden laadun seurannassa.
Tulli suorittaa paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden rajavalvontaa, myös yleistä elintarvikkeiden markkinavalvontaa. Suunnitelmallisen ja aiempiin havaintoihin perustuvan näytteenoton hyvä kohdistuminen riskielintarvikkeisiin on johtanut viime vuonna 37 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa painottuivat torjunta-ainejäämät sekä lisäainevirheet.
Vuoden 2025 kolme suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu kuvassa 3.
Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta oli lähtöisin? Kolme yleisintä lähdettä.
Takaisinvetoja löytyy internetistä
Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille. Ruokavirasto julkaisee tietoa yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta ja virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut yleensä 10-15 prosenttia. Paistopistetuotteet ja muut välittömästi hankinnan jälkeen syötävät elintarvikkeet ovat myös niitä, joiden kohdalla julkisella kuluttajatiedottamisella ei voida katsoa saavutettavan ajoissa tarkoituksenmukaista hyötyä.
Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, Facebook, Twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa. Osa kuluttajista ei kuitenkaan seuraa näitä ja siksi myös painetulla medialla on toisinaan paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.
Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle
Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.