Kofeiini
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on tehnyt kofeiinista turvallisuusarvion vuonna 2015. Sen mukaan:
- terveellä aikuisväestöllä kofeiinin saantiin kerta-annoksiin 200 mg:aan saakka (noin 3 mg/painokilo) tai vuorokausiannoksiin 400 mg:aan saakka (5,7 mg/painokilo) ei liity turvallisuushuolia (huomioiden kaikki kofeiinin lähteet yhteensä)
- aikuisilla 200 mg kofeiinia nautittuna alle kaksi tuntia ennen intensiivistä liikuntasuoritusta normaaleissa olosuhteissa on turvallista.
- yksittäiset 100 mg:n kerta-annokset (noin 1,4 mg/painokilo) etenkin nautittuna lähellä nukkumaanmenoaikaa voivat vaikuttaa haitallisesti unen saantiin tai unen pituuteen
- raskauden aikana kofeiinin nauttimiseen kaikista lähteistä 200 mg:aan saakka vuorokaudessa ei liity turvallisuushuolia sikiön kannalta
- imetyksen aikana kofeiinin nauttimiseen kaikista lähteistä 200 mg:aan saakka vuorokaudessa tai kerta-annokseen 200 mg ei liity turvallisuushuolia rintaruokitun lapsen kannalta
- lasten ja nuorten kofeiinin turvallisesta saannista ei ole riittävästi tietoa, jotta heille voitaisiin antaa turvallisen saannin raja-arvoja. EFSAn asiantuntija-arvion mukaan lapsille voidaan kuitenkin soveltaa aikuisten painokilokohtaisesta määrästä johdettuja turvallisen saannin arvoja. Siten raja-arvoksi lapsille (1-18-vuotiaat) voidaan asettaa korkeintaan 3 mg kofeiinia /painokilo/vuorokausi.
Kofeiiniherkille ihmisille, raskaana oleville naisille ja lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina sydämentykytystä ja vapinaa. Kofeiinin haittavaikutuksia on etenkin sen riippuvuutta aiheuttava vaikutus. Esimerkiksi henkilölle, joka on tottunut juomaan runsaasti kahvia, voi kahvinjuonnin äkillinen vähentäminen aiheuttaa väsymyksen tunnetta tai päänsärkyä. Muita kofeiinin liikasaantiin liittyviä sivuvaikutuksia ovat sydämentykytys, rytmihäiriö, hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat ja stressinsietokyvyn laskeminen.
Lisätiedoissa olevassa kuvassa kerrotaan kofeiinin keskimääräinen määrä pakkausta tai annosta kohti kola- ja energiajuomissa, kahvissa, teessä ja suklaassa. Kahvissa pitoisuudet vaihtelevat kahvilaadun, paahdon asteen, vahvuuden ja juomatyypin mukaan. Myös energiajuomien kofeiinipitoisuudet vaihtelevat, ja voivat olla esimerkkejä suurempia.
EFSA:n vuonna 2015 julkaisemaa kofeiinin turvallisuusarviota edelsi EU:n elintarvikealan tiedekomitean SCF (Scientific Committee on Food) lausunto energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta vuonna 1999 (lausuntoa täydennetty vuonna 2003).
Tauriini ja glukuronolaktoni
Energiajuomien kahdesta muusta yleisestä ainesosasta, tauriinista ja glukuronolaktonista, EFSA antoi vuonna 2009 tieteellisen lausunnon. Lausunnon mukaan energiajuomien säännöllisestä nauttimisesta aiheutuva altistuminen tauriinille ja glukuronolaktonille ei ole turvallisuuden kannalta huolestuttavaa.
Lausunnossa todetaan, että ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saadun tiedon perusteella tauriinin ja kofeiinin yhteisvaikutusta kehon neste- ja natriumhukkaan pidetään epätodennäköisenä. Lausunto yhtyy myös päätelmään siitä, että glukuronolaktonin yhteisvaikutus kofeiinin, tauriinin, alkoholin tai fyysisen rasituksen vaikutusten kanssa on epätodennäköistä. Suositeltavaa kuitenkin on, ettei energiajuomia käytettäisi runsaan alkoholin käytön yhteydessä eikä janojuomina.