Usein kysyttyä ruoka-allergeeneista

1. Mistä saa tietoa ruoka-allergioista?

Ruokaviraston nettisivuilla on runsaasti tietoa ruoka-allergeeneista sekä linkkilista muista keskeisistä ruoka-allergioita käsittelevistä nettisivuista. Ruoka-allergian ravitsemushoidosta saa tietoa terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutilta tai hoitavalta lääkäriltä.

2. Mistä tietää, sisältääkö elintarvike allergisoivaa ainesosaa?

Yleisimpien allergioita ja intoleransseja aiheuttavien ainesosien osalta asian voi tarkistaa pakkausmerkinnöistä, sillä yleisimmät allergeenit on merkittävä tuotteen ainesosaluetteloon. Nämä ainesosat on lueteltu taulukossa 1.

Taulukko 1. Allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet (pdf)

Jos on allerginen muille kuin tämän luettelon ainesosille, täsmällistä tietoa tuotteen mahdollisesti sisältämistä allergisoivista ainesosista ei välttämättä saa pakkausmerkinnöistä. Tämä johtuu siitä, että eräiden ainesosien osalta saa käyttää ryhmänimiä, esimerkiksi maissitärkkelys voidaan ilmoittaa ryhmänimellä tärkkelys. Tällöin varmimman tiedon elintarvikkeen koostumuksesta saa kysymällä suoraan tuotteen valmistajalta tai maahantuojalta.

3. Mistä tietää, sisältääkö lisäaine allergisoivaa ainesosaa?

Allergioita ja intoleransseja aiheuttavia aineita sisältävät lisäaineet on merkittävä tuotteen ainesosaluetteloon omalla nimellään niin, että nimessä näkyy myös yliherkkyyttä aiheuttava ainesosa, esimerkiksi ”soijalesitiini” tai ”lysotsyymi (kananmunasta)”. Pelkkä lisäaineen E-koodi ei tällaisissa tapauksissa riitä.

4. Voiko lisäaine itsessään aiheuttaa allergiaa?

Lisäaineyliherkkyyttä esiintyy, joskin se on hyvin harvinaista.

Lisäaineyliherkkyyttä voivat aiheuttaa esimerkiksi säilöntäaineet, joista etenkin astmaatikolle oireita voivat aiheuttaa rikkidioksidi ja sulfiitit (E 220–E 228). Väreistä karmiini (E 120) voi aiheuttaa allergisia oireita. Myös glutamiinihappo (E 620) tai glutamaatit (E 621–E 625) saattavat aiheuttaa yliherkkyysoireita.

5. Miten ruoka-allergia ilmenee?

Yleisimpiä ruoka-allergian oireita ovat ihottuma, vatsakivut, ripuli, nuha ja astma. Vakavin oire on äkillinen anafylaktinen reaktio eli allerginen yleisreaktio joka vaatii nopeita hoitotoimia. Allerginen reaktio voi tulla lähes välittömästi ruoan nauttimisen jälkeen, tai vasta 1–2 päivän kuluessa.

6. Mistä saa ohjeita ruoka-allergian hoitoon?

Terveydenhuollon ammattilaisilta kuten lääkäreiltä, ravitsemusterapeuteilta ja terveydenhoitajilta.

7. Miten ruoka-allergiaa hoidetaan?

Yleisin hoitokeino on yksinkertaisesti välttää allergisoivaa ruoka-ainetta. Ruoka-allergian toteaa lääkäri ja hän antaa myös hoito-ohjeet. Tarvittaessa lääkäri lähettää potilaan ravitsemusneuvontaa varten ravitsemusterapeutille.

8. Mitä eroa on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla?

Maitoallergiassa maidon valkuaisaine eli proteiini aiheuttaa allergisen reaktion elimistössä, kun taas laktoosi-intoleranssissa on kyse siitä, että elimistö ei pysty pilkkomaan maidon laktoosi-nimistä sokeria.

Maitoallergisen on vältettävä käytännössä kaikkia ruokia, jotka sisältävät maitoa missään muodossa, mutta laktoosi-intolerantikko voi käyttää yksilöllisen sietokykynsä mukaan laktoosittomia tai vähälaktoosisia maitovalmisteita (esimerkiksi HYLA, INTO).

9. Miksi saan allergiaoireita Suomessa myytävistä suomalaisista ja espanjalaisista tomaateista, mutta lomaillessani Venäjällä tai Bulgariassa pystyn syömään tomaatteja ilman oireita?

Tomaattien allergeenien määrään ja laatuun voi vaikuttaa esimerkiksi lajike, korjuuajankohta, maaperä ja monet muut tekijät. Yksi syy voi olla, että kyseessä on eri tomaattilajikkeet. Myös monet muut syyt kuten kunkin ihmisen yksilölliset ominaisuudet voivat asiaan vaikuttaa.

10. Miksi saan allergiareaktion kiinalaisesta herkkusienikastikkeesta, vaikka en ole allerginen sen ainesosaluettelossa oleville aineille?

Asiaa kannattaa tiedustella suoraan tuotteen valmistajalta tai myyjältä, sillä Ruokavirastolla ei ole yksityiskohtaisia tietoja eri elintarvikkeiden koostumuksesta.

11. Lapseni on erittäin allerginen kananmunalle. Voiko kananmuna pakkausmerkinnöissä ”piiloutua” jonkin valmistusaineen taakse niin, että ei varmasti voi tietää, sisältääkö tuote kananmunaa vai ei?

Ei voi. Kananmuna pitää aina ilmoittaa, oli sen määrä elintarvikkeessa kuinka pieni tahansa.

12. Olen allerginen maidolle. Sain voimakkaan allergiareaktion valmisruoasta, jossa ei ainesosaluettelon mukaan ole maitoa. Epäilen virhettä pakkausmerkinnöissä. Miten minun tulisi asiassa toimia?

Ottakaa yhteyttä kotikuntanne päivystävään terveystarkastajaan. Yhteystiedot löydätte Ruokaviraston nettisivuilta. Asian selvittämistä edesauttaa jos teillä on antaa yksilöiviä lisätietoja tuotteesta (muun muassa tuotteen nimi, valmistaja, päiväysmerkintä, mahdollinen eränumero), joten säilyttäkää tuote ja sen pakkaus. 

13. Olen erittäin herkkä kala-allergikko ja saan oireita jo kalan hajusta. Kerran sain mielestäni oireita syötyäni kanaviillokki-riisi mikroaterian. Olen miettinyt, onko mahdollista että voisin saada oireita sellaisen eläimen lihasta (esimerkiksi broileri), joka on syönyt kalaa sisältävää rehua. Pitääkö elintarvikkeen pakkaukseen (esimerkiksi valmisruoka) merkitä, jos se on valmistettu sellaisen eläimen lihasta, joka on syönyt kalaa sisältävää rehua?

Ei tarvitse merkitä. On äärettömän harvinaista että henkilö saa allergisia oireita kysymyksessä esitetyllä tavalla. Koska allergiat ovat erittäin yksilöllisiä, niin tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan täysin voi sulkea pois.

14. Olen kuullut, että jonkin säädöksen mukaan paprika tulee mainita elintarvikkeiden tuoteselosteessa, mikäli tuote sitä sisältää. Pitääkö tämä paikkansa? Paprikoitahan ovat myös cayennet ja chilit. Olen paprika-allergikko, ja luottanut parin vuoden ajan että tuoteselosteeseen on paprika mainittu jos se sitä sisältää. Miten asian laita nyt on? Tuleeko paprika mainita vai ei?

Paprika ei kuulu niihin aineisiin, jonka aina tulee ilmetä ainesosaluettelosta oli määrä kuinka pieni tahansa. Ilmoitettavien allergeenien luettelo löytyy täältä: Taulukko 1. Allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet (pdf)

On myös syytä todeta, että ainesosat tulee mainita ainesosaluettelossa elintarvikkeen nimellä: cayennelle käytetty nimi on cayennepippuri ja chilille chili. Paprika-sanaa ei näissä yhteyksissä käytetä.

Lisää tietoa ruoka-allergeeneista, allergeenimerkinnöistä sekä vastauksia moniin kysymyksiin löydät Ruokaviraston ”Ruoka-allergeenit” Internet-sivustolta.

Sivu on viimeksi päivitetty 13.9.2023