Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Kangaskärpässieni

Sienikuvat LuontoPortin internetsivuilla

Kangaskärpässieni (Amanita porphyria) on huomiota herättämätön, harmaa sieni, joka ei ole vaarallisimpia myrkkysieniämme. Se voi kuitenkin raakana syötynä aiheuttaa oireita, esimerkiksi ruoansulatuskanavan ärsytystä. Kangaskärpässienen ei tiedetä aiheuttaneen maassamme myrkytyksiä, koska se ei muistuta läheisesti mitään suosittua ruokasientä.

Kangaskärpässienen violetin- tai ruskeanharmaa lakki on nuorena kellomainen ja vanhana laakea. Se on usein täplätön, joskus vaaleanharmaat suojuksen jäänteet pilkuttavat pintaa. Heltat ovat valkoiset, irtotyviset ja tiheät.

Hoikka jalka on vaaleanharmaa ja tyveltään mukulamainen. Harmaa rengas on aluksi iso ja roikkuu veltosti, myöhemmin se mustuu, kuihtuu ja liimautuu jalan pintaan. Rengas voi jopa hävitä täysin. Tuppi on kalvomainen ja harmahtava.

Kangaskärpässienen malto on haurasta ja valkoista, pintakelmun alta kuultaa heikko violetinsävy. Tuoksu muistuttaa raakaa raastettua perunaa.

Karuissa kangasmetsissä kangaskärpässieni on yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti ja puuttuu kokonaan Pohjois-Suomesta.

Sivu on viimeksi päivitetty 20.8.2024