Keneltä hygieniapassi vaaditaan?

Henkilöllä täytyy olla hygieniapassi, jos hän

  • työskentelee elintarvikehuoneistossa ja
  • käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Hygieniapassi täytyy olla myös esimerkiksi työnantajalla, vapaaehtoisella, opiskelijalla tai harjoittelijalla, jos he tekevät töitä kuten edellä on mainittu.

Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi:

  1. kahvilat, ravintolat ja pikaruokapaikat
  2. elintarvikemyymälät eli kaupat, jotka myyvät ruokaa
  3. suurkeittiöt, leipomot ja tehtaat, joissa valmistetaan elintarvikkeita.

Helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esimerkiksi maito, liha, kala ja pilkotut kasvikset.

Ruokavirasto on laatinut taulukon, johon on koottu esimerkkejä työtehtävistä, joissa vaaditaan hygieniapassi. Taulukossa on myös esimerkkejä työtehtävistä, joissa työntekijä ei tarvitse hygieniapassia. 

Hygieniapassi täytyy hankkia, kun kolme kuukautta sellaista työtä tulee täyteen, jossa hygieniapassi täytyy olla. 

Kolmeen kuukauteen lasketaan taannehtivasti myös aiemmat elintarvikealan työt, joissa on pitänyt olla hygieniapassi.  

  • Jos työ on esimerkiksi ollut vain lyhyitä jaksoja, lasketaan kaikki nämä työjaksot yhteen.
  • Jos työjaksot ovat yhteensä alle kolme kuukautta, työntekijä ei vielä tarvitse hygieniapassia. Elintarvikehuoneistossa saa siis työskennellä 3 kuukautta ilman hygieniapassia, vaikka käsittelisi pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. 

Kun henkilö on työssä elintarvikehuoneistossa, hänellä täytyy elintarvikelainsäädännön mukaan olla hygieniaosaamista eli hänen täytyy osata työskennellä tehtävissään hygieenisesti. Työnantajan velvollisuus on opastaa, neuvoa ja tarvittaessa kouluttaa kaikkia elintarviketyöntekijöitä elintarvikehygieniassa. 

Työnantaja vastaa siitä, että hygieniapassi on kaikilla henkilöillä, joilta se vaaditaan. Elintarvikealan toimija voi kysyä lisätietoja oman kunnan elintarvikevalvonnasta.

Esimerkkejä hygieniapassivaatimuksista eri toimialoilla

Tarvitseeko ruokakaupan kassatyöntekijä hygieniapassin?

  • Ei tarvitse, jos hän työskentelee vain kassalla.
  • Kyllä tarvitsee, jos hän esimerkiksi työskentelee myös tehtävissä, joissa käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, kuten liha- ja kalatiskillä palvelumyynnissä.

Tarvitseeko ruokakaupan hedelmä- tai vihannesosaston työntekijä
hygieniapassin?

  • Ei tarvitse, jos hän käsittelee kasviksia myyntikelpoisiksi eli niin sanotusti kauppakunnostaa kasviksia (esimerkiksi kaalin puolittaminen).
  • Kyllä tarvitsee, jos hän käsittelee elintarvikkeita, joita ei ole pakattu ja jotka pilaantuvat helposti. Esimerkiksi kuorii ja pilkkoo kasviksia tai pakkaa kuorittuja ja pilkottuja kasviksia. Kasviksia ovat vihannekset, hedelmät, marjat ja sienet. Kun kasviksia pilkotaan ja kuoritaan, niiden säilyvyys heikentyy olennaisesti. 

Tarvitseeko työntekijä hygieniapassin, jos hän on työssä ruokakaupan palvelutiskillä?

  • Ei tarvitse, jos hän esimerkiksi paistaa ja myy leivonnaisia, jotka eivät pilaannu helposti (esimerkiksi pullat, sämpylät, leivät).
  • Kyllä tarvitsee, jos hän käsittelee elintarvikkeita, joita ei ole pakattu ja jotka pilaantuvat helposti. Tällaisia ovat esimerkiksi leikkeleet, kala ja liha.

Tarvitseeko ruokakaupassa työskentelevä tuote-esittelijä hygieniapassin? 

  • Kyllä tarvitsee, jos hän käsittelee elintarvikkeita, joita ei ole pakattu ja jotka pilaantuvat helposti. Esimerkiksi valmistaa ruokaa raa’asta lihasta, kalasta tai broilerista ja annostelee maistiaisia asiakkaalle tai pakkaa ne myyntiin tai esimerkiksi pilkkoo kasviksia tai pakkaa ne myyntiin.

Tarvitseeko leipomotyöntekijä hygieniapassin? 

  • Ei tarvitse, jos hän valmistaa esimerkiksi leipiä, sämpylöitä, kuivakakkuja, keksejä tai pullaa. Tällöin käsiteltävät raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät ole helposti pilaantuvia elintarvikkeita. 
  • Kyllä tarvitsee, jos hän valmistaa helposti pilaantuvia elintarvikkeita, esimerkiksi liha- tai munariisipasteijoita, lihapiirakoita ja pizzoja.

Tarvitseeko hunajantuottaja hygieniapassin? 

  • Ei tarvitse. Lingottava ja pakattava hunaja ei ole helposti pilaantuva elintarvike.
  • Kyllä tarvitsee, jos hunajantuottaja valmistaa, pakkaa tai myy hunajaa sisältäviä helposti pilaantuvia elintarvikkeita. 

Tarvitseeko siivooja hygieniapassin, jos hän siivoaa elintarvikehuoneistossa?

  • Ei tarvitse, jos hän vain siivoaa.

Tarvitseeko kahvion työntekijä hygieniapassin, jos kahviossa ei valmisteta ruokaa? 

  • Ei tarvitse, jos työntekijä vain esimerkiksi tarjoilee valmiita annoksia ja rahastaa.
  • Kyllä, jos kahvion työntekijä käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu, kuten esimerkiksi valmistaa salaatteja (vaatii usein kylmäsäilytyksen) tai kinkkupiirakkaa (vaatii kypsennyksen) tai täyttää patonkeja ja sämpylöitä pilkkomalla/siivuttamalla raaka-aineita niitä varten (esimerkiksi kurkkua, tomaattia, juustoa, kinkkua, makkaraa).

Tarvitseeko työnjohtaja tai esimies hygieniapassin? 

  • Kyllä tarvitsee, jos hän työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. 

Tarvitseeko elintarvikealan yrittäjä hygieniapassin? 

  • Kyllä tarvitsee, jos hän työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. 

Tarvitseeko elintarvikkeiden kuljettaja hygieniapassin? 

  • Ei tarvitse, jos hän vain kuljettaa pakattuja elintarvikkeita. Työantajan täytyy kuitenkin antaa kuljettajille riittävät ohjeet ja tarvittaessa koulutusta siitä, miten tehtävissä toimitaan hygieenisesti.
  • Kyllä tarvitsee, jos hän kuljettaa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja käsittelee näitä elintarvikkeita (esimerkiksi maitoauton tai teurasruhojen kuljettaja).

Tarvitseeko päivä- ja vanhainkodin työntekijä hygieniapassin?

  • Kyllä tarvitsee, jos päivä- tai vanhainkodin keittiö on elintarvikehuoneisto ja työntekijä käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. Esimerksi työntekijä valmistaa ruokaa päiväkodin tai vanhainkodin keittiössä, vaikka ruoan valmistus olisi vain osa työntekijän työtä.
  • Kyllä tarvitsee, jos päivä- tai vanhainkodin keittiö on elintarvikehuoneisto ja työntekijä käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. Esimerkiksi työntekijä kypsentää päiväkodin tai vanhainkodin keittiössä ”raakaa” ruokaa, joka on tullut keskuskeittiöstä. Työntekijä tarvitsee hygieniapassin, vaikka ruoan valmistus olisi vain osa työntekijän työtä.

Tarvitseeko sairaalan tai muun vastaavan osaston työntekijä hygieniapassin, jos osastolla jaetaan ruokaa?

  • Ei tarvitse, jos työntekijä vain jakaa ruokaa, koostaa voileipiä tai kuumentaa osaston keittiössä, vaikka se olisi elintarvikehuoneisto, keskuskeittiöltä tulleen kypsän ja jäähdytetyn ruoan.
  • Kyllä tarvitsee, jos osaston keittiö on elintarvikehuoneisto ja hän käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. Esimerksi työntekijä valmistaa ruokaa osaston keittiössä, vaikka ruoan valmistus olisi vain osa työntekijän työtä.
  • Kyllä tarvitsee, jos osaston keittiö on elintarvikehuoneisto ja hän käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita, joita ei ole pakattu. Esimerksi työntekijä kypsentää osaston keittiössä ”raakaa” ruokaa,  joka on tullut keskuskeittiöstä. Työntekijä tarvitsee hygieniapassin, vaikka ruoan valmistus olisi vain osa työntekijän työtä.

Tarvitseeko perhepäivähoitaja hygieniapassin?

  • Ei tarvitse, jos perhepäivähoitaja hoitaa lapsia yksityisessä kodissa.

Perhepäivähoitaja voi hoitaa lapsia myös esimerkiksi kunnalta vuokratuissa tiloissa, joissa valmistetaan lapsille ruokaa ja keittiöstä on tehty elintarvikehuoneistoilmoitus elintarvikevalvontaa suorittaville viranomaiselle.

Tällöin perhepäivähoitaja

  • ei tarvitse hygieniapassia, jos hän vain jakaa valmista ruokaa tai koostaa aamupaloja ja välipaloja valmiista elintarvikkeista (katso edellinen kysymys).
  • tarvitsee hygieniapassin, jos hän valmistaa ruokaa keittiössä, joka on elintarvikevalvontaa suorittaville viranomaiselle rekisteröity elintarvikehuoneisto (katso edellinen kysymys).

Tarvitseeko ryhmäkodin, hoivakodin ja vastaanottokeskuksen työntekijä tai asukas hygieniapassin?

Kysymyksessä tarkoitettu paikka voi olla esimerkiksi vanhusten, kehitysvammaisten tai psykiatristen asiakkaiden ryhmä- tai hoivakoti tai turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottokeskus tai asuntola, jossa on yhteinen keittiö tai yhteisiä ruokailutiloja asukkaille. Usein näissä paikoissa asukkaat osallistuvat eri tavoin ruoanvalmistukseen. Joissakin toimipaikoissa voi olla keittiö ja keittiöhenkilökuntaa. Osa toimipaikoista voi olla hyvin kodinomaisia, niissä asukkaat vastaavat ruoanlaitosta lähes kokonaan itse.

Koska erilaisia toimintamalleja on monia, ei voida suoraan sanoa, vaaditaanko niissä hygieniapassi vai ei. Asia riippuu siitä, onko toimipaikassa rekisteröity elintarvikehuoneisto (suurkeittiö) vai kodinomainen keittiö.

  • Työntekijä tarvitsee hygieniapassin, jos hän valmistaa ruokaa suurkeittiössä, eli keittiössä, joka on elintarvikevalvontaa suorittaville viranomaisille rekisteröity elintarvikehuoneisto.
  • Työntekijä ei tarvitse hygieniapassia, jos hän valmistaa ruokaa kodinomaisessa keittiössä, jossa asukkaat osallistuvat myös itse ruoan laittoon.
  • Asukas ei tarvitse hygieniapassia, vaikka hän toisinaan valmistaa ruokaa tai esimerkiksi leipoo suurkeittiössä. Jos esimerkiksi vanhus osallistuu joskus leivontaan, sen katsotaan olevan osa asumista ja hoitoa.

Tarvitseeko kehitysvammainen, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa, hygieniapassin?

  • Kehitysvammainen henkilö ei välttämättä tarvitse hygieniapassia. Jos kehitysvammainen työskentelee sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) tarkoitettuna asiakkaana, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaisessa työtoiminnassa, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) tarkoitetussa päivätoiminnassa tai sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tarkoitetussa vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa tai työtoiminnassa, ei hän tarvitse hygieniapassia (elintarvikelaki 297/2021 19. pykälä 2. momentti 3. kohta). Työnantajan täytyy kuitenkin neuvoa hänelle, miten keittiössä työskennellään hygieenisesti. 

Jos joku järjestää ruokakurssin lapsille päiväkodissa, tarvitseeko hän hygieniapassin?

  • Ei yleensä tarvitse, jos toiminta ei ole ammattimaista. Vasta sen jälkeen, kun ammattimaista elintarvikkeiden käsittelyä sisältävien tehtävien kriteerit täyttyvät, joutuu työkseen ruokakursseja vetävä henkilö hankkimaan hygieniapassin osoituksena osaamisestaan kolmen kuukauden säännöllisen työskentelyn jälkeen.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 16.11.2022