Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Kuluttaja voi vähentää kadmiumille altistumista syömällä eri elintarvikkeita yleisten syöntisuositusten mukaisesti: monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa pienet, ja keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain noin 2 rkl. Merilevissä on havaittu kadmiumpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli kolmikymmenkertaisia lehtivihanneksissa esiintyviin pitoisuuksiin nähden. Vaihtelevasti tai kohtuullisina määrinä käytettyinä nämäkään elintarvikkeet eivät ole kuluttajalle vaaraksi. Sen sijaan ruokavalio, jossa syödään yksipuolisesti elintarvikkeita, joiden raskasmetallipitoisuus on suuri, ei ole suositeltava.
Myös perinteisissä yrttilääkkeissä on raportoitu esiintyvän satunnaisesti suurehkoja määriä kadmiumia .
Vanhan perinnekeramiikan käyttöä päivittäisessä käytössä kannattaa välttää, koska ne saattavat sisältää kohonneita raskasmetallipitoisuuksia (kadmium ja lyijy). Myöskään ulkomailta tuotuja perinteisiä tai artesaanikeramiikkatuotteita ei tulisi käyttää elintarvikekontaktissa.