1. Mitä energiajuomat sisältävät?
Energiajuomat sisältävät kofeiinia ja sen lisäksi muiden virvoitusjuomien tapaan pääasiassa sokeria tai makeutusaineita ja vettä. Kofeiinin lisäksi energiajuomiin on usein lisätty muitakin yhdisteitä, kuten tauriinia, glukuronolaktonia, inositolia tai B-ryhmän vitamiineja.
2. Saako energiajuomasta enemmän energiaa kuin muista juomista?
Ei saa, vaan energia-sana niiden nimessä viittaa energiajuomiin lisättyihin yhdisteisiin, pääasiassa kofeiiniin. Energiajuomat sisältävät suurin piirtein yhtä paljon energiaa kuin muut virvoitusjuomat. Elintarvikkeiden ja juomien energiasisältö ilmoitetaan pakkauksessa kilokaloreina (kcal) tai kilojouleina (kJ).
3. Mikä on energiajuomien terveydelle haitallisin ainesosa?
Energiajuomien haitallisin ainesosa on kofeiini. Se voi aiheuttaa jo pieninä määrinä kofeiinille herkille henkilöille sydämentykytystä, vapinaa, hermostuneisuutta ja verenpaineen nousua sekä lapsille ja nuorille kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Kofeiinin haittavaikutuksiin kuuluu myös sen riippuvuutta aiheuttava vaikutus.
4. Onko jokin taho arvioinut energiajuomien tai kofeiinin turvallisuutta?
On. Euroopan unionissa elintarvikkeiden turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. EFSA on tehnyt kofeiinista turvallisuusarvioinnin vuonna 2015 ja antanut tieteellisen lausunnon kofeiinin turvallisuudesta. Lisäksi se on antanut tieteellisen lausunnon tauriinin ja glukuronolaktonin turvallisuudesta vuonna 2009.
5. Mitkä ovat kofeiinin turvallisen saannin rajat?
EFSA:n arvion mukaan terveellä aikuisväestöllä kofeiinin saantiin kerta-annoksiin 200 mg:aan saakka (noin 3 mg/painokilo) tai vuorokausiannoksiin 400 mg:aan saakka (5,7 mg/painokilo) ei liity turvallisuushuolia. Raskaana oleville turvalliseksi katsotaan saanti alle 200 mg vuorokaudessa ja imettäville alle 200 mg vuorokaudessa tai kerta-annoksena. Nämä luvut pitävät sisällään kofeiinin saannin kaikista lähteistä yhteensä.
Lasten ja nuorten kofeiinin turvallisesta saannista ei ole riittävästi tietoa, jotta heille voitaisiin antaa turvallisen saannin raja-arvoja. EFSA:n arvion mukaan lapsille voidaan kuitenkin soveltaa aikuisten painokilokohtaisesta määrästä johdettuja turvallisen saannin arvoja. Siten raja-arvona lapsille (1-18-vuotiaat) voidaan pitää korkeintaan 3 mg kofeiinia /painokilo/vuorokausi.
6. Ovatko energiajuomat turvallisia käyttää?
EFSA:n tekemän tieteellisen riskinarvioinnin mukaan energiajuomat ovat turvallisia kohtuullisesti käytettynä. Terveelle aikuiselle tämä tarkoittaa, että energiajuoman pakkauksessa annettua käyttömääräohjeistusta ei ylitetä. On hyvä muistaa, että kofeiinin vaikutukset ovat yksilöllisiä ja osa ihmisistä voi saada oireita pienemmistäkin kofeiinimääristä.
7. Millainen varoitusmerkintä energiajuomissa on oltava ja miksi?
Jos energiajuoma tai muu juoma sisältää kofeiinia yli 150 milligrammaa per litra, pakkauksessa on oltava merkintä ”Korkea kofeiinipitoisuus. Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville tai imettäville.” Tämän maininnan jälkeen on merkittävä sulkeisiin juoman kofeiinipitoisuus (… mg/100 ml)”. Varoitusmerkintävaatimus perustuu elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteen III kohdan 4 vaatimuksiin. Se ei kuitenkaan koske kahvi- ja teepohjaisia juomia, joiden nimeen sisältyy sana ”kahvi” tai ”tee”.
Ruokavirasto katsoo, että edellämainitun varoituslausekkeen lisäksi energiajuomissa tulee olla käyttöohje, jossa ilmaistaan suurin vuorokautinen käyttömäärä tarkasti, esimerkiksi ”Korkeintaan kaksi tölkillistä päivässä”.
8. Miksi energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille?
Lapsille jo pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Kofeiiniherkille henkilöille kofeiini voi aiheuttaa verenpaineen nousua, sydämentykytystä ja vapinaa. Raskaana olevilla naisilla runsas kofeiinin saanti voi lisätä keskenmenon riskiä.
9. Onko energiajuomien käytöstä haittaa nuorille?
Satunnaisesti käytettynä energiajuomien käytöstä ei ole osoitettu olevan haittaa nuorille. Tämä kuitenkin edellyttää, että energiajuomien kulutus on kohtuullista eikä EFSAn asettamia painokilokohtaisia kofeiinin turvallisen määrän rajoja ylitetä. EFSA:n suositus alle 18-vuotiaille on kofeiinia enintään 3mg/kg, eli esimerkiksi 55 kg painavalle nuorelle enintään 165 mg/vrk.
Liiallisesta energiajuomien käytöstä voi seurata haittavaikutuksina ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Lisäksi kofeiinipitoisten juomien säännöllinen ja runsas käyttö voi johtaa kofeiinin sietokyvyn lisääntymiseen, joka on merkki kofeiiniriippuvuudesta. Ihmisten herkkyys kofeiinille on yksilöllinen: toiset ovat herkempiä kuin toiset. On myös syytä pitää mielessä, että kuten muutkin virvoitusjuomat, energiajuomat ovat happamia ja sisältävät useimmiten sokeria. Siten ne ovat myös hammasterveyden kannalta ongelmallisia jos niitä käytetään säännöllisesti.
10. Kuinka paljon kofeiinia on yhdessä tölkillisessä (0,33 litraa) energiajuomaa?
Energiajuomien kofeiinipitoisuus vaihtelee eri tuotteiden välillä, joten tarkasta aina juoman kofeiinipitoisuus ja suurin vuorokautinen käyttömäärä pakkauksesta.
Jos energiajuoman kofeiinipitoisuus on 35 mg/100 ml, yhdessä 0,33 litran tölkillisessä energiajuomaa on kofeiinia noin 105 milligrammaa. Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin yhdessä kahvikupillisessa. Jos taas energiajuoman kofeiinipitoisuus on 55 mg/100 ml, sisältää 0,33 litran tölkillinen energiajuomaa kofeiinia jo 182 mg.
11. Missä kaikissa tuotteissa on kofeiinia ja kuinka paljon?
Kofeiinia on kahvissa ja teessä, energia- ja kolajuomissa sekä kaakaossa ja suklaassa. Markkinoilla on nykyään myös monia muita kofeiinia sisältäviä elintarvikkeita, kuten purukumeja, pastilleja, patukoita ja ravintolisiä sekä ns. energiashotteja. Kupillisessa kahvia (0,2 l) on noin 100 mg kofeiinia ja kupillisessa mustaa teetä (0,25 l) noin 40 mg kofeiinia. Tölkillisessä energiajuomaa (0,33 l) on noin 105 - 182 mg kofeiinia. Pullollisessa kolajuomaa (0,5 l) on noin 65 mg kofeiinia. Sadassa grammassa suklaassa on kofeiinia noin 38 mg.
12. Mitä eroa on energiajuomalla ja urheilujuomalla?
Urheilujuoma ei yleensä sisällä kofeiinia eikä sillä siten ole piristävää vaikutusta. Urheilujuomassa on sokeria ja suoloja (elektrolyyttejä) sellaisessa suhteessa, että juoma imeytyy elimistöön paremmin kuin pelkkä vesi. Urheilujuoman tehtävänä on palauttaa elimistön nestetasapaino pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen.
13. Kuka on vastuussa lasten ja nuorten energiajuomien käytöstä?
Lasten osalta vastuu on vanhemmilla/huoltajilla ja nuorten osalta myös nuorilla itsellään. Energiajuomien myynti ja ostaminen on laillista, eikä laki rajoita sitä, joten viranomaiset eivät voi siihen puuttua.
14. Kuka voi vaikuttaa nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen?
Ruokatottumukset muodostuvat ensisijaisesti lapsuuden aikana, joten tärkeimmät vaikuttajat ovat lapsen omat vanhemmat/huoltajat. On erittäin tärkeää, että terveelliset ja ravitsemuksellisesti hyvät valinnat tehdään helpoiksi. Myös muut nuorta lähellä olevat tahot kuten koulu, kouluterveydenhuolto ja harrastusjärjestöt ja -seurat voivat pyrkiä vaikuttamaan nuorten kulutustottumuksiin valistuksella.
15. Voiko kauppa kieltäytyä myymästä energiajuomia lapsille ja nuorille?
Elintarvikelainsäädännössä ei ole energiajuomien myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä. Kauppa ei siis voi vedota elintarvikelakiin, jos haluaa rajoittaa energiajuomien myyntiä. Sen sijaan kauppa voi asettaa haluamiaan rajoituksia energiajuomien myynnille elinkeinovapauden perusteella. Eräät kauppiaat ovat kuitenkin vedonneet elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja rajoittaneet energiajuomien myyntiä lapsille. Tällaisiin ratkaisuihin elintarvikevalvontaviranomaiset eivät voi ottaa kantaa.
16. Valvotaanko energiajuomien myyntiä ja markkinointia?
Kyllä valvotaan. Energiajuomat ovat täydennettyjä elintarvikkeita, joiden markkinoille saattamisesta on tehtävä ilmoitus elintarvikeviranomaisille. Lisäksi energiajuomia valvotaan osana muuta elintarvikevalvontaa: Elintarvikealan toimijat, kuten valmistajat ja maahantuojat, ovat velvollisia varmistamaan omavalvonnalla, että elintarvike täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viranomaisvalvonta (eli kuntien tai kuntayhtymien terveysviranomaisten tekemä valvonta) varmistaa omavalvonnan toimivuutta. Ruokavirasto ohjeistaa viranomaisvalvontaa.
17. Onko vaarallista juoda yhtä aikaa energiajuomia ja alkoholia?
Energiajuomien ja alkoholin yhteiskäytön haitallisuudesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa, mutta suositeltavaa se ei ole. Kofeiinipitoisuutensa takia energiajuomat lisäävät nesteen poistumista elimistöstä, ja myös alkoholi vaikuttaa samansuuntaisesti. Jos juo runsaasti sekä energiajuomia että alkoholia ja lisäksi vielä liikkuu aktiivisesti, esimerkiksi tanssii, saattaa muodostua vakava nestehukka.
18. Millaisia oireita voi tulla, jos juo liikaa energiajuomia tai muita kofeiinipitoisia juomia?
Kofeiinin liikasaannin oireita ovat sydämentykytys, hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat, stressinsietokyvyn laskeminen ja pahimmillaan sydämen rytmihäiriö.
19. Haluaisin vaikuttaa energiajuomia koskevaan lainsäädäntöön. Minkä tahon puoleen käännyn?
Oikea osoite on Maa- ja metsätalousministeriö, joka Suomessa vastaa elintarvikelainsäädännön valmistelusta. Ruokaviraston tehtävänä on ohjata ja johtaa voimassa olevan lainsäädännön toteuttamista.
20. Energiajuomien myyminen lapsille ja nuorille
1. Saako/pitääkö energiajuomia myydä lapsille?
2. Voiko energiajuoman myynnin lapselle/nuorelle kieltää, samoin kuin esimerkiksi oluen ja tupakan, kun pakkauksessa on varoitusmerkintä?
3. Mikä on kauppiaan vastuu?
Ruokaviraston vastaus:
Varoitusmerkintöjen oikeudellinen merkitys ja vastuu lapsen ostokäyttäytymisestä
Elintarvikkeissa olevat varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet ovat kuluttajille suunnattuja merkintöjä, joiden tarkoituksena on ohjata tiettyjen kuluttajaryhmien ostokäyttäytymistä ja kulutustottumuksia. Toisin kuin alkoholi- ja tupakkatuotteita koskevassa lainsäädännössä, elintarvikelainsäädännössä ei ole myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä. Elintarvikkeiden pakollisetkaan varoitusmerkinnät eivät siten anna kauppiaille oikeutta tai velvollisuutta päättää, kenelle elintarvikkeita myydään. Elintarvikelainsäädännön perusteella ei näin ollen voida kieltäytyä myymästä esimerkiksi energiajuomia lapsille tai raskaana oleville. Tästä huolimatta monet kauppiaat ovat viime aikoina päättäneet rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille. Tällaisia ratkaisuja tehtäessä voivat sopimusvapauden ja elinkeinonharjoittamisen vapauden lisäksi tulla pohdittaviksi esimerkiksi syrjinnän kieltoa koskevat säännökset. Elintarvikevalvontaa ohjaavana viranomaisena Ruokaviraston tehtäviin ei kuitenkaan kuulu kannan ottaminen näihin kysymyksiin.
Sen sijaan Ruokavirasto muistuttaa, että elintarvikkeiden osalta vastuu lapsen ostokäyttäytymisestä on hänen huoltajallaan. Vastuu nuoren ostokäyttäytymisestä on hänen huoltajallaan, mutta myös nuorella itsellään. Myös muilla lasten ja nuorten terveystottumuksiin vaikuttavilla tahoilla, kuten kouluilla, harrastusten ohjaajilla ja nuorisotoimella on mahdollisuus ohjata lasten osto- ja kulutustottumuksia sekä opettaa heille pakkausmerkintöjen lukutaitoa. Elintarvikealan toimijat, kuten esimerkiksi vähittäiskaupat voivat omalta osaltaan vaikuttaa lasten ja nuorten ostokäyttäytymiseen ainakin tuotteiden markkinoinnin huolellisella suunnittelulla ja myymälöissä tapahtuvalla tuotteiden sijoittelulla