Tämä sivu koskee elintarvikealan toimijoiden ja valvojien varautumista tilanteeseen, jossa Suomessa on todettu afrikkalainen sikarutto (ASF). Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen elävästä siasta eikä sianlihasta.
Jos sikatilalla todetaan afrikkalainen sikarutto, läänineläinlääkäri selvittää, onko tartunta voinut levitä tartuntatilalta eteenpäin ajanjaksona, jolloin tartuntaa on voinut olla tilalla. Jos tartuntatilalta on kyseisenä ajanjaksona viety sikoja teuraaksi, sikojen lihasta valmistetut elintarvikkeet on jäljitettävä. Ruokavirasto määrää jäljitetyt tuotteet hävitettäviksi tai käsiteltäviksi niin, että taudinaiheuttajavirus tuhoutuu. Kyseisiä elintarvikkeita ei saa enää toimittaa markkinoille. Ruokavirasto ottaa päätöksessään huomioon myös eläimistä saatavat sivutuotteet.
Jos afrikkalainen sikarutto on todettu luonnonvaraisessa villisiassa, rajoituksia aiheutuu myös tartuntavyöhykkeellä sikojen ja niistä saatujen tuotteiden siirtoihin.
Huomioi ASF-viruksen mahdollisesti pitkäkin itämisaika
Osana selvitystä läänineläinlääkäri arvioi yhteistyössä Ruokaviraston kanssa, kuinka kauan tartunta on todennäköisesti ollut sikatilalla ennen taudin toteamista. Sikojen siirtoja tilalta teurastamolle ja muualle selvitetään vähintään 15 vuorokautta taaksepäin siitä, kun epäilystä on ilmoitettu, ellei selvityksestä saaduista tiedoista muuta johdu. Jokaisen toimijan osalta selvitetään, onko hänellä hallussaan sianlihaa tai tuotteita, jotka ovat mahdollisesti saastuneet afrikkalaisella sikaruttoviruksella tai onko hän toimittanut markkinoille sianlihaa tai tuotteita, jotka ovat mahdollisesti saastuneet afrikkalaisella sikaruttoviruksella.
Viranomaiset huomioivat ajanjakson, jonka taudin arvioidaan olleen sikatilalla, päättäessään mahdollisten elintarvikkeiden takaisinvetojen laajuudesta ja rajauksista.