Elintarvikealan toiminnan valvonta

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2025 / Osa 3 Elintarvikealan toiminnan valvonta

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yhteenveto alkutuotannon ja elintarvikehuoneistojen toiminnan valvonnasta

VALMIS Elintarvikkeiden alkutuotanto kattaa tuotteiden tuotannon, kasvatuksen ja viljelyn, mukaan lukien sadonkorjuun, lypsämisen ja kaikki eläintuotannon vaiheet ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Elintarvikevalvontaviranomainen rekisteröi alkutuotannon toiminnan toimijan ilmoituksen tai toiselta viranomaiselta saadun tiedon perusteella. Alkutuotannon toimintaa valvotaan harvemmin kuin elintarvikehuoneistoja, joten tarkastuksilla arvioidaan kerralla kaikkien toimintaan sovellettavien vaatimusten toteutuminen.

Elintarvikehuoneistot tulee joko rekisteröidä tai hyväksyä. Pääsääntöisesti eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsitteleviltä elintarvikehuoneistoilta vaaditaan hyväksyntää. Elintarvikevalvontaviranomainen rekisteröi tai hyväksyy elintarvikehuoneiston toimijan ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. Kaikissa elintarvikehuoneistoissa tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa kaikki toimintaan sovellettavat asiat (Oiva-rivit). Riskiperusteisesti tärkeimpiä asioita valvotaan kuitenkin tiheämmin. Elintarvikehuoneistojen tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raportissa.

Monivuotisessa valvontasuunnitelmassa alkutuotannon ja elintarvikehuoneistojen toiminnan valvonnan tunnusluvun ”Oiva-tarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” tavoitearvoksi on määritetty yli 85 %. Vuonna 2025 A- ja B-tuloksen saavuttaneiden valvontakohteiden osuus oli 84,2 %, eli tavoitetta ei täysin saavutettu. A- ja B-tuloksen saavuttaneiden valvontakohteiden osuus on hieman noussut vuodesta 2024. Toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuus oli vuonna 2025 68,2 %. Tämä tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus toimipaikoista on vuoden aikana parantanut C/D-tuloksesta tulokseen A/B. Näiden toimijoiden osuus on hieman laskenut vuodesta 2024. Tulos kuitenkin osoittaa, että toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia edelleen aktiivisesti. Vuonna 2025 C/D-tuloksen saaneita toimijoita oli myös vähemmän kuin edellisenä vuonna.

HUOM! Tähän lisätään vuoden 2025 luvut: Alkutuotannon ja elintarvikehuoneistojen toiminnan valvontajärjestelmä ei kaikilta osin saavuttanut sille asetettuja vaikuttavuustavoitteita. Vuonna 2024 elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä (58 kpl) ylitti tavoitteen (45 kpl). Epidemioissa sairastuneiden määrä (993 sairastunutta) ja vakaviin listeriooseihin sairastuneiden määrä (50 henkilöä) pysyivät kuitenkin niille asetetuissa tavoitteissa (<1000 sairastunutta ja alle 75 sairastunutta). Elintarvikevalvonnan ennaltaehkäisevän vaikutuksen lisäksi elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastuneiden määrään voidaan vaikuttaa muun muassa epidemioiden tehokkaalla selvittämisellä sekä kuluttajaviestinnällä.

Alkutuotannon tarkastusmäärät jäivät suositelluista, mutta joidenkin toimintatyyppien tarkastusmäärissä on ollut nousua. Valvonnan tulokset ovat pääosin hyviä. Ruokaviraston vuonna 2025 pitämät alkutuotannon elintarvikevalvontaa käsitelleet koulutukset ovat osaltaan vaikuttaneet tehtyjen tarkastusten määrään ja tarkastuksilla annettuihin arvioihin. Myös toimijoiden rekisteröintiä ja rekisteritietojen ylläpitoa on edistetty näillä koulutuksilla.

Elintarvikehuoneistojen toiminnan valvontaan sisältyy muun muassa toimijan omavalvonnan, elintarvikkeiden jäljitettävyyden, puhtaanapidon, kunnossapidon, lämpötilahallinnan, työntekijöiden työskentelyhygienian ja elintarvikkeiden tuotantohygienian valvontaa. Tiheämmin tarkastettavissa kohteissa, kuten useimmissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, hygieniaan ja lämpötilahallintaan liittyviä asioita on pääsääntöisesti syytä valvoa vähintään vuosittain tai jopa jokaisella tarkastuksella, koska niillä on erityisen suuri merkitys elintarviketurvallisuudelle. Pääosin näiden osa-alueiden tarkastuksia tehtiin kattavasti eri toimintaluokkien elintarvikehuoneistoissa. Henkilökunnan työskentelyhygieniaa sekä elintarvikkeiden tuotantohygieniaa ei valvottu hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa aivan niin kattavasti kuin muita elintarvikehygienian kannalta olennaisimpia asioita.

Pääosassa tarkastetuista elintarvikehuoneistoista toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Valtaosa toimijoista hallitsee hyvin ja systemaattisesti elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimukset, mikä antaa hyvät edellytykset mahdollisten kriisitilanteiden hallinnalle. Rajattuja tuoteryhmiä koskevien jäljitettävyyden erityisvaatimusten hallinnassa on edelleen parannettavaa. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden osalta kehitettävää on toimijoiden HACCP-osaamisessa. Valvonnan painopisteenä vuosina 2026-2028 onkin elintarvikealan toimijoiden ja valvojien HACCP-osaamisen lisääminen. Ruokavirasto on myös julkaissut uuden ohjeen elintarvikealan toimijoiden omavalvontajärjestelmistä ja niiden valvonnasta.

Elintarvikehuoneistojen puhtaanapito, kunnossapito, lämpötilahallinta sekä tuotanto- ja käsittelyhygienia ovat pääasiassa erinomaisella tasolla. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen lämpötilahallinnan osalta tuloksissa on parantamisen varaa erityisesti valmistusprosessien lämpötilahallinnassa. Epäkohtien määrän aiempien vuosien nousu vaikuttaisi kuitenkin taittuneen rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen elintarvikkeiden lämpötilahallinnassa. Tämä voi kertoa siitä, että vuosina 2022-2025 lämpötilahallintaan kohdistuneen valtakunnallisen painopistetyön myötä valvonta on puuttunut epäkohtiin ja toimijat ovat niitä korjanneet.

Omavalvontanäytteenotto ja näytteistä tehtävät erilaiset aistinvaraiset, mikrobiologiset ja kemialliset tutkimukset ovat on yksi keino varmistaa, että elintarvikealan toimijan omavalvonta toimii. Näytteenotto kertoo vain näytteenottohetken tilanteesta ja siksi näytteitä otetaan kuhunkin toimintaan soveltuvan näytteenottosuunnitelman mukaan riittävän tiheästi. Näytteenotolla varmistetaan muun muassa, että elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön mikrobiologiset turvallisuusvaatimukset, elintarvikkeiden laatu on hyvä ja valmistusprosessit toimivat asianmukaisesti, elintarvikehuoneiston pinnat ja laitteet ovat siivouksen jälkeen puhtaita ja että niihin ei ole pesiytynyt vaarallisia bakteereita, kuten listeriaa.

Vuonna 2025 elintarvikkeiden tutkimusten tarkastuskattavuus on ollut riittävää. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että valvonnassa pyritään arvioimaan mikrobiologista näytteenottoa asianmukaisesti ja että näytteenoton puutteisiin on puututtu. Usein todettuja epäkohtia olivat näytteiden ottamatta jättäminen, liian harva näytteenottotiheys ja liian vähäinen osanäytteiden määrä. Tarkastuksilla tehtiin positiivisia havaintoja esimerkiksi trendiseurannan käyttämisestä. Valtakunnallinen Histamiini kalastustuotteissa -valvonta- ja näytteenottoprojekti toteutettiin vuosina 2024–2025. 

VALMIS Tuoteturvallisuudella tarkoitetaan elintarvikkeen kemiallisen koostumuksen, elintarvikeryhmäkohtaisten vaatimusten, elintarvikkeesta annettavien tietojen, elintarvikekontaktimateriaalien käytön sekä vierasaineiden ja jäämien hallintaa. Pääosassa tarkastetuissa yrityksiä tuoteturvallisuuteen liittyvä toiminta on ollut vaatimustenmukaista myös vuonna 2025. Tarkastuksilla on kuitenkin havaittu myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä ja korjausta vaativia epäkohtia sekä kuluttajien harhaanjohtamista. Tarkastusmäärät ovat kasvaneet ja tarkastukset ovat kohdistuneet riskiperusteisesti paremmin oleellisiin valvontakohteisiin, mutta suositeltu tarkastustiheys toteutuu vain harvassa tuoteturvallisuuden osa-alueessa. Tarkastustiheys toteutui hyvin kontaktimateriaalien käytön valvonnan osalta. Osittain suositeltu tarkastustiheys on lähes toteutunut allergeenien ja intoleranssia aiheuttavien aineiden erillään pidon, ravintolisien ja elintarvikkeesta annettavien tietojen valvonnan osalta. Muissa tuoteturvallisuuden osa-alueissa, esimerkiksi erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden, torjunta-ainejäämien ja vierasaineiden hallinnan valvonnan tarkastusmäärät ovat edelleen kovin vähäisiä, jolloin suositeltu tarkastustiheys ei toteudu. Tuoteturvallisuuden valvontaa ei voida pitää valvonta-asetuksen (EU) N:o 2017/625 artiklan 9 vaatimukset täyttävänä ja olevan säännöllistä, riskiperusteista ja sopivalla tiheydellä toteutuvaa. Monivuotisessa valvontasuunnitelmassa olevat tavoite ”Kuluttajat saavat tutkittua ja puolueetonta tietoa turvallisten, terveellisten ja vastuullisten valintojensa tueksi” on elintarvikkeista annettavien tietojen osalta toteutunut hyvin, sillä elintarvikealanyrityksiin tehdyissä elintarviketietoja, ravintoarvoa ja markkinointia koskevissa Oiva-valvontatarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneiden valvontakohteiden määrä oli 93 % tarkastetuista (v. 2024 93 %). 

Alkutuotannon valvonta VALMIS

Elintarvikkeiden alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 3 artikla). Tässä raportissa tarkastelun ulkopuolelle jätetään metsästys ja luonnontuotteiden kerääminen, joita ei rekisteröidä elintarvikevalvontaan (elintarvikelaki 297/2021, 8 § 2. mom.).

Taulukko 3.1. Toimipaikkojen lukumäärät elintarvikevalvonnan rekisterissä vuosina 2022–2025

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Maitotiloja on tarkastettu vuosina 2022–2025 selvästi eniten, mutta eri vuosina tehtyjen tarkastusten määrä vaihtelee melko paljon. Vesiviljelyn, kasvihuoneviljelyn ja itujen tuotannon toimintatyypeissä on havaittavissa nousua tarkastusten määrissä. 

Taulukko 3.2. Tarkastettujen toimipaikkojen lukumäärät toimintatyypeittäin vuosina 2022–2025

Pääosin tarkastusten tulokset ovat oikein hyviä. Selvästi eniten epäkohtia todettiin itujen tuotannossa. Epäkohtia todettiin hieman muita toimintatyyppejä enemmän myös lihantuotannossa ja munantuotannossa.

Maidontuotannon tarkastuksilla annettiin lukumääräisesti eniten kehotuksia ja kolmessa tapauksessa käytettiin pakkokeinoja. Tämän lisäksi pakkokeinoja käytettiin itujen tuotannossa.

Taulukko 3.3. Annetut arvosanat, kehotukset ja pakkokeinot toimintatyypeittäin vuonna 2025

Alkutuotannon tarkastuksista ei anneta kokonaisarvosanaa, joten arvosanoissa on mukana jokaiselle vaatimuskohdalle annetut arvosanat (Arviointiasteikon arvosanojen yleiset määräytymisperusteet).

Alkutuotannon tarkastuksilla havaittiin epäkohtia eniten seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

• Maidon jäähdytys- ja säilytystilat ja lypsylaitteet
• Tilojen, laitteiden ja eläinten puhtaus
• Haitta- ja muut eläimet

Johtopäätökset

Rekisterissä olevien toimipaikkojen lukumäärään vaikuttaa aloittaneiden ja lopettaneiden toimipaikkojen lisäksi valvontayksiköissä tehdyt rekisteritietojen korjaukset ja päivitykset. Rekisterin korjaustyö onkin tärkeää tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden parantamiseksi. Aihetta on käsitelty valvojille vuonna 2025 pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Korjaustyötä hankaloittaa kuitenkin se, ettei eri viranomaisrekistereitä ole pystytty yhteensovittamaan resurssien niukkuuden vuoksi. Lisäksi tarkastusten lukumäärien raportointia on tarkennettu aiempaan verrattuna. Näiden syiden vuoksi nyt raportoidut luvut poikkeavat hieman edellisen raportin luvuista.

Ruokaviraston ohjeessa Alkutuotannon elintarvikevalvonta ja riskinarviointi on annettu suositellut tarkastustiheydet alkutuotannon eri toimintatyypeille. Kalastus-toimintatyypin vuoden 2024 tarkastusten määrään vaikutti tuolloin toteutettu merikalastusalusten valvontaprojekti ja vuonna 2025 tarkastusten määrä tasoittui. Maidontuotantotilojen tarkastukset ovat jo pitkään olleet vakiintunut osa elintarvikevalvontaa, joka näkyy tarkastusten lukumäärässä. Maitotilojen tarkastukset suositellaan tehtäväksi pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Kun laskee mukaan vuonna 2021 tarkastettujen maidontuotantotilojen määrän (743 kpl), maitotiloista jää kuitenkin viiden vuoden aikana tarkastamatta lähes 1750 tilaa (n. 36 %). Myös muiden toimintatyyppien tarkastusmäärät jäävät huomattavasti suositelluista. Tarkastuksia tulisi tehdä enemmän edelleen erityisesti avomaan puutarhatuotannossa, munantuotannossa sekä kalastuksessa ja vesiviljelyssä. Toimintatyypin sisällä tarkastukset kuitenkin ovat oikein kohdennettuja, esimerkiksi avomaan puutarhaviljelyssä tarkastuksia on tehty pääasiassa sellaisenaan syötävien kasvisten tuotantoon.

Vuoteen 2024 verrattuna alkutuotannon tarkastustulokset ovat heikentyneet erityisesti itujen tuotannon kohdalla, mutta hieman myös lihantuotannon, kasvihuoneviljelyn ja vesiviljelyn kohdalla. Toimintatyypeissä, joissa toimipaikkojen ja tarkastusten kokonaismäärä on vähäinen, yksittäisetkin poikkeamat aiheuttavat suuria muutoksia arvosanajakaumassa. Kasvintuotannon, mukaan lukien itujen tuotannon, ja munantuotannon tarkastuksia on käsitelty vuonna 2025 Ruokaviraston pitämissä koulutuksissa, joka osaltaan on vaikuttanut näissä toimintatyypeissä tehtyjen tarkastusten määrään ja tarkastuksilla annettuihin arvioihin.

Elintarvikehuoneistojen toiminnan valvonta

Omavalvonta VALMIS

Elintarvikealan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 297/2021, 15 §). Omavalvontaa toteutetaan ja valvotaan kaikissa rekisteröidyissä ja hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Suuri osa elintarvikevalvonnasta koostuu toimijan omavalvonnan ja sen toteutuksen valvonnasta. Toimijan omavalvontajärjestelmän tarkastettavuutta, perusrakennetta, kattavuutta ja ajantasaisuutta yleisellä tasolla arvioidaan Oiva-rivillä 1.6 Omavalvonnan yleinen vaatimustenmukaisuus. Omavalvonnan suunnitelman ja toteutuksen riittävyyttä ja sopivuutta arvioidaan puolestaan kunkin asian omalla Oiva-arviointirivillä.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Omavalvonnan yleiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvien tarkastusten tulokset vuonna 2025 ovat olleet valtaosin hyviä (taulukko 3.4). Prosentuaalisesti eniten epäkohtia havaittiin kala-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, vilja- ja kasvisalalla sekä ruoka-aputoimintaa tai vientiä ja tuontia harjoittavissa elintarvikehuoneistoissa. Pakkokeinoihin ryhdyttiin omavalvonnan yleiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi vuoden aikana yhteensä 10 kertaa. Pakkokeinoista suurin osa koski elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua harjoittavia elintarvikehuoneistoja, joihin kohdistuvia tarkastuksia oli myös määrällisesti eniten.

Asiakokonaisuutta tarkastettiin suhteessa tarkastettuihin toimipaikkoihin hieman enemmän rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa kuin hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Esimerkiksi elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua harjoittavissa paikoissa tarkastettiin omavalvonnan yleinen vaatimustenmukaisuus vuoden aikana keskimäärin 71 % tarkastetuista toimipaikoista, kun taas liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa omavalvonnan vaatimustenmukaisuus tarkastettiin keskimäärin 57 % tarkastetuista toimipaikoista. Kaikkia rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja ei tarkasteta vuosittain, joten on tarkoituksenmukaista, että omavalvonnan yleistä vaatimustenmukaisuutta on tarkastettu suuremmassa osassa tarkastettuja kohteita, jotta asiakokonaisuus tulee arvioiduksi vähintään kerran kolmen vuoden aikana. Hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin kohdistuu vuositasolla yleensä useampia tarkastuksia, minkä vuoksi suositeltuun vähimmäistiheyteen päästään, vaikka asiaa olisi tarkastettu vuositasolla pienemmässä osassa tarkastettuja kohteita.

Taulukko 3.4. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden valvonta toimintaluokittain vuonna 2025

Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden osalta tarkastettujen kohteiden määrä on noussut hieman vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Tarkastuksella annettujen C- ja D-arvioiden määrä sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrä on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.

Taulukko 3.5. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden valvonta vuosina 2021–2025

Tarkastusten havaintoja:

• Elintarvikealan toimijalla ei ole järjestelmää omavalvonnan hallintaan eikä omavalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta voida muillakaan tavoin varmistua.
• Omavalvonnan suunnitelma ei ole ajan tasalla eikä vastaa kaikilta osin toimintaa.
• Omavalvontajärjestelmästä puuttuvat HACCP-pohjaiset eli vaarojen arviointiin ja kriittisiin hallintapisteisiin perustuvat menettelyt.
• Omavalvonnan kirjanpito on puutteellista.

Johtopäätökset

Omavalvonnan yleistä vaatimustenmukaisuutta valvottiin sekä hyväksytyissä että rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin ja havaittuihin epäkohtiin puututtiin asianmukaisesti ja vaikuttavasti. Tarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella osassa elintarvikehuoneistoista on epäkohtia muun muassa HACCP-pohjaisia menettelyjä koskevassa perehtyneisyydessä ja soveltamisessa. Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman valvonnan painopisteenä vuosina 2026-2028 on elintarvikealan toimijoiden ja valvojien HACCP-osaamisen lisääminen. Ruokavirasto on julkaissut vuonna 2026 uuden ohjeen elintarvikealan toimijoiden omavalvontajärjestelmistä ja niiden valvonnasta.

Elintarvikkeiden jäljitettävyys VALMIS

Elintarvikkeiden jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää elintarvike, elintarviketuotantoon käytettävä eläin tai valmistusaine kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Elintarvikkeiden jäljitettävyyslainsäädäntö jakaantuu moneen eri säädökseen, ja eräiden elintarvikeryhmien erityisistä jäljitettävyysvaatimuksista on säädetty erikseen. Elintarvikkeiden jäljitettävyys on keskeinen tekijä elintarviketurvallisuudesta huolehdittaessa. Kokemus ja aiemmat elintarvikekriisit ovat osoittaneet, että kyky jäljittää elintarvikkeet läpi koko niiden tuotanto- ja jakeluverkoston on tärkeää, jotta pystytään suojelemaan paitsi kuluttajien terveyttä ja etuja, myös toimijoiden etuja. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimus on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 artiklassa 18.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Jäljitettävyyssäädökset koskevat kaikkia elintarvikkeita ja kaikkia elintarvikealan toimijoita, joten elintarvikejäljitettävyysvalvontaa kohdistetaan kaikkiin elintarvikealan toimijoihin. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden Oiva-arviointirivi 16.1 Muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita ja rivi 16.9 Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys merkittävää osaa toimijoista. Jokaista jäljitettävyyden Oiva-riviä tulee valvoa vähintään kerran kolmen vuoden aikana kaikissa kohteissa, joita ko. rivin vaatimukset koskevat. Huomioitavaa on, että useita valvontakohteita koskee useampi jäljitettävyyden Oiva-rivi.

Taulukko x.x. Jäljitettävyyden osalta (Oiva-arviointirivit 16.1, 16.2, 16.4, 16.8 ja 16.9) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v. 2021–2025.

Vuonna 2025 tarkastettujen toimipaikkojen määrä, 9098 kpl, on viisivuotisen seurantakauden suurin.

Tarkastuksien tulokset olivat vuonna 2025 pääasiassa hyviä (A- ja B-arviot). Kehotusten määrä on kasvanut samoin kuin tarkastusten määrä. Tarkastellulla viisivuotiskaudella tarkastusmäärien trendi on kasvava.

Taulukko x.x. Jäljitettävyyden valvonta toimintaluokittain vuonna 2025

Elintarvikkeiden tarjoilu -toimintaluokan jäljitettävyystarkastusten määrä on toimintaluokista selkeästi suurin. Liha-alaan, kala-alaan sekä elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen -toimialaan kohdistuu tyypillisesti eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden tarkastuksia kuin myös jäljitettävyyden erityissäännösten edellyttämään eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden tarkastuksia, jotka ovat monille, etenkin pienille toimijoille, haastavia hallita. Noilla perustein ko. toimialojen tarkastuksien tuloksena olevat muita korkeammat C-arvosanojen määrät ovat ainakin osittain selitettävissä.

Taulukko x.x. Jäljitettävyyden tarkastusten Oiva-rivikohtaiset tulokset vuonna 2025. Huomioitavaa on, että useita valvontakohteita koskee useampi jäljitettävyyden Oiva-rivi.

Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa jäljitettävyysvaatimukset toteutetaan arvosanajakaumien perusteella hieman paremmin kuin hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Ilmeisiä syitä ovat ainakin: rekisteröidyissä huoneistoissa toiminnot ovat usein yksinkertaisempia kuin hyväksytyissä huoneistoissa ja hyväksyttyjä huoneistoja koskevat aina eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyssäännöt, jotka ovat tiukemmat kuin ei-eläinperäisiä elintarvikkeita koskevat jäljitettävyyssäännöt (idut poislukien).

Tarkastusten havaintoja:

Pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän edellyttämä naudanlihan jäljitettävyys vaikuttaisi olevan edelleen toimijoille vaikeimmin hallittava jäljitettävyyden osa-alue. Kyseinen erityisvaatimus koskee vain rajallista määrää toimijoita ja sen keskeisenä sisältönä on naudanlihan eräkohtaisen jäljitettävyyden sekä teurastus- ja leikkuupaikkatietojen hallinta.

Johtopäätökset

Elintarvikkeiden jäljitettävyys on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Annettujen arvosanojen perusteella toimijat hallitsevat elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimukset, mikä antaa hyvät edellytykset mahdollisten kriisitilanteiden hallinnalle. Erityisvaatimusten hallinnassa on edelleen kehitettävää, esimerkkinä pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän edellyttämä naudanlihan jäljitettävyys - toimijoille ei edelleenkään aina ole täysin selvää, mitä kyseinen erityissäädös käytännössä edellyttää naudanlihan eräjäljitettävyydeltä.

Tarkastellulla viisivuotiskaudella tarkastusmäärien trendi on kasvava. Jäljitettävyysvalvonnan valtakunnallista painopistetyötä toteutettiin v. 2021 - 2024. Painopiste on todennäköisesti vaikuttanut jäljitettävyyden Oiva-rivien tarkastusmäärien kasvuun. Painopisteeseen sisältyivät keskeisimpinä riveinä jäljitettävyyden Oiva-rivit 16.1 Muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys sekä 16.9 Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys. Painopisteessä perustettiin myös jäljitettävyyden valvontaverkosto, johon onkin liittynyt kiitettävä määrä elintarvikevalvojia. Painopistetyöhön sisältyi myös Jäljitettävyysohjeen julkaiseminen loppuvuodesta 2025. Valtakunnallisessa ohjauksessa ja kehittämisessä tullaan seuraavaksi kiinnittämään huomiota liha-alan ja kala-alan toimijoihin kohdistuvan jäljitettävyysvalvonnan ohjauksen tehostamiseen.

Hygienia hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa

Kunnossapito ja puhtaanapito VALMIS

Kunnossapito ja puhtaanapito ovat keskeisiä perusasioita hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen toiminnassa. Kunnossapidon ja puhtaanapidon Oiva-arviointirivejä on tärkeää valvoa säännöllisesti ja riittävän tiheästi kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksytyt kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan elintarvikehuoneistot sekä elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen hyväksytyt elintarvikehuoneistot.  Kunnossapidon ja puhtaanapidon osalta tarkastusmääriin, annettuihin arvosanoihin sekä kehotusten ja pakkokeinojen määriin on tässä tarkastelussa yhdistetty kunnossapidon osalta Oiva-arviointirivit 2.2 Tilojen ja rakenteiden kunnossapito ja 2.3 Kalusteiden, laitteiden, vesilaitteiden ja työvälineiden kunnossapito ja puhtaanapidon osalta Oiva-arviointirivit 3.1 Tilojen ja rakenteiden puhtaus ja järjestys ja 3.2. Pintojen, kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden puhtaus.

Taulukko 3.8. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) ja puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tehdyt tarkastukset, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät vuonna 2025

Vuoden 2025 aikana hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja tarkastettiin puhtaanapidon osalta määrällisesti hieman enemmän kuin kunnossapidon osalta. A-arvosanoja on annettu hieman enemmän puhtaanapidon Oiva-rivien tarkastuksissa verrattuna kunnossapidon Oiva-rivien tarkastuksiin.

Taulukko 3.9. Kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2. ja 2.3) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025

Taulukko 3.10. Puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025

Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tarkastuksissa on puhtaanapidon Oiva-rivejä (Oiva-rivit 3.1 ja 3.2) tarkastettu kattavasti (84–94 %) vuonna 2025 suoritetuissa tarkastuksissa. Myös kunnossapidon Oiva-rivien (Oiva-rivit 2.2 ja 2.3) tarkastuskattavuus on hyvällä tasolla 82–87 % tarkastetuista kohteista.

Kunnossapidon (Oiva-rivit 2.2 ja 2.3) A- ja B- arvosanojen osuus on ollut kala-alalla 95 %, liha-alalla 94 %, maitoalalla 96 %, muna-alalla 100 % sekä elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen alalla 97 %.

Puhtaanapidon (Oiva-rivit 3.1 ja 3.2) osalta A- ja B-arvosanojen osuus on ollut kala-alalla ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen alalla 96 %, liha- ja maitoalalla 98 % sekä muna-alalla 100 %.

Kehotuksia on annettu eniten sekä kunnossapidon että puhtaanapidon tarkastuksissa liha- ja kala-alalla. Jonkun verran kehotuksia on annettu sekä kunnossapidon että puhtaanapidon osalta myös maitoalan sekä elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastuksen aloilla. Liha-alalla annettujen kehotusten määrät kunnossapidon osalta hieman lisääntyneet ja puhtaanapidon osalta pysyneet samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kala-alalla annettujen kehotusten määrät kunnossapidon osalta ovat pysyneet samalla tasolla kuin aikaisempinakin vuosina ja puhtaanapidon osalta kehotusten määrät ovat hieman lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Pakkokeinoja on käytetty vuoden 2025 aikana vain yksittäisissä tapauksissa kala-alan kunnossapidon ja puhtaanapidon tarkastuksissa sekä maitoalan kunnossapidon tarkastuksissa.  

Taulukko 3.11. Hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa kunnossapidon osalta (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät vuosina 2021–2025 

Taulukko 3.12. Hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa puhtaanpidon osalta (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät vuosina 2021–2025

Vuoden 2025 tarkastusmäärissä on tapahtunut hieman vähennystä verrattuna aikaisempien vuosien tarkastusmääriin sekä kunnossapidon että puhtaanapidon osalta. Arvosanajakauma on pysynyt samalla tasolla tarkastelujaksolla. A- ja B-arvosanojen osuus on pysynyt hyvällä tasolla. Vuoden 2025 tarkastuksissa annettujen kehotusten määrät ovat hieman lisääntyneet verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Pakkokeinojen käyttö on pysynyt vähäisellä tasolla tarkastelujakson aikana.

Tarkastusten havaintoja:

Kunnossapito:

• Tilojen, rakenteiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapidossa on jonkin verran epäkohtia.
• Tuotantotiloissa toimimattomia vesilaitteita.
• Ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapidossa epäkohtia. Edesauttaa tiivistymisveden muodostumista.
• Kunnossapitosuunnitelmien toteutuksessa epäkohtia.

Puhtaanapito:

• Tilojen, rakenteiden, kalusteiden, laitteiden, työvälineiden, pintojen puhtaudessa on jonkin verran epäkohtia.
• Tuotantotiloihin kuulumattomat, ylimääräiset tavarat vaikeuttavat tilojen järjestyksen ylläpitoa ja puhtaanapitoa.

Johtopäätökset

Kunnossapidon ja puhtaanapidon tarkastuksia on suoritettu kattavasti hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Tulokset tarkastuksista ovat olleet kaiken kaikkiaan erittäin hyvällä tasolla. Kunnossapidon Oiva-rivit 2.2 ja 2.3 sekä puhtaanapidon Oiva-rivit 3.1 ja 3.2 olivat painopisteenä sekä rekisteröidyissä että hyväksytyissä elintarvikehuoneistojen vuosien 2020–2022 tarkastuksissa, joka on todennäköisesti edesauttanut sitä, että tarkastuksilla on pääasiassa kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin kyseessä olevien kunnossapidon ja puhtaanapidon Oiva-rivien osalta.

Lämpötilahallinta VALMIS

Elintarvikealan toiminnassa lämpötilahallinta tarkoittaa elintarvikkeiden kylmän ja kuuman lämpötilan hallintaa. Elintarvikkeiden säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta on oleellista, että elintarvikkeet kuljetetaan ja säilytetään säädetyissä lämpötiloissa, ja että valmistuksen ja käsittelyn lämpötilat ovat hallitaan. Raaka-aineiden, välituotteiden ja tuotteiden kuljetuksessa, vastaanotossa, valmistuksessa, varastoinnissa sekä säilytyksessä lämpötilan seuranta sekä mittaustulosten tallennus on oleellista muun muassa kylmäketjun katkeamattomuuden sekä oikeiden prosessointilämpötilojen toteamiseksi ja todentamiseksi. Lainsäädännössä on annettu elintarvikkeille enimmäislämpötilarajoja sekä kuljetukseen että säilytykseen. Lämpötilahallinnan valtakunnallista painopistevalvontaa toteutettiin vuosina 2023–2024.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksyttyjen kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen elintarvikehuoneistot. Lämpötilahallinnan osalta tarkastusmääriin, annettuihin arvosanoihin sekä kehotusten ja pakkokeinojen määriin on tässä tarkastelussa yhdistetty lämpötilahallinnan osalta taulukon 3.14 mukaiset Oiva-rivit.

Taulukko 3.13. Lämpötilahallinnan (Oiva-arviointirivit 6.2, 6.5, 6.6 ja 6.7) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025.

Kehotuksia on annettu eniten lämpötilahallinnan tarkastuksissa liha- ja kala-alalla. Sekä kala-, että liha-aloilla annettujen kehotusten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen alalla kehotusten määrä on lisääntynyt. Kala- ja liha-aloilla pakkokeinoja on käytetty vain yksittäistapauksissa.

Taulukko 3.14. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen lämpötilahallintaan liittyvien asiakohtien tarkastusmäärät, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen lukumäärät vuonna 2025.

Kaikkien lämpötilahallinnan asioiden toteutus on valvontatulosten perusteella erittäin hyvällä tasolla, sillä A- ja B-arvioiden osuus oli kaikilla Oiva-riveillä 96–100 %.

Elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilahallinnan arviot koskevat esimerkiksi kriittisten hallintapisteiden eli lämpökäsittelyjen hallintaa, mutta niiden osuutta ei pystytä erittelemään kokonaismäärästä. Kriittisten hallintapisteiden hallinta on erityisen tärkeässä roolissa elintarviketurvallisuuden varmistamisessa.

Taulukko 3.15. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen lämpötilahallintaan liittyvien asiakohtien tarkastusmäärät yhteensä, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen lukumäärät vuosina 2021–2025.

Lämpötilahallinnan tarkastusmäärät, arvosanajakauma ja kehotusten määrät ovat pysyneet pääpiirteittäin ennallaan. Kehotusten määrä on vähentynyt.

Johtopäätökset

Lämpötilahallintaa on tarkastettu hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa kattavasti. Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinnan kokonaistulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Havaittuihin lämpötilahallinnan epäkohtiin on puututtu ja epäkohtien korjaaville toimenpiteille on annettu määräajat. Lämpötilahallinnan taso toimipaikoissa kehittyy pikkuhiljaa parempaan suuntaan.

Henkilökunnan työskentelyhygienia

Henkilökunnan työskentelyhygienia kuuluu osana Oiva-järjestelmän Henkilökunnan toiminta ja koulutus -arviointikokonaisuuteen. Valvonnassa arvioidaan, toimiiko henkilökunta elintarvikehuoneistossa hygieenisesti ja työohjeiden mukaisesti, käytetäänkö työvälineitä hygieenisesti ja vain niiden käyttötarkoitukseen, huolehditaanko käsihygieniasta sekä noudatetaanko puhtausaluejaottelua ja määrättyjä kulkureittejä.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksyttyjen kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen elintarvikehuoneistot. Tuloksissa tarkastellaan vain Oiva-riviä 4.1 Henkilökunnan työskentelyhygienia.

Taulukko 3.16. Henkilökunnan työskentelyhygienia (Oiva-arviointirivi 4.1) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024.

Henkilökunnan työskentelyhygieniaa ei ole tarkastettu määrällisesti aivan yhtä kattavasti kuin muita elintarvikehygienian kannalta olennaisimpia asiakokonaisuuksia. Vuonna 2024 tarkastetuista liha-, kala-,  maito- ja muna-alan elintarvikehuoneistoista 48 - 63 %:ssa oli tarkastettu henkilökunnan työskentelyhygieniaa. Henkilökunnan työskentelyhygienia on keskeinen hygienian osa-alue, jota olisi perusteltua tarkastaa vuosittain elintarvikehuoneistoissa, joissa käsitellään elintarvikkeita. Henkilökunnan työskentelyhygienia on tarkastustulosten perusteella pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Liha- ja kala-alalla on annettu hieman vähemmän A-arvosanoja ja enemmän C- ja D-arvosanoja sekä kehotuksia kuin muissa toimintaluokissa. Pakkokeinoja on käytetty vain yksittäistapauksissa liha-alalla.

Taulukko 3.17. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen henkilökunnan työskentelyhygienia v. 2021–2025

Tarkastelujaksolla A- ja B-arvioiden osuus on pysynyt korkealla, 97–98 % tasolla. Myös muilta osin arvosanajakauma on pysynyt pitkälti samalla tasolla. Tarkastusmäärissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Johtopäätökset

Henkilökunnan hygienia on tulosten perusteella erittäin hyvällä tasolla, mutta tarkastuksia voisi olla syytä tehdä hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa useammin, sillä henkilökunnan työskentelyhygienialla on erityinen merkitys elintarviketurvallisuudelle.

Elintarvikkeiden tuotantohygienia VALMIS

Elintarvikkeiden tuotantohygieniaa valvotaan kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Tuotantohygieniaa valvotaan osana Oiva-aihekokonaisuutta 5, jossa arvioidaan elintarvikkeiden käsittelyhygienian lisäksi muun muassa jäähdyttämisen, pakkaamisen ja säilyttämisen hygieniaa sekä sivutuotteiden käsittelyhygieniaa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tuotantohygieniaa tarkastettiin vuonna 2025 noin kahdessa kolmasosassa (66 %) kaikista liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista. Tarkastetuista toimipaikoista tuotantohygieniaan liittyvää aihekokonaisuutta tarkastettiin 86 % toimipaikoista.

Taulukko 3.18. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025

Valtaosin tarkastusten tulokset ovat olleet hyviä. Eniten epäkohtia todettiin liha- ja kala-alan elintarvikehuoneistoissa. Näiden toimintaluokkien tarkastuksilla annettiin myös eniten kehotuksia. Pakkokeinoihin ei ryhdytty kertaakaan.

Taulukko 3.19. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuosina 2021–2025

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja arvosanat ovat tuotantohygienian osalta pysyneet samankaltaisina koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. D-arvioiden ja pakkokeinojen määrä on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna.

Taulukko 3.20. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa Oiva-arviointirivikohtaisesti vuonna 2025

Prosentuaalisesti eniten C- ja D-arvioita on annettu sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden, sivutuotteiden käsittelyn ja varastoinnin hygienian sekä elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienian osalta. Samoilla Oiva-arviointiriveillä havaittiin eniten epäkohtia tuotantohygienian osalta myös edellisenä vuonna. Sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden arvosana ei vaikuta Oiva-tulokseen eikä näy Oiva-raportilla.

Tarkastusten havaintoja:

• Eri hygieniatasojen toimintojen erottaminen ja ristikontaminaation ehkäiseminen on puutteellista. Esimerkiksi kypsiä ja raakoja elintarvikkeita käsitellään samoilla laitteilla tai välineillä taikka risteävät kulkureitit aiheuttavat saastumisriskin.
• Elintarvikkeita säilytetään puutteellisesti suojattuna.
• Käsienpesupisteiden varustelussa, toiminnassa tai puhtaudessa on epäkohtia.
• Elintarvikevarastoissa säilytetään viimeisen käyttöajankohdan ylittäneitä elintarvikkeita tai sellaisia elintarvikkeita, joista puuttuvat asianmukaiset merkinnät.
• Elintarvikkeiden ja sivutuotteiden erillään pidossa on epäkohtia.
• Sivutuotemäärien kirjanpito tai sivutuotekuljetusten kaupalliset asiakirjat puuttuvat.

Johtopäätökset

Elintarvikkeiden tuotantohygieniaa ja kaikkia siihen kuuluvia Oiva-arviointirivejä valvottiin kattavasti eri toimialoilla, joskin osassa hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista tuotantohygieniaa ei tarkastettu kertaakaan vuoden aikana. Vaikka jokainen Oiva-arviointirivi suositellaan tarkastettavaksi vähintään kerran kolmessa vuodessa, on otettava huomioon, että elintarvikkeiden hyvä tuotanto- ja käsittelyhygienia on riskinhallinnan kannalta erittäin tärkeä osa toimijan toimintaa ja omavalvontaa. Tämän vuoksi tätäkin hygienian aihekokonaisuutta on perusteltua valvoa hyväksytyissä elintarvikehuoneistossa vähintään vuosittain. Valvonnan tulosten perusteella suurin osa toimijoista toimii elintarvikelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, mutta joidenkin tarkastusten yhteydessä havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia epäkohtia. Yleisimmät tarkastuksilla havaitut epäkohdat tuotantohygieniassa liittyivät elintarvikkeiden epähygieeniseen säilytykseen ja puutteelliseen erillään pitoon.

Hygienia rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa VALMIS

Kunnossapito ja puhtaanapito

Kunnossapitoa arvioidaan Oiva-riveillä 2.2 Tilojen kunto ja 2.3. Työvälineet, kalusteet ja laitteet. Oiva-rivin 2.2 tarkastaminen kohdistuu tilojen ja rakenteiden kunnossapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka eivät yleensä ole elintarvikkeen kanssa kosketuksissa. Rivillä arvioidaan myös esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta. Oiva-rivin 2.3 tarkastaminen kohdistuu kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka voivat tulla kosketuksiin elintarvikkeen kanssa. Tällä rivillä arvioidaan myös lämpömittareiden toimivuus. Erilaisten pintojen kunto vaikuttaa oleellisesti niiden puhtaanapitoon ja on näin ollen merkityksellinen asia elintarvikehygienian kannalta. Kunnossapidon tuloksia tarkastellaan näiden Oiva-arviointirivien yhteenvetona.

Puhtaanapitoa arvioidaan Oiva-arviointiriveillä 3.1 Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus ja 3.2 Työvälineiden, laitteiden ja siivousvälineiden puhtaus. Oiva-arviointirivin 3.1 tarkastaminen kohdistuu tilojen ja rakenteiden puhtaanapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka eivät yleensä ole elintarvikkeen kanssa kosketuksissa. Oiva-arviointirivin 2.3 tarkastaminen kohdistuu kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden puhtaanapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka ovat todennäköisesti kosketuksissa elintarvikkeen kanssa. Puhtaanapidolla on erityisen suuri merkitys elintarviketurvallisuudelle. Myös puhtaanapidon tuloksia tarkastellaan näiden Oiva-arviointirivien yhteenvetona.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Sekä kunnossapidon että puhtaanapidon Oiva-rivien tarkastuskattavuudet ovat pääosin hyvällä tasolla. Kunnossapidon rivejä (Oiva-rivit 2.2 ja 2.3) on tarkastettu kaikissa toimintaluokissa vähintään kahdessa kolmasosassa (63–80 %) tehtyjä tarkastuksia. Puhtaanapidon rivejä (Oiva-rivit 3.1 ja 3.2) on tarkastettu kaikissa toimintaluokissa vähintään kolmessa neljäsosassa (75–91 %) tarkastuksia. Puhtaanapitoa oli tarkastettu kaikissa toimintaluokissa selkeästi useammin kuin kunnossapitoa, mikä onkin toivottavaa, koska puhtaanapito voi vaikuttaa suoraan elintarviketurvallisuuteen.

Taulukko 3.21. Kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) valvonta rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025

Taulukko 3.22. Puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) valvonta rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2025

Kunnossapidon osalta eniten C- ja D-arvosanoja on annettu elintarvikkeiden tarjoilussa ja vilja- ja kasvialalla.

Eniten C- ja D-arvosanoja puhtaanapidosta on annettu tarjoilussa ja vilja- ja kasvialalla.

Valvonnassa joudutaan turvautumaan pakkokeinoihin kunnossapito- ja puhtaanapitoasioiden korjaamiseksi vain yksittäistapauksissa.

Tarkastuksia on tehty määrällisesti hyvin. Puhtaanapitorivejä oli tarkastettu vilja- ja kasvialalla, elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa sekä tarjoilussa 90 prosentissa tarkastuksista.

Taulukko 3.23. Kunnossapidon osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2021–2025

Taulukko 3.24. Puhtaanapidon osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2021–2025

Tarkastusmäärät eivät ole muuttuneet edeltävästä vuodesta.

Kunnossapidon A- ja B arvosanojen osuus viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla on ollut 97–98 % eli varsin hyvä. Kehotusten määrä on hieman laskenut. Pakkokeinojen määrä vaihtelee vuosittain, mutta määrät ovat melko vähäisiä suuriin tarkastusmääriin nähden.

Puhtaanapidon A- ja B arvosanojen osuus viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla on ollut 96–97 % eli varsin hyvä. Kehotusten määrä on myös hieman laskenut puhtaanapitorivien valvonnassa. Valvonnassa on jouduttu ryhtymään muutamia kertoja pakkokeinoihin, mutta määrät eivät ole suuria tarkastusmääriin nähden.

Taulukko 3.25. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) ja puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tehdyt tarkastukset, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v.2025

Tarkastusten havaintoja

Kunnossapito

• Kylmälaitteiden tiivisteet ovat huonokuntoisia.
• Lattia ja seinärakenteet huonokuntoisia
• Vesipisteet ovat huonokuntoisia.
• Leikkuulaudat ovat erittäin kuluneita.

Puhtaanapito

• Puhtaanapitoa on laiminlyöty pidempiaikaisesti.
• Elintarvikehuoneistossa on toimintaan kuulumattomia tavaroita, mikä vaikeuttaa puhtaanapitoa.
• Siivousvälineet ovat likaisia tai huonokuntoisia, ja niille ei ole sopivaa säilytystilaa.
• Kylmälaitteet ml. vetolaatikot ovat likaisia.
• Lattiat ovat pinttyneessä liassa.

Johtopäätökset

Pääsääntöisesti kunnossapitoa ja puhtaanapitoa on tarkastettu vähintään 2/3 toimipaikoista kerran vuodessa. Sekä kunnossapidon että puhtaanapidon tulokset ovat olleet kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla ja näitä asioita on tarkastettu myös riittävän usein eri toimintaluokissa. Likaisuus näyttäisi ensi sijaisesti kohdistuvan sellaisiin pintoihin, jotka eivät ole kosketuksissa suoraan elintarvikkeen kanssa. Kehotuksien määrä on hienoisessa laskussa aiempiin vuosiin verrattuna. Kunnossapito ja puhtaanapito olivat valvonnan painopisteenä vuosien 2020–2022 tarkastuksissa, mikä on todennäköisesti edesauttanut sitä, että tarkastuksilla on pääasiassa kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin.

Lämpötilahallinta VALMIS

Elintarvikkeiden laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta on oleellista, että elintarvikkeet kuljetetaan, säilytetään, myydään ja tarjoillaan säädetyissä lämpötiloissa, ja että valmistuksen ja käsittelyn lämpötilat ovat hallinnassa. Elintarvikkeiden lämpötilahallinnalla, kuten kylmäketjun ylläpidolla, valmistusprosessien lämpökäsittelyillä ja tehokkaalla jäähdytyksellä on merkittävä rooli elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamisessa. Asianmukaisilla säilytys-, valmistus- ja käsittelylämpötiloilla voidaan hallita elintarvikkeissa esiintyvien bakteerien ja virusten määrää ja siten ehkäistä ruokamyrkytyksiä.

Lainsäädännössä on annettu vaatimuksia koskien elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa. Lämpötilojen hallintaa edellyttävää toimintaa harjoitetaan suuressa osassa rekisteröidyn toiminnan toimintaluokkia, mutta esimerkiksi huoneenlämmössä säilyvien elintarvikkeiden vähittäismyynnissä tai kuljetuksessa lämpötilahallintaa ei valvota. Lämpötilahallinta elintarvikehuoneistoissa on ollut elintarvikevalvonnan valtakunnallisena painopisteenä vuosina 2022-2025. 

Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat

Rekisteröidyn toiminnan suunnitelmanmukainen tarkastustiheys vaihtelee harjoitettavan toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan välillä 0,35–4 tarkastusta vuodessa. Tiheämmin tarkastettavissa kohteissa lämpötilahallinnan Oiva-rivejä on yleensä syytä tarkastaa useammin kuin kerran kolmessa vuodessa niiden elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisen merkityksen vuoksi.

Taulukko 3.26. Lämpötilahallinnan arvosanajakauma eri toimintaluokissa vuonna 2025

Tarjoilun ja myynnin toimintaluokat muodostavat valtaosan kohteista, joissa lämpötilahallintaa on tarkastettu. Vuonna 2025 tarkastusmäärät pysyivät pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2024, nousua tarkastusmäärissä oli viennin ja tuonnin sekä elintarvikkeiden kuljetuksen toimintaluokissa. Vuoden 2025 arvosanajakauman muutos verrattuna vuoteen 2024 on ollut vähäinen.

Elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen ja muun elintarvikkeiden valmistuksen (ei maito/liha/kala/muna/vilja-kasvis) toimintaluokkia tarkastettiin vuonna 2025 hieman vähemmän kuin vuonna 2024. Rekisteröidyn elintarviketoiminnan toimintaluokista D-arvosanoja annettiin prosentuaalisesti eniten viennin ja tuonnin toimintaluokalle. Elintarvikkeiden valmistuksen (ei maito/liha/kala/muna/vilja-kasvis) -toimintaluokan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen toimintaluokan lämpötilahallinnan osa-alueen arvosanojen jakaumat olivat vuonna 2025 selvästi parempia verrattuna muihin rekisteröidyn elintarviketoiminnan toimintaluokkiin.

Elintarvikkeiden kuljetusten lämpötilahallinnan osa-aluetta on tarkastettu vuonna 2025 aiempaa vuotta enemmän. Vuonna 2024 elintarvikkeiden kuljetusten C-arvosanojen osuus oli raportointiteknisistä syistä verrattain korkea, mutta vuonna 2025 asia on korjaantunut ja eri arvosanojen prosenttiosuudet ovat olleet päinvastoin paremmat verrattuna muiden toimintaluokkien arvosanajakaumaan.

Ruoka-aputoimintaan kohdistetaan tarkastuksia toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä valitus- tai epäilytilanteissa eli toimintaluokka ei lähtökohtaisesti kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Vuonna 2025 on ruoka-aputoimintaluokan kohteille annettu selvästi enemmän C-arvosanoja kuin aiempina vuosina, C-arvosanojen prosenttiosuuden ollessa korkein verrattuna muihin rekisteröidyn elintarviketoiminnan toimintaluokkiin. Prosentuaalisesti eniten huomautettavaa on ollut elintarvikkeiden lämpötilahallinnassa myynnissä ja tarjoilussa.

Koska valtaosa lämpötilahallinnan osa-alueista on arvioitu A- ja B-arvosanoilla, lämpötilahallinta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa on yleisesti hyvällä tasolla.

Taulukko 3.27. Rekisteröidyn toiminnan lämpötilahallintaan liittyvien rivikohtien tarkastusmäärät, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja käytettyjen pakkokeinojen lukumäärät vuosina 2021–2025

Tarkastusmäärät ovat olleet samansuuntaisia kahtena menneenä vuotena. A-arvosanojen osuus on ollut vuosina 2022-2024 laskussa, mutta vuonna 2025 A-arvosanojen lasku on pysähtynyt ja niiden osuus on kasvanut hieman edeltäviin vuosiin verrattuna. Myös muilta osin arvosanajakaumien muutos vuosina 2023, 2024 ja 2024 on ollut vähäistä. Yleisesti ottaen epäkohtia on havaittu ja niihin on myös puututtu, mikä näkyy pakkokeinojen määrässä. 

Taulukko 3.28. Valvonnan tarkastusten Oiva-rivikohtaiset tulokset lämpötilahallinnan osalta vuonna 2025

Erot lämpötilahallinnan rivien tarkastusmäärissä selittyvät paitsi valvonnan riskiperusteisella kohdentamisella, myös sillä, että joillakin riveillä tarkastettavia asioita harjoitetaan suuremmassa osassa elintarvikehuoneistoja (esimerkiksi Oiva-rivi 6.2) kuin toisia (esimerkiksi Oiva-rivi 6.3). Tarkastusmäärien suhteet ovat pysyneet ennallaan verrattuna vuosiin 2023 ja 2024. Rivin 6.5 elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilahallinnan tarkastusmäärät ovat kasvaneet edeltävään vuoteen verrattuna. Lämpötilahallinnan rivikohtaisista arvioista valtaosassa toiminta on arvioitu A-arvosanalla. Kuitenkin jokaisessa rivikohdassa on havaittu myös huomautettavaa sekä arviota D on käytetty kaikilla Oiva-riveillä yhtä poikkeusta (kuumana säilytettävät elintarvikkeet) lukuun ottamatta. Prosentuaalisesti eniten C- ja D-arvosanoja on annettu elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilahallinnan rivillä, minkä perusteella erityisesti tällä osa-alueella toiminnassa on korjattavaa. Myös tämä seikka on säilynyt ennallaan vuosiin 2023 ja 2024 verrattuna. Kohdassa arvioidaan muun muassa elintarvikkeiden kuumennusta ja jäähdytystä, jotka ovat elintarviketurvallisuuden kannalta erityisen tärkeitä hallintapisteitä.

Tarkastusten havaintoja:

• Ruoan jäähdytysprosessin aloitus on aloitettu vasta tarpeettoman viivytyksen jälkeen.
• Ruoan riittävän nopeasta jäähdytyksestä ei ole varmistuttu ja/tai ruoka on jäähtynyt liian hitaasti.
• Elintarvikkeiden lämpötilaseurantaa ei ole tehty.
• Elintarvikkeita säilytetään lainsäädännön vastaisissa lämpötiloissa.
• Kylmälaitteiden täyttöaste ylittyy.
• Sushin valmistuksen, myynnin ja tarjoilun lämpötilahallintaan liittyy haasteita.

Johtopäätökset

Lämpötilahallinta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Useimmat toimipaikat hallitsevat lämpötilahallinnan omavalvonnan toimet, elintarvikkeiden kylmä- ja kuumaketjut ovat kunnossa, elintarvikkeet sulatetaan hallitusti kylmälaitteissa ja omavalvonnan seurantaa toteutetaan. Epäkohtiakin kuitenkin todetaan jonkin verran, ja parantamisen varaa on erityisesti valmistusprosessien lämpötilahallinnassa. Lämpötilahallinta on olennainen osa elintarviketurvallisuutta ja yksittäisetkin lämpötiloihin liittyvät poikkeamat voivat vaikuttaa elintarvikkeen laatuun ja turvallisuuteen. Valvonta on tunnistanut ja havainnut epäkohtia sekä niihin on myös puututtu. Lämpötilojen hallintaa on tarkastettu kokonaisuutena kattavasti suhteessa rekisteröidyn elintarviketoiminnan toimipaikkojen määrään.

Henkilökunnan työskentelyhygienia VALMIS

Henkilökunnan työskentelyhygienia kuuluu osana Oiva-järjestelmän Henkilökunnan toiminta ja koulutus -arviointikokonaisuuteen. Valvonnassa arvioidaan, toimiiko henkilökunta elintarvikehuoneistossa hygieenisesti ja onko toiminta elintarvikehuoneistossa järjestetty siten, ettei ristikontaminaatiota tapahdu elintarvikkeiden käsittelyn aikana.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Vuonna 2025 tarkastettiin enemmän toimipaikkoja viennissä ja tuonnissa, elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa sekä kansallisissa toiminnallisissa helpotuksissa verrattuna vuoteen 2024. Elintarvikkeiden tarjoilussa tarkastettujen toimipaikkojen määrä väheni verrattuna vuoteen 2024. Vuonna 2025 suurin osa elintarvikehuoneistoista sai valvonnan tuloksena Oiva-arvion A. Toimialoista elintarvikkeiden kuljetuksissa, varastoinnissa ja pakastuksessa sekä ruoka-aputoiminnassa kaikki tarkastetut toimipaikat saivat Oiva-arvion A. Vuonna 2025 Oiva-tulokset ovat parantuneet Ruoka-aputoiminnassa ja heikentyneet elintarvikkeiden viennissä ja tuonnissa sekä kansallisia toiminnallisia helpotuksia koskevassa toiminnassa. Oiva-arvion D sai viisi rekisteröityä elintarvikehuoneistoa, kuten vuonna 2024.

Tarkasteltaessa Oiva-tuloksia kokonaisuutena vuosilta 2021–2025 on kokonaisarviojakauma pysynyt samalla tasolla. Kehotusten ja pakkotoimien määrät ovat laskeneet. Toimialakohtaiset tulokset vuosien 2021–2025 välisenä aikana ovat olleet erityisen hyvät elintarvikkeiden kuljetuksissa, elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa sekä elintarvikkeiden muussa valmistuksessa (ei maito/liha/kala/muna/vilja- ja kasvis). Oiva-arviota D on annettu toistuvasti etenkin myynti- ja tarjoilupaikoissa vuosien 2021–2025 aikana.

Taulukko 3.29. Henkilökunnan työskentelyhygienia: toimintaluokkakohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2025

Taulukko 3.30. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen henkilökunnan työskentelyhygienia v. 2021–2025

Tarkastusten havaintoja

• Työntekijöiden työtavoissa on epäkohtia.
• Henkilökunnan työskentelytavat heikentävät elintarviketurvallisuutta.
• Elintarvikkeita käsiteltäessä on olemassa ristikontaminaation vaara.
• Henkilökunnan epähygieeninen työskentely vaarantaa elintarviketurvallisuuden.

Johtopäätökset

Henkilökunnan työskentelyhygienian vaatimustenmukaisuutta valvottiin rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin. Iso osa toimijoista toimi elintarvikelain velvoitteen mukaisesti, vaikka tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia virheitä.

Elintarvikkeiden tuotanto- ja käsittelyhygienia VALMIS

Rekisteröidyn elintarviketoiminnan tuotanto- ja käsittelyhygieniaa arvioidaan tarkastuskäynneillä Oiva-arviointiohjeiden kokonaisuuden 5 mukaisesti. Asiakokonaisuus koostuu neljästä Oiva-arviointirivistä, jotka on listattu taulukossa 3.32.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Taulukko 3.31. Asiakokonaisuuden 5 toimintaluokkakohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2025

Valtaosin tarkastusten tulokset vuonna 2025 olivat hyviä ja noudattivat edellisen vuoden tarkastusten määriä ja tuloksia. Eniten kehotuksia annettiin elintarvikkeiden tarjoilun toimintaluokassa. Kehotusten määrä kasvoi erityisesti viennin ja tuonnin toimintaluokassa. Edellisestä vuodesta poiketen ruoka-aputoiminnassa oli annettu myös D-arvosanoja. Tuotanto- ja käsittelyhygieniaa tarkastettiin vuonna 2025 noin puolessa (53 %) kaikista rekisteröidyistä elintarvikehuoneistoista, joten asiakokonaisuuden valvontakattavuus oli hyvä verrattuna vuoteen 2024, jolloin tarkastuksia tehtiin noin 30 % kohteista.

Taulukko 3.32. Rivikohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2025

Elintarvikehuoneistoissa eniten asiakokonaisuudesta 5 tarkastettiin riviä 5.6 Elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienia, koska valtaosassa elintarvikehuoneistoja säilytetään tai varastoidaan elintarvikkeita, kun puolestaan muilla riveillä tarkastettavia asioita harjoitetaan pienemmässä osassa rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja. Vastaavasti rivillä 5.6 annettiin myös eniten kehotuksia ja käytettiin eniten pakkokeinoja.

Taulukko 3.33. Asiakokonaisuuden 5 valvonta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa 2021–2025

Tarkastettujen kohteiden arvosanajakauma on pysynyt melko samanlaisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Kehotusten suhteellinen määrä on vuosina 2023-2025 pysynyt samana, kun taas pakkokeinojen suhteellinen määrä toimipaikkoihin nähden on jopa hieman laskenut.  Vuonna 2025 tarkastettujen toimipaikkojen kokonaismäärä pysyi samanlaisena vuoteen 2024 verrattuna. Vuosien 2023–2025 tarkastettujen toimipaikkojen määrät ovat lähes kolminkertaiset verrattuna vuosiin 2021–2022. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vuonna 2023 asiakokonaisuuden 5 riveille siirrettiin tarkastettavia asioita muista asiakokonaisuuksista. Käytöstä poistetun Oiva-rivin 6.1 (elintarvikkeiden säilytys) valvonta muutettiin vuonna 2023 rivin 5.6 (Elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienia) tarkastettaviksi asioiksi.

Tarkastusten havaintoja:

• Elintarvikkeita säilytettiin lattialla tai suojaamattomana tai väärässä lämpötilassa.
• Säilytystiloissa oli pilaantuneita ja vanhentuneita elintarvikkeita.
• Elintarvikkeita sulatettiin huoneenlämmössä.

Johtopäätökset

Tuotanto- ja käsittelyhygieniasta etenkin säilyttämistä ja varastointia on tarkastettu hyvin kattavasti, mikä on tarkoituksenmukaista, koska lähes kaikki huoneistot säilyttävät tai varastoivat elintarvikkeita. Tulokset ovat pääasiassa erittäin hyviä. Yleisimmät tarkastuksilla havaitut epäkohdat tuotanto- ja käsittelyhygieniassa liittyivät elintarvikkeiden epähygieeniseen säilytykseen ja säilytysaikojen heikkoon hallintaan.

Elintarvikkeiden tutkimukset

Lainsäädännön mukaan yritysten tulla omavalvonnassaan ottaa elintarvikkeista näytteitä elintarvikkeen turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Näytteitä otetaan yrityksen omavalvontasuunnitelman mukaisesti.

Vesi ja jää VALMIS

Elintarvikehuoneistoissa käytettävästä vedestä ja jäästä tulee tehdä omavalvontatutkimuksia kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Lisäksi veden ja jään omavalvontatutkimuksia tulee tehdä rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa erityisesti silloin, kun toiminta sisältää riskiä lisääviä tekijöitä, kuten jään valmistusta tai omasta kaivosta peräisin olevan veden käyttöä. Näytteenotossa painotetaan tavallisesti veden mikrobiologista laatua ja pyritään kohdistamaan näytteenotto elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin vesipisteisiin.

Veden ja jään omavalvontatutkimuksia arvioidaan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa osana Oiva-valvontaa Oiva-arviointirivillä 17.3 Veden ja jään omavalvontatutkimukset. Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa veden ja jään omavalvontatutkimukset arvioidaan Oiva-arviointirivillä 17.1 Näytteenotto ja omavalvontatutkimukset, mutta kyseisellä Oiva-arviointirivillä arvioidaan myös useita muita asioita, joten rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen veden laatuun liittyvät tarkastukset ja arvosanat eivät ole raportoitavissa erillisenä kokonaisuutena.  

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Veden ja jään omavalvontatutkimukset tarkastettiin liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa noin kolmasosassa (37 %) kaikista toimipaikoista. Kaikista tarkastetuista toimipaikoista veden ja jään omavalvontatutkimuksia tarkastettiin puolessa (49 %) toimipaikoista. Korjaamista edellyttäviä epäkohtia havaittiin prosentuaalisesti eniten kala-alan ja muna-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa (taulukko 3.34).

Taulukko 3.34. Veden ja jään omavalvontatutkimusten valvonta toimintaluokkakohtaisesti vuonna 2025

Veden ja jään omavalvontatutkimusten osalta tarkastettujen kohteiden määrä on pysynyt hyvin samanlaisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Myöskään tarkastuksilla annettujen arvosanojen määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Pakkokeinoihin ryhdyttiin veden ja jään omavalvontatutkimusten vuoksi kerran (taulukko 3.35).

Taulukko 3.35. Veden ja jään omavalvontatutkimusten valvonta vuosina 2021–2025

Tarkastusten havaintoja:

• Vedestä tai jäästä ei ole otettu näytteitä suunnitelman mukaisesti tai lainkaan.
• Vedestä tai jäästä otetuista näytteistä ei ole tutkittu kaikkia edellytettyjä muuttujia.
• Poikkeavien näytetulosten osalta ei ole tehty asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä.

Johtopäätökset

Veden ja jään omavalvontatutkimuksia valvottiin hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin ja havaintojen perusteella epäkohtiin on puututtu asianmukaisesti. Tarkastuskattavuus vastaa karkeasti tavoitetta, jonka mukaan asiakokonaisuus tulisi tarkastaa kussakin kohteessa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Pääosin veden ja jään omavalvontatutkimukset ovat Oiva-tulosten perusteella toimijoilla hyvin hallussa, mutta tarkastuksilla havaittiin myös korjausta vaativia epäkohtia ja tarvittaessa valvonta käytti pakkokeinoja vaatimusten mukaisen näytteenoton toteutumiseksi.

Kalastustuotteiden histamiini VALMIS

Kalastustuotteiden histamiinin omavalvonnan vaatimustenmukaisuutta valvotaan sellaisissa hyväksytyissä kala-alan elintarvikehuoneistossa, jotka käsittelevät eli valmistavat, maahantuovat tai välittävät sellaisia kalalajeja, joissa voi esiintyä korkeita histamiinipitoisuuksia. Tällaisia kalalajeja ovat esimerkiksi makrilli, sardiini, tonnikala ja silli.

Taulukko 3.36. Kalastustuotteiden histamiinin omavalvonnan osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja tarkastuksella annettujen arvosanojen jakauma, sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2021–2025

Kala-alan hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja oli vuonna 2025 336 kpl, joista tarkastettiin 250 kpl. Näistä tarkastuksissa kuudessa toimipaikassa tarkastettiin kalastustuotteiden histamiiniomavalvontaa (tarkastuskattavuus 2,4 %). Viiden vuoden aikana on annettu kaksi kertaa kehotus epäkohtien korjaamiseksi.

Kaikissa vuoden 2025 tarkastuksissa annettiin A arvio. Tarkastusmäärät ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä histamiinin omavalvonnan vaatimustenmukaisuudesta elintarvikehuoneistoissa. Valvonnassa ei ole todennäköisesti tunnistettu kaikkia valvontakohteita, joissa histamiinin omavalvontaa tulisi toteuttaa ja valvoa. Histamiinin omavalvonnan valvontaa tulisi tehdä kaikissa riskilajeja maahantuovissa elintarvikehuoneistoissa vähintään kerran kolmessa vuodessa ja riskilajeista tuotteita valmistavissa kala-alan elintarvikehuoneistoissa toiminnan luonteesta ja laajuudesta riippuen tiheämminkin.

Histamiini kalastustuotteissa -valvontaprojekti 2024 - 2025 VALMIS

Projektin tausta ja tarkoitus

Histamiini on biogeeninen amiini, jota voi muodostua tietyissä kalalajeissa histidiini-aminohaposta bakteerien aineenvaihdunnan seurauksena. Suuret histamiinipitoisuudet voivat aiheuttaa ihmisille myrkytysoireita. Projektin tavoitteena oli ottaa näytteitä sellaisista kalalajeista valmistetuista tuotteista, joiden tiedetään sisältävän runsaasti histidiiniä.

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2019/627 mukaan kalastustuotteiden viralliseen valvontaan tulee sisällyttää pistokoeluonteista näytteenottoa, jolla varmistetaan asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädettyjen histamiinirajojen noudattaminen. Ruokaviraston tietojen mukaan Suomessa valmistetuista kalajalosteista ei ole aiemmin otettu juurikaan pistokoeluonteisia viranomaisnäytteitä histamiinitutkimuksiin. Tämän projektin tarkoituksena oli käynnistää asetuksen mukainen näytteenotto ja tuottaa tietoa jatkosuunnittelun ja tutkimustarpeen arvioinnin tueksi.

Toteutus

Projektin tavoitteena oli kerätä 18 näytettä, joista kukin koostui yhdeksästä osanäytteestä. Näytteet oli tarkoitus ottaa hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista, joissa käsitellään korkean histidiinipitoisuuden kalalajeja. Näytteitä oli suunniteltu otettavaksi sekä tuoreesta kalasta että jalostetuista tuotteista. Näytteenoton tavoitteena oli arvioida Suomessa toimivien elintarvikealan yritysten toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Näytteet tutkittiin Ruokaviraston kemian yksikön laboratoriossa.

Mikrobikriteeriasetuksen (EY) N:o 2073/2005 mukaan kalastustuotteiden histamiinirajat ovat m = 100 mg/kg ja M = 200 mg/kg. Entsymaattisesti suolavedessä kypsytetyille kalajalosteille sovelletaan korkeampia raja-arvoja, m = 200 mg/kg ja M = 400 mg/kg. Raja-arvojen tulkinnasta on lisätietoa Ruokaviraston ohjeessa Mikrobiologiset vaatimukset -ohje elintarvikealan toimijoille Liite 2 Kala-alan hyväksytty elintarvikehuoneisto.

Tulokset ja päätelmät

Projektissa saatiin yhteensä kuusi näytettä neljän valvontayksikön alueelta. Kaikki näytteet olivat silli- tai silakkajalosteita, kuten puolisäilykkeitä, suolattuja tai marinoituja tuotteita sekä savustettuja tai paistettuja valmisteita. Kaikkien näytteiden, myös osanäytteiden, histamiinipitoisuudet alittivat lainsäädännön raja-arvot.

Yhdessä sillijalosteessa osanäytteiden pitoisuudet vaihtelivat välillä 107–191 mg/kg, mutta tuotteeseen sovellettiin entsymaattisen kypsytyksen vuoksi korkeampia raja-arvoja. Muissa näytteissä histamiinipitoisuudet olivat erittäin matalia, alle 19 mg/kg.

Näytemäärä jäi kolmasosaan tavoitteesta, ja kaikki saadut näytteet olivat silliä tai silakkaa. Monista kiinnostavista kalalajeista, kuten makrillista ja tonnikalasta, ei saatu lainkaan näytteitä. Näytemäärä oli niin rajallinen, ettei tulosten perusteella voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Suomessa markkinoilla olevien kalastustuotteiden histamiinipitoisuuksista. Alhaiseen näytemäärään vaikuttivat todennäköisesti sopivien kalalajien puuttuminen näytteenottohetkellä sekä se, että näytteiden tutkiminen oli maksullista.

Projektin tulosten perusteella ei ole perusteita vähentää histamiininäytteenottoa valtakunnallisella tasolla.

Raakamaidon laadun valvonta

Valvontaa suoritetaan kaikissa elintarvikealan huoneistoissa, jotka vastaanottavat raakamaitoa maitotuotteiden valmistukseen. Maitoalan toimijan tulee omavalvonnassaan esittää, miten ja mistä raakamaitoeriä vastaavat laatututkimukset saadaan toimijan käyttöön, sekä miten vastaanottotarkastus toteutetaan. Tarkasteltaessa Oiva-arviointituloksia kokonaisuutena vuosilta 2020–2024, A- ja B-arvion saaneita toimipaikkoja on yli 93 %.

Taulukko 3.37. Raakamaidon laadun valvonta v. 2021–2025

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä vuosittain on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Raakamaidon vastaanottoa harjoittavista hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista tarkastetaan vuosittain kaikki suurimmat toimijat, mutta joidenkin hyvin pienten maitoalan hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tarkastuksia jää vuosittain tekemättä. Arviointien tulokset ovat pysyneet samankaltaisina useampana vuonna peräkkäin. Vuoden 2023 matalammat lukumäärät johtuvat puutteista kirjauksissa tietojärjestelmään.

Elintarvikkeiden muut mikrobiologiset tutkimukset VALMIS

Näytteenoton tarkastukset

Näytteenottoa ja näytteenottosuunnitelman toteutumista valvotaan liki kaikissa elintarvikehuoneistoissa, joissa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Näytteitä otetaan sekä elintarvikkeista että pinnoilta toiminnan mukaan.

Taulukko 3.38. Elintarvikehuoneistojen näytteenotto vuonna 2025

Taulukko 3.39. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2025

Hyväksyttyjen ja rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen tarkastuksien määrä ja kattavuus on viime vuoteen verrattuna pysynyt ennallaan.

Tarkastuksilla tehtiin positiivisia havaintoja esimerkiksi trendiseurannan käyttämisestä. Tarkastuksilla havaitut yleisimmät epäkohdat liittyivät, kuten aikaisempinakin vuosina siihen, että näytteitä ei otettu riittävän usein tai näytteitä ei otettu lainkaan.

Valvonnan tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että valvonnassa pyritään arvioimaan mikrobiologista näytteenottoa asianmukaisesti ja että näytteenoton puutteisiin on puututtu. Hyväksyttyjen huoneistojen samankaltaisista puutteista annetaan helpommin poikkeaman toistuessa D-arvio, kun taas rekisteröidyissä huoneistoissa pidättäydytään C-arviossa.

Listeriaomavalvonnan tarkastukset

Listeria monocytogenes- bakteeri voi aiheuttaa vakavan sairauden, listerioosin, taudille alttiille henkilöille. Tästä syystä listeriaomavalvontaa valvotaan omana asianaan useimmissa niissä hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, joissa valmistetaan sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita. Muiden elintarvikehuoneistojen listeriaomavalvonta huomioidaan muun näytteenoton valvonnan yhteydessä.

Taulukko 3.40. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen listeriaomavalvonta vuonna 2025

Taulukko 3.41. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2025

Listeriaomavalvontaa on tarkastettu vuonna 2025 yhteensä 191 kohteessa. Tarkastuksia on tehty noin 40 %:in sellaisista kohteista, joissa valmistetaan lihavalmisteita, kalajalosteita, muna- tai maitovalmisteita. Näin laskettuna tarkastuskattavuus on riittävällä tasolla.

Yleisesti listerianäytteenotto oli tarkastetuissa kohteissa kattavaa sekä tuotteiden että tuotantoympäristön osalta. Listerianäytteenotossa havaittuja epäkohtia oli esimerkiksi tuotenäytteiden osanäytteiden määrässä ja pintanäytteiden ottamisessa pestyiltä pinnoilta. Huonoimmat arviot johtuivat näytteenoton laiminlyömisestä kokonaan. Joissakin valvontakohteissa edellisvuotena todetut näytteenoton laiminlyönnit jatkuvat valvontatoimenpiteistä huolimatta, mutta osassa kohteissa tilanne oli parantunut vaatimusten mukaiseksi. Valvonnassa on havaittu olennaiset epäkohdat listerianäytteenotossa ja arvioitu sitä asianmukaisesti. 

Tuotteiden säilyvyystutkimusten tarkastukset VALMIS

Kaikille elintarvikkeille täytyy määrittää säilyvyysaika sen varmistamiseksi, että elintarvike on turvallinen ja laadultaan moitteeton viimeiseen käyttöpäivään tai parasta ennen-päivään saakka. Elintarvikkeen mukaan säilyvyystutkimukset voivat olla yksinkertaisia laadullisia tutkimuksia tai laboratoriossa tehtäviä tutkimuksia. Laboratoriotutkimuksissa voidaan esimerkiksi seurata pilaajabakteerien kasvua tai niissä voidaan lisätä elintarvikkeeseen tutkittavaa bakteeria ja selvittää sen kasvua.

Taulukko 3.42. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen säilyvyystutkimukset vuonna 2025

Taulukko 3.43. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2025

Vuonna 2025 tuotteiden säilyvyystutkimuksia on tarkastettu 96 valvontakohteessa. Elintarvikkeiden säilyvyys tulee varmistaa erityisesti listerian kasvun varalta. Edellisvuoteen verrattuna C- ja D- arvioiden määrä oli vähentynyt.

Tarkastetuissa kohteissa säilyvyystutkimuksia oli tehty pääosin kattavasti ja säilyvyystutkimusten perusteella oli esimerkiksi luovuttu myyntiajan pidentämisaikeista. Havaittuja epäkohtia oli säilyvyysajan määrittäminen ottamatta huomioon säilytyslämpötilan vaihtelua käytännön olosuhteissa, kaikkien tuotteen pilaantumiseen vaikuttavien bakteereiden huomiomatta jättäminen ja säilyvyysajan määrittäminen yksittäisistä näytteistä useampien erien ja rinnakkaisten näytteiden tutkimisen sijaan. Huonoimmat arviot johtuivat säilyvyystutkimusten laiminlyömisestä kokonaan.

Tuoteturvallisuus elintarvikehuoneistoissa

Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pito ja ristikontaminaatio

Allergeenilla tarkoitetaan ainetta, joka aiheuttaa elimistössä immunologisten mekanismien välittämän allergisen reaktion. Intoleranssilla tarkoitetaan muita yliherkkyysreaktioita kuin allergiasta johtuvia.

Ruoan aiheuttamista vakavista allergiareaktioista on tehty vuosittain noin 50–60 ilmoitusta kansalliseen anafylaksiarekisteriin, mikä on 65–85 % kaikista ilmoitetuista anafylaksiatapauksista. Ilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut kahden viime vuoden aikana; v. 2023 ruoan aiheuttamia anafylaksiailmoituksia tehtiin 91 ja v. 2024 ilmoituksia oli 117.

Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteessä II on lueteltu allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet, joiden nimi on aina annettava pakkausmerkintöjen ainesosaluettelossa. Elintarvikkeen allergeenivirheestä on kyse silloin, kun tuotteessa on jokin liitteen II allergiaa tai intoleranssia aiheuttava ainesosa, mutta pakkausmerkinnässä ei ole kyseistä allergeenia mainittu. Allergeenivirhe on tyypillinen syy takaisinvetoon. Vuosina 2023–2024 allergeenivirheen vuoksi takaisinvetoja tehtiin noin 30 vuodessa, mikä on 20 % vähemmän kuin aiempina kolmena vuotena, v. 2020–2022. Allergeenivirheiden taustalla olevat syyt ovat esimerkiksi pakkausmerkintävirhe, tuotteen pakkaaminen väärään pakkaukseen tai allergeenin ristikontaminaatio tuotannossa.

Tarkastuksilla arvioidaan allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallintaa. Toimintaluokittain tarkasteltuna tarkastuksia tehdään suhteessa kohteiden määrään eniten maito- ja liha-alalla, elintarvikkeiden tarjoilussa, vilja- ja kasvisalalla ja kala-alalla. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikista kohteista tulisi tarkastaa vuosittain noin kolmasosa. Tähän tarkastustiheyteen päästiin v. 2024 liha- ja maitoalalla, joilla korjattavaa on aiempien vuosien tarkastusten perusteella ollut eniten. Valvontaa on näin ollen kohdistettu riskiperusteisesti niihin toimintaluokkiin, joissa allergeenivirheet ovat tyypillisimpiä.

Taulukko 3.44. Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pidon ja ristikontaminaation tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024.

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Viiden vuoden tarkastelujaksolla, v. 2020–2024, tarkastusten perusteella allergeenien hallinta on pysynyt hyvällä tasolla. Toiminta on pääosin vaatimusten mukaista tai siinä on havaittu vain pieniä epäkohtia.

Taulukko 3.45. Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pidon ja ristikontaminaation osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä valvontatulosten perusteella allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallinnan tarkastukset ovat kolmen viimeisen vuoden aikana pysyneet määrällisesti samalla tasolla. Allergeenien hallinta on tärkeää koko elintarvikeketjussa, ja tarkastuksia tehdään kaikilla toimialoilla. Valvonta kohdistuu riskiperusteisesti niihin toimintaluokkiin, joissa allergeenivirheet ovat tyypillisimpiä. Tarkastusten kokonaismäärä jakautuu melko kattavasti, painottuen kuitenkin niihin toimintaluokkiin, joissa riskit ovat suuremmat. Yleisesti ottaen allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallinta on toimijoilla hyvällä tasolla ja tarkastettujen yritysten toiminta vaatimustenmukaista.

Elintarvikkeiden koostumus

Elintarvikkeiden lisäaineet, aromit ja entsyymit VALMIS

Elintarvikelisäaineet, aromit ja entsyymit ovat aineita, joita lisätään elintarvikkeisiin tarkoituksellisesti. Lisäaineet ja entsyymit lisätään jotakin teknologista tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden takaamiseksi tai vahvistamaan elintarvikkeen rakennetta. Aromeilla parannetaan tai muutetaan elintarvikkeen tuoksua ja makua.

Lisäaineisiin, aromeihin ja entsyymeihin liittyvää toimintaa harjoitetaan suuressa osassa yrityksiä, jotka kuuluvat taulukossa 3.46 esitettyihin toimintaluokkiin. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa, jolloin kohteista tulee tämän asian osalta tarkastaa vuosittain keskimäärin kolmasosa (33 %). Vuonna 2025 tarkastettiin eniten maitoalan (21,9 %) ja liha-alan (18,9 %) kohteita (taulukko 3.46). 

Maitoalan kohteiden tarkempi tarkastelu osoitti, että voita ja rasvaseoksia valmistavista kohteista oli lisäaineiden, aromien ja entsyymien osalta tarkastettu 42,9 %. Liha-alalla kypsiä lihavalmisteita valmistavista kohteista oli tarkastettu 33,3 %. Näissä kahdessa toimintatyypissä toteutui ohjeistettu vähintään kolmen vuoden tarkastustiheys. Muissa toimintaluokissa ja -tyypeissä tähän tarkastustiheyteen ei päästy tänäkään vuonna.

Taulukko 3.46. Lisäaineiden, aromien ja entsyymien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025  

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Taulukon 3.47 mukaan tarkastettujen kohteiden määrä kasvoi merkittävästi, 25 %, vuoteen 2024 verrattuna.  Määrä on kuitenkin yhä alhainen verrattuna tarkastettavien kohteiden kokonaismäärään ja siihen, että jokainen kohde tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Tarkastuksilla annettujen arvosanojen osuudet ovat pysyneet lähes samoina kahtena viimeisenä vuonna. Korjausta vaativia epäkohtia (arvosana C) havaittiin keskimäärin viidessä prosentissa tarkastuksia. 

Taulukko 3.47. Lisäaineiden, aromien ja entsyymien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Tarkastuksilla havaitut epäkohdat olivat samoja kuin edellisinä vuosina:

• Elintarvikkeen valmistaja ei ollut varmistanut, että lisäaineet ovat sallittuja hänen valmistamiin elintarvikkeisiin ja että lainsäädännössä annetut enimmäismäärärajoitukset eivät ylity.
• Lisäaineiden tuotespesifikaatiot tai puhtausvaatimuksiin liittyvät asiakirjat olivat puutteellisia tai puuttuivat kokonaan.
• Elintarvikkeeseen oli käytetty lisäainetta, joka ei ole sallittu elintarvikkeisiin EU:n alueella tai sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen.
• Lisäaineelle annettu enimmäismäärärajoitus ylittyi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lisäaineiden, aromien ja entsyymien käytön ja vaatimustenmukaisuuden valvonnassa ohjeistettuun tarkastustiheyteen yllettiin ainoastaan voita ja rasvaseoksia ja kypsiä lihavalmisteita valmistavissa kohteissa. Muissa toimintaluokissa ja -tyypeissä tähän tarkastustiheyteen ei päästy. Tarkastuksilla havaittiin elintarviketurvallisuutta heikentäviä ja korjausta vaativia epäkohtia, vaikka pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta oli vaatimustenmukaista.

Ravitsemuksellinen täydentäminen VALMIS

Ravitsemuksellisella täydentämisellä tarkoitetaan vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavien aineiden lisäämistä elintarvikkeeseen.

Ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa on tarkastettu vuonna 2025 kaikkiaan 34 kohteessa, joiden toimintaluokat on mainittu taulukossa 3.48. Eniten ravitsemuksellista täydentämistä on tarkastettu elintarvikkeiden tuonti ja vienti, myynti ja maitoala -toimintaluokissa. Ravitsemuksellista täydentämistä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastaa kaikissa elintarvikealan yrityksissä, vaan vain kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai maahantuovat täydennettyjä elintarvikkeita. Täydentämistä tulisi valvoa näissä kohteissa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Taulukko 3.48. Ravitsemuksellisen täydentämisen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Vuosina 2025 ja 2024 ravitsemuksellista täydentämistä on valvottu noin 50 % aiempia vuosia enemmän, kuten taulukosta 3.49. käy ilmi. Ruokavirasto on kyseisinä vuosina tarjonnut ravitsemuksellisen täydentämisen valvontaan kohdennettua ohjausta, ja tämä osaltaan voi vaikuttaa tarkastusmäärien lisääntymiseen. Lisääntyneet tarkastusmäärät parantavat ravitsemuksellisen täydentämisen valvonnan kattavuutta, joka onkin melko hyvä sellaisissa kohteissa, joissa on tunnistettu olevan ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa. On kuitenkin edelleen elintarvikealan toimijoita, joiden ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa ei ole tunnistettu.  

Vuonna 2025 ravitsemuksellista täydentämistä on tarkastettu pääasiassa monipuolisesti ja vaatimukset kattavasti huomioiden. Suurin osa elintarvikealan toimijoista hallitsee ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvät vaatimukset hyvin. Valvonnassa havaittiin kuitenkin myös korjausta edellyttäviä virheitä, 23 % tarkastetuista kohteista sai C-arvosanan. Tavallisimmin havaitut epäkohdat liittyivät puuttuviin elintarvikeilmoituksiin ja puutteellisiin asiakirjoihin, joiden takia vaatimustenmukaisuudesta, kuten käytetystä vitamiini- tai kivennäisaineyhdisteestä tai sen puhtaudesta, ei voitu varmistua.

Taulukko 3.49. Ravitsemuksellisen täydentämisen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että elintarvikealan toimijat hallitsevat ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvät vaatimukset pääasiassa hyvin ja valvontaviranomaiset valvovat täydentämistä monipuolisesti. Tavoitteena on, että valvontamäärät pysyvät jatkossakin vähintään saavutetulla tasolla ja että toimijat, joilla on ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa, tunnistetaan kattavasti.

Uuselintarvikkeet ja uudet prosessit VALMIS

Uuselintarvike on mikä tahansa elintarvike tai ainesosa, jota ei ole merkittävästi käytetty ihmisravintona Euroopan unionin (EU) alueella ennen 15.5.1997. Uudella prosessilla tarkoitetaan menetelmää, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15.5.1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin. Vain hyväksyttyjä uuselintarvikkeita saa saattaa markkinoille.

Uuselintarvikeasetuksen (EU) N:o 2015/2283 vaatimusten hallinta tulee kuulua lähes jokaisen elintarvikkeita valmistavan, valmistuttavan ja maahantuovan yrityksen omavalvontaan. Näin ollen asiaa koskevan omavalvonnan toimivuutta pitää myös tarkastaa useissa toimintaluokissa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tarkastusmäärät olivat kuitenkin vuonna 2025 alhaisia jokaisessa tarkastetussa toimintaluokassa (taulukko 3.50.). Tilanne on säilynyt lähes samantasoisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan (taulukko 3.51). Ruokavirasto on tarjonnut vuosina 2024 ja 2025 kohdennettua valvonnan ohjausta uuselintarvikkeiden valvontaan, mikä on kaksinkertaistanut uuselintarvikkeiden tarkastusmäärät kyseisinä vuosina aiempiin vuosiin verrattuna.

Taulukko 3.50. Uuselintarvikkeiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Taulukko 3.51. Uuselintarvikkeiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Tarkastuksilla kuitenkin havaitaan vuosittain lähes kolmanneksessa tarkastetuista kohteista virheitä, joissa toimija on saattanut markkinoille hyväksymättömiä uuselintarvikkeita tai sellaiseksi epäiltäviä ainesosia, joiden käyttöhistoriaa ei voida osoittaa. Viime vuonna elintarvikevalvonnassa havaittiin hyväksymättömiä uuselintarvikkeita (kannabidiolia eli CBD:tä sisältäneet elintarvikkeet) erityisesti vähittäismyymälöissä sekä tarjoilupaikoissa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastusmäärän kaksinkertaistumisesta huolimatta uuselintarvikkeiden valvonnassa ei ole ylletty suositeltuun tarkastustiheyteen. Tarkastuksilla havaittiin elintarviketurvallisuutta vaarantavia ja korjausta vaativia virheitä, vaikka pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on todettu vaatimustenmukaiseksi.

Muuntogeeniset elintarvikkeet VALMIS

Muuntogeenisellä tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Muuntogeeniset elintarvikkeet on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai ne sisältävät niitä. Vain hyväksyttyjä muuntogeenisiä aineksia saa tuoda markkinoille EU:ssa. Jos valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja tai niistä valmistettuja ainesosia yli 0,9 %, tästä tulee ilmoittaa kuluttajalle tuotteen elintarviketiedoissa.

Muuntogeenisten ainesosien tarkastuksia tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai tuovat maahan elintarvikkeita, jotka ovat tai sisältävät muuntogeenisiä ainesosia ja ovat muuntogeenisyyden osalta ns. riskielintarvikkeita tai elintarvikkeita, joista annettavissa tiedoissa käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Muuntogeenisyyden osalta riskielintarvikkeita ovat sellaiset kasvit, joista on olemassa joko sisämarkkinoilla tai kolmansissa maissa muuntogeenisiä lajikkeita. Näitä ovat soija, maissi, rapsi, riisi, papaija ja pellavansiemen. Muuntogeenisiä elintarvikkeita tulisi valvoa näissä kohteissa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Vuonna 2025 muuntogeenisiä ainesosia tarkastettiin yhteensä 38 kohteessa, taulukon 3.52. mukaisissa toimintaluokissa. Muuntogeenisiä ainesosia tarkastetaan myynti- ja tarjoilupaikoissa vain, mikäli ne tuovat maahan edellä mainittuja elintarvikkeita. Kaikissa toimintaluokkien kohteissa ei ole tarvetta valvoa muuntogeenisiä ainesosia. Koska tarkastusmäärät ovat melko vähäisiä, on kuitenkin oletettavaa, ettei kaikkia kohteita, joissa on riskielintarvikkeiden maahantuontia, ole välttämättä valvonnassa tunnistettu. Tarkastuksista annettiin muutoin arvosanaa A, paitsi kahdelle kohteelle annettiin arvosana B johtuen puutteista gmo vapaa -markkinointiväitteen käytön edellytysten osoittamisessa. Kirjattujen lomaketekstien perusteella suurin osa tarkastuksista oli kohdennettu oikeisiin kohteisiin ja myös oikeita asioita oli tarkastettu.

Taulukko 3.52. Muuntogeenisten ainesosien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.53).

Taulukko 3.53. Muuntogeenisten ainesosien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koska tarkastusmäärät ovat olleet melko alhaisia, suositeltua tarkastustiheyttä ole todennäköisesti saavutettu muuntogeenisten ainesosien osalta. Toiminta on kuitenkin ollut vaatimusten mukaista tarkastetuissa kohteissa. Tarkastettavien kohteiden tunnistamiseen ohjeistamiseen tulee valvonnan ohjaamisessa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, ja koulutusta tähän onkin annettu vuonna 2025 Elintarviketietojen valvontaverkostossa.

Elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset

Ravintolisät VALMIS

Ravintolisällä tarkoitetaan valmiiksi pakattua ja annosmuodossa myytävää elintarviketta, joka on yhden tai useamman ravintoaineen tai muun ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavan aineen tiivistetty lähde. Ravintolisä nautitaan pieninä mitta-annoksina ja sen tarkoitus on täydentää monipuolista ruokavaliota, ei korvata sitä.

Ravintolisäasetuksen (78/2010) mukaisia vaatimuksia tulee valvoa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai tuovat maahan ravintolisiä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tarkastuksia tehtiin vuonna 2025 yhteensä 81 ravintolisäkohteeseen taulukossa 3.54. mainituissa toimintaluokissa. Ravintolisien vaatimustenmukaisuutta on tarkastettu riskiperusteisesti eniten ravintolisiä valmistavissa tai maahantuovissa kohteissa. Ravintolisäasetuksen vaatimuksia tulisi tarkastaa myyntipaikoissa vain, jos myyntipaikka toimii samalla esimerkiksi ravintolisien valmistuttajana tai maahantuojana. Kuitenkin ravintolisiä koskevia vaatimuksia oli tarkastettu viime vuonna myös vähittäismyynnissä, kuten apteekeissa. Toisaalta osa elintarvikkeiden myynnin kohteista voi myös valmistuttaa ravintolisiä, mikä osaltaan voi selittää niiden korkeampaa tarkastusmäärää.

Taulukko 3.54. Ravintolisien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Ravintolisiä koskevissa tarkastusmäärissä on pientä vaihtelua viimeisten viiden vuoden tarkastelujakson aikana (taulukko 3.55). Joka vuosi kuitenkin noin kolmanneksessa tarkastuksista havaitaan ravintolisien koostumuksessa tai niistä annettavissa tiedoissa epäkohtia tai korjausta vaativia virheitä. On huomioitavaa myös, että osa tarkastuksilla annetuista arvosanoista ei vastannut ohjeistusta, vaan oli yleensä annettu yhtä pykälää parempi arvosana. Näin ollen virheestä, jonka arvosanaksi olisi pitänyt antaa C tai D, oli annettu B tai C.  

Taulukko 3.55. Ravintolisien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Tarkastuksilla havaitut epäkohdat olivat pitkälti samoja kuin aiempina vuosina:

• Ravintolisien turvallisesta käytöstä ei voitu varmistua, kun ravintolisän käyttöohjeissa ei ollut tietoa siitä, kenelle tuote oli tarkoitettu.
•  Ravintoaineyhdiste ei ollut sallittu tai ravintoaineen turvallisen määrän raja ylittyi ravintolisän vuorokausiannoksessa.
• Ravintolisän koostumuksesta ei voitu varmistua, koska asiakirjat olivat puutteellisia, tai puuttuivat kokonaan.
• Ravintolisän markkinoille saattamisesta ei ollut tehty lainsäädännön edellyttämää ilmoitusta Ruokavirastoon.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravintolisien valvontaa tehdään pääsääntöisesti riskiperusteisesti ja kattavasti.  Erityisesti ravintolisien tuonnin ja valmistuksen valvonnassa tarkastustiheys oli viime vuonna hyvällä tasolla. Vaikka ravintolisiin liittyvä toiminta on pääosassa vaatimustenmukaista, epäkohtia ja korjausta vaativia virheitä havaitaan vuosittain ja näihin puututaan elintarvikevalvonnassa tehokkaasti.

Erityisille ryhmille tarkoitetut elintarvikkeet VALMIS

Erityisille ryhmille tarkoitettuja elintarvikkeita ovat äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet, lastenruoat, kliiniset ravintovalmisteet ja painonhallintaan tarkoitetut ruokavalionkorvikkeet. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastuksia tulee tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa sellaisissa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai maahantuovat kyseisiä elintarvikkeita. 

Vuonna 2025 erityisille ryhmille tarkoitettuja elintarvikkeita on tarkastettu kaikkiaan 14 kohteessa, taulukon 3.56 mukaisissa toimintaluokissa. Näistä kohteista suurimmassa osassa ei ole erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistusta, valmistuttamista tai maahantuontia, vaan esimerkiksi näiden tuotteiden tarjoilua tai myyntiä. Koska elintarvikevalvonnassa tulisi valvoa erityisesti erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden koostumuksen ja merkintöjen vaatimustenmukaisuutta sekä ilmoitusvelvoitteen noudattamista, ei tätä valvontaa ole tarkoituksenmukaista tehdä tarjoilu- ja myyntipaikoissa, ellei toimija samalla toimisi esimerkiksi kyseisten tuotteiden maahantuojana. Jatkossa olisi tärkeää saada kohdennettua erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valvontaa aiempaa paremmin.

Taulukko 3.56. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastusten osalta toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

*Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus  

Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastuksista on annettu varsin hyviä arvosanoja koko tarkastelujakson ajan vuosina 2021–2025 (taulukko 3.57). Valvontatulosten perusteella alan toimijat hallitsevat lainsäädännön vaatimukset hyvin ja toimivat niiden mukaisesti.

Taulukko 3.57. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisille ryhmille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyvää toimintaa tarkastetaan Suomessa hyvin vähän, eikä suositeltava tarkastustiheys toteudu. Tehtyjen tarkastusten perusteella toimijat toimivat kuitenkin vaatimustenmukaisesti. Ruokavirasto tulee tarjoamaan valvontayksiköille kohdennettua ohjausta erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valvontaan tulevina vuosina.

Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) VALMIS

Muilla tuotekohtaisilla vaatimuksilla tarkoitetaan hilloja, hyytelöitä, marmeladeja, täysmehuja, mehuja ja vastaavia valmisteita koskevien koostumus- ja merkintävaatimusten erityislainsäädännön valvontaa. Näiden tuotteiden koostumus- ja merkintävaatimuksia tulee tarkastaa erityisesti kohteissa, joissa valmistetaan em. marja- ja hedelmävalmisteita.

Vuonna 2025 tehdyistä tarkastuksista suurin osa (73 %) kohdistui kasvis-, marja- ja hedelmätuotteita valmistaviin kohteisiin. 

Taulukko 3.58. Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) tarkastusten toimintaluokat ja niissä tehtyjen tarkastusten arvosanojen jakauma vuonna 2025.

* Kuten juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ym. elintarvikkeiden valmistus.

Taulukko 3.59. Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) tarkastettujen kohteiden määrät ja annettujen arvosanojen jakaumat vuosina 2021–2025

Tarkastusmäärissä on ollut vaihtelua viiden vuoden tarkastelujakson aikana (taulukko 3.59.).

Tarkastusten havaintoja:

• Pääasiassa marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät olivat kunnossa.
• Jonkin verran esiintyi pieniä epäkohtia erityislainsäädännön perusteella annettavissa tiedoissa. Esimerkiksi hilloista puuttui merkintä marjapitoisuudesta (100 g tuotetta sisältää … g hedelmää tai marjoja). 

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus- ja pakkausmerkintävaatimuksia on olennaista tarkastaa kohteissa, joissa valmistetaan erityislainsäädännössä tarkoitettuja marja- ja hedelmävalmisteita kuten hilloja, hyytelöitä, marmeladeja, mehuja ja täysmehuja. Toiminnan vaatimustenmukaisuus tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa toiminnan laajuus ja riskit huomioiden. Pääosassa tarkastetuista yrityksistä toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Valvonnan ohjaus näyttää tuottaneen tulosta, sillä elintarvikkeiden myyntiin tai tarjoiluun kohdistuvia tarkastuksia oli suhteessa vähemmän kuin aiempina vuosina ja tarkastuksia oli kohdennettu suhteellisesti enemmän marja- ja hedelmävalmisteita valmistaviin kohteisiin.

Elintarvikkeista annettavat tiedot

Pakolliset elintarviketiedot (pakatut ja pakkaamattomat)

Pakollisilla elintarviketiedoilla tarkoitetaan elintarvikelainsäädännössä säädettyjä pakollisesti kuluttajille ja suurtalouksille ilmoitettavia yleisiä tietoja. Niitä kuuluu tarkastaa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat ja/tai pakkaavat elintarvikkeita, välittävät, tuovat tai vievät pakattuja elintarvikkeita, myyvät elintarvikkeita etämyyntinä tai myymälässä pakkaamattomina sekä myyvät tai tarjoavat aterioita suurtalouksien tarjoilupaikassa pakkaamattomina. Ravintoarvomerkintä pakatuissa elintarvikkeissa tarkastetaan erikseen omalla Oiva-arviointirivillä 13.2.

Taulukko 3.60. Pakollisten elintarviketietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Pakatuista ja pakkaamattomista elintarvikkeista ilmoitettavia pakollisia tietoja tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 10123 kohteessa (taulukko 3.60.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (11381 kpl) kasvoi noin 5 % edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 93 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 7 %:ssa C- tai D-arvio. Osuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi edeltävistä vuosista (taulukko 3.53.).

Taulukko 3.61. Pakollisten elintarviketietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Pakollisten elintarviketietojen vaatimustenmukaisuutta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa, joka näyttää toteutuvan vuonna 2024 keskimäärin muna-, maito-, kala- ja liha-alan kohteissa (taulukko 3.61.). Myös pääsääntöisesti muissa toimintaluokissa on pakollisia tietoja tarkastettu ahkerasti, kun otetaan huomioon esimerkiksi tarjoilu- ja myyntikohteiden runsas määrä. 

Kun asiaa tarkastellaan toimintaluokissa toimintatyypeittäin, niin elintarvikkeiden tarjoilupaikoista ravintolatoiminnassa on pakollisia tietoja tarkastettu eniten tarkastettavista kohteista, 32 % (3292 kpl) ja vähiten pubitoiminnassa, 2,2 % (43 kpl), mikä osoittaa riskiperusteista valvontaotetta. 

Suurkeittiöissä, joihin lasketaan kuuluvaksi keskuskeittiöt ja laitoskeittiöt, ovat pakolliset tiedot vuodesta 2020 vuoteen 2024 olleet pääosin vaatimusten mukaisia (99 % A- ja B-arviot).

Vilja- ja kasvialan toimintaluokassa on valvottu eniten leipomotoimintaa, jossa on havaittu pakollisissa tiedoissa korjattavaa (7 %:ssa C-arvio). Yhtä paljon parannettavaa on keskimäärin muun valmistuksen toimintaluokassa (taulukko 3.54). Epäkohtia (C- ja D-arviot) havaittiin suhteellisesti eniten elintarvikkeiden tuonnissa ja viennissä (tarkastettuja kohteita 265 kpl, joista maahantuontikohteita 257 kpl).

Kala-, liha-, maito- ja muna-alalla ei ole annettu pakkokeinoja Oiva-arviointirivin 13.1 valvonnassa.  Näissä toimintaluokissa epäkohtien (C- ja D-arviot) osuudet olivat 3 %, 9 % ja 5 % ja 0 % (taulukko 3.61.). Pakkokeinoja annettiin eniten elintarvikkeiden myynnissä (21 kpl) ja tarjoilussa (7 kpl). 

Tarkastusten havaintoja:

• Suomen- ja/tai ruotsinkieliset merkinnät puuttuivat pakkauksista, etenkin maahantuoduissa pakkauksissa, joita myytiin myymälöissä.
• Kyltti tms., jossa pyydetään ottamaan yhteyttä henkilökuntaan allergeenitietojen saamiseksi, puuttui, kun elintarvikkeita myytiin pakkaamattomina.
• Aterian ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamisessa on edelleen epäkohtia tarjoilupaikoissa
• Elintarviketiedot olivat puutteelliset tai puuttuivat vaaditulla kielellä verkkokaupassa.
• Kehotuksista huolimatta pakkausmerkinnöissä aiemmin todettuja epäkohtia ei korjattu.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pakollisten elintarviketietojen vaatimustenmukaisuutta tarkastetaan paljon ja osassa toimintaluokkia ylletään suositeltuun tarkastustiheyteen. Pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on ollut vaatimustenmukaista, epäkohtiakin on tarkastuksilla havaittu. Erityisesti elintarvikkeiden myynnissä ja maahantuonnissa havaitaan, että suomen- ja/tai ruotsinkieliset pakolliset tiedot puuttuvat pakkauksista. Etäkaupassa ilmoitettavissa pakollisissa tiedoissa on epäkohtia. Etäkaupassa ilmoitettavia tietoja on tarve valvoa nykyistä enemmän.

Pakolliset tiedot kirjataan pääsääntöisesti oikealle arviointiriville, mutta havaittua valvontatulosta ei aina riittävästi yksilöidä. Reseptivalvontaa pakollisen tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi tehdään vähän tai sitä ei kirjata. Yrityksen omavalvonnan riittävyyttä ja sopivuutta tarkastetaan harvoin, kun valvotaan elintarvikkeesta annettavia pakollisia tietoja.

Ravintoarvomerkinnät

Ravintoarvomerkintä on pakollinen lähes kaikissa valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa. Ravintoarvomerkintävaatimusten toteutumista tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan muut yleiset pakolliset elintarviketiedot. 

Taulukko 3.62. Ravintoarvomerkintöjen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Pakattujen elintarvikkeiden ravintoarvomerkintöjä tarkastettiin vuonna 2025 yhteensä 413 kohteessa (taulukko 3.55.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (445 kpl) on säilynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 92 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 7 %:ssa C- ja D-arvio. Osuudet eivät ole paljon muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.62.). 

Taulukko 3.63. Ravintoarvomerkintöjen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Vuonna 2025 ravintoarvotietoja tarkastettiin eniten maitoalan (29,2 %), liha-alan (16,5 %) ja kala-alan (12,5 %) kohteissa (taulukko 3.63).  Muun valmistuksen, muna-alan ja vilja-kasvialan toimintaluokissa ravintoarvomerkintöjä tarkastetaan vähän (8,3 %, 7,0 % ja 5,3 %).

Vaadittu kerran kolmessa vuodessa ravintoarvomerkinnän tarkastustiheys toteutuu maitoalan kohteissa. Tarjoilupaikoissa ja myymälöissä pakataan elintarvikkeita yleensä välittömään myyntiin, jolloin tuotteet katsotaan pakkaamattomiksi, eikä ravintoarvotietojen antamista vaadita. Lisäksi toimintaluokissa, joissa valmistetaan tai pakataan jalostamattomia tuotteita, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta tai ainesosien ryhmästä, on vapautettu pakollisesta ravintoarvoilmoituksesta. Samoin elintarvikealan toimijat, jotka pieniä tuotemääriä tuottavat ja toimittavat tuotteitaan suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, on vapautettu ilmoittamaan pakollinen ravintoarvomerkintä.

Pakkokeinoja ei käytetty vuonna 2025 lainkaan.

Tarkastuksissa havaitut yleisimmät epäkohdat olivat ravintoarvomerkinnän puuttuminen ja yksittäiset virheet sekä ettei ravintoarvomerkintää ilmoitettu lainsäädännön säätämällä kielellä ja tavalla.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja elintarvikehuoneistoja ravintoarvomerkintää koskevia vaatimuksia noudatetaan. Valvonnassa kysyttiin edellistä vuotta paremmin näyttöä siihen, mihin ravintoarvotiedot perustuvat.  Maito-alan toimintaluokassa ylletään suositeltuun tarkastustiheyteen, ja myös melko hyvin liha-alalla, jossa myös pakataan elintarvikkeita.  Ravintoarvomerkintöjä tarkastetaan liian harvoin Oiva-arviointirivin 13.1 yhteydessä.

Markkinointi

Suurin osa elintarvikealan yrityksistä markkinoi tuotteitaan tai muuten pyrkii edistämään elintarvikkeiden myyntiä. Niissä kaikissa tulisi tarkastaa markkinointia vähintään kolmen vuoden välein eli vuosittain noin kolmasosassa yrityksistä. Vuonna 2025 markkinointia tarkastettiin kuitenkin vain 5 prosentissa kohteista (taulukko 3.64.).

Taulukko 3.64. Markkinoinnin tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Vuosina 2018 ja 2019 markkinointia valvottiin vuosittain noin 250 yrityksessä. Markkinoinnin valvonta oli elintarvikevalvonnan valtakunnallisena painopisteenä vuosina 2020–2021, mikä yli kymmenkertaisti valvontamäärät (taulukko 3.65.). Valvontamäärät lisääntyivät eniten elintarvikkeiden tarjoilussa ja myynnissä. Painopistetyön jälkeen valvontamäärät ovat hieman laskenee vuosina 2022 ja 2023, mutta vuosina 2024 ja 2025 valvontamäärissä on tapahtunut pienoista nousua.

Valvontamäärien lisäännyttyä vuosina 2021–2025 markkinoinnin valvonta ei ole keskittynyt pelkästään riskikohteisiin. Tämä on näkynyt myös A+B arvosanojen yhteismäärän kasvuna. Yleisimmät C- ja D-arvosanoihin johtaneet virheet ovat olleet lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö. 

Taulukko 3.65. Markkinoinnin osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Tarjoilussa yleisimmin tarkastettuja asioita olivat vapaaehtoiset allergeenimerkinnät, esimerkiksi gluteeniton, laktoositon ja maidoton. Merkinnät pitivät hyvin paikkansa ja tarjoilussa annettujen A+B arvosanojen yhteismäärä oli 95 %. Yleisin virhe oli harhaanjohtavat tai epäselvät allergeenimerkinnät. 

Elintarvikkeiden myynnin valvonnassa oli riskiperusteisesti keskitytty elintarvikkeiden kiellettyyn lääkkeelliseen markkinointiin. Yleisin valvottu asia oli hyllyotsikot ja tuotekategoriat apteekeissa, myymälöissä ja verkkokaupoissa. Yleisin virhe oli ravintolisien ja muiden elintarvikkeiden myyminen sairauteen viittaavan otsikon alla. Annettujen A+B arvosanojen yhteismäärä oli 92 %.

Elintarvikkeiden valmistuksessa ja maahantuonnissa yleisimmin tarkastettuja asioita ravitsemus- ja terveysväitteet sekä allergeenimerkinnät. Yleisimmät virheet olivat elintarvikkeiden lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö. Virheiden määrä korostui ravintolisien maahantuonnissa ja viennissä sekä valmistuksessa, joissa A+B arvosanojen yhteismäärät olivat matalimmat, 79 ja 86 %.

Kaikissa toimintaluokissa somemarkkinoinnin valvonta on lisääntynyt ja muuttuu pikkuhiljaa osaksi tavanomaista Oiva-valvontaa.

Johtopäätöksenä elintarvikkeiden markkinoinnin valvontamäärät ovat nousseet painopistetyön myötä, mutta ovat edelleen kaukana tavoitteesta. Suurimmassa osassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Suurin elintarvikkeiden markkinointiin liittyvä ongelma on lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö erityisesti yritysten nettisivuilla, verkkokaupoissa ja somessa.

Lihan erityislainsäädännön edellyttämät tiedot

Lihan erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastus koskee naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjanlihan sekä kyseisen eläimen lihaa sisältävän jauhelihan alkuperämaan tietoja ja teollisuuden pakkaaman jauhelihan koostumustietoa.

Taulukko 3.66. Lihan erityislainsäädännön tietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Lihan erityislainsäädännön mukaisia merkintöjä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 372 kohteessa (taulukko 3.66). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (421 kpl) on säilynyt edellisiin vuosiin nähden lähes samana. Tarkastuksissa 91 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 8 %:ssa C- ja D-arvio. Osuudet ovat vähän muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.67). 

Taulukko 3.67. Lihan erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Lihan erityislainsäädännön merkintöjä kuuluu lähinnä tarkastaa liha-alan, elintarvikkeiden myynnin sekä tuonnin ja viennin toimintaluokissa. Näistä kohteista tarkastettiin eniten vuonna 2024 liha-alaa (10,8 %), vähän elintarvikkeiden myyntiä (1,9 %) sekä tuontia ja vientiä (1,3 %) (taulukko 3.67.). 

Lihan erityistietojen tarkastus painottui liha-alalla eniten jauhelihan valmistukseen (18.4 %), pakkaamo- (15,4 %) ja leikkaamotoimintaan (11,6 %) sekä raakalihavalmisteiden valmistukseen (11,5 %).  Mekaanisesti erotettua lihaa ei enää valvottu 13.4 Oiva-arviointirivillä viime vuoden tapaan virheellisesti. 

Liha-alan tarkastuksissa 97 %:ssa annettiin A- ja B-arvio ja 3 %:ssa C- ja D-arvio. Vastaavasti myynnin toimintaluokassa A- ja B-arvio oli 88 % ja C- ja D-arvio 12 %. Pakkokeinoja käytettiin vähän edellisten vuosien tapaan.

Tarkastusten havaintoja:

• Lihan alkuperämaan tiedot olivat puutteelliset.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja liha-alan yrityksiä lihan alkuperämaa ilmoitetaan oikein. Jauhelihan koostumustietoa liha-alalla valvotaan harvoin tai sitä ei kirjata. Vähittäismyyntipaikoissa lihan alkuperämaan ilmoittamisessa on epäkohtia. Etämyynnissä lihan erityismerkintöjä valvotaan vähän. Lihan tuonnin ja viennin toimintaluokassa tarkastukset painottuivat vuonna 2024 vähittäismyynnissä annettaviin tietoihin, mikä osoittaa sen, että yksittäiset myymälät ja tarjoilupaikat tuovat lihaa Suomeen. Lihan erityislainsäädännön merkintöjen vaatimustenmukaisuuden valvonnassa suositeltuun tarkastustiheyteen ei ylletty.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämät tiedot

Kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat erityistiedot tarkastetaan, kun on kyse tuoreesta, pakastetusta, kuivatusta, suolatusta, savustetusta tai hiillostetusta kalasta.

Taulukko 3.68. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön tietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Kalan erityislainsäädännön mukaisia merkintöjä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 268 kohteessa (taulukko 3.68.). Tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastusten määrä (295 kpl) on laskenut edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 94 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 5 %:ssa C- ja D-tulos. Osuudet eivät ole muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.68.).

Taulukko 3.69. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Kalan erityislainsäädännön valvonnan kuuluu painottua lähinnä kala-alan ja myynnin toimintaluokkaan, mutta myös elintarvikkeiden tuonnin ja viennin sekä varastoinnin ja pakastamisen toimintaluokkiin. Näistä kohteista tarkastettiin eniten vuonna 2024 kala-alaa (12,8 %), vähän elintarvikkeiden myyntiä (1,5 %), tuontia ja vientiä (0,6 %) sekä elintarvikkeiden varastointia ja pakastamista (0,4 %) (taulukko 3.69.).

Kala-alan toimintaluokan tarkastuksissa 97 %:ssa annettiin A- ja B-arvio ja 2 %:ssa C- ja D-arvio. Valvonta kohdistui yksinomaan tuoreiden kalastustuotteiden (13.6 %) ja kalajalosteiden valmistukseen (11.4 %). Vastaavasti kalan myynnissä sen erityismerkinnät oli huonommin ilmoitettu (93 % A ja B-arvio, 7 % C ja D-arvio) kuin kala-alan toimintaluokassa. Yksinomaan  myynnissä annettiin yksi pakkokeino. 

Tarkastusten havaintoja:

• Palvelumyynnissä ei ollut kalan erityistietoja näkyvillä tai ne olivat puutteelliset.
• Kala-alan laitoksessa havaittiin epäkohtia kalan erityistietojen ilmoittamisessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei vuonna 2024 kalan erityislainsäädännön merkintöjen vaatimustenmukaisuuden valvonnassa suositeltuun tarkastustiheyteen ylletty, ei edes kala-alalla.  Kalan erityislainsäädännön merkintöjen epäkohdat ovat painottuneet pakkaamattoman kalan myynnin yhteydessä ilmoitettaviin tietoihin kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kalan erityislainsäädännön tiedot jäävät valvomatta samanaikaisesti kalan yleisten, pakollisten tietojen yhteydessä.  

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen tarkastetaan, kun on kyse pakatuista ja Suomessa valmistetuista elintarvikkeista.

Taulukko 3.70. Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamisen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamista tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 138 kohteessa (taulukko 3.70.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (143 kpl) on säilynyt edelliseen kahteen vuoteen nähden lähes ennallaan. Tarkastuksissa 94 %:ssa annettiin A- tai B-tulos ja 7 %:ssa C- ja D-tulos. Osuudet eivät ole paljon muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.70.). 

Taulukko 3.71. Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamista kuuluu valvoa lähinnä maito- ja liha-alan sekä muun valmistuksen toimintaluokissa, joissa käytetään lihaa.  Vuonna 2024 tarkastettiin maitoalan kohteista 20,8 % ja liha-alan kohteista 4,7 % (taulukko 3.71.). Maitoalalla tarkastettiin maidon alkuperämaan merkintöjä pääosin juuston (25,9 %), voin ja rasvaseosten (21,4 %), ja maitonesteiden (20,8 %) valmistuksessa.

Liha-alalla ainesosana olevan lihan alkuperämaan tiedon valvonta painottui lihavalmisteiden valmistukseen (7,1 %). Lihan alkuperämaan tietoja tarkastettiin hyvin vähän raakalihavalmisteiden valmistuksessa (2,7 %) ja muun valmistusluokkaan kuuluvan yhdistelmätuotteiden valmistuksessa.

Tarkastusten havaintoja:

• Lihan ja maidon alkuperämaan ilmoittamisessa epäkohtia.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja yrityksiä alkuperämaan ilmoittamista koskevia vaatimuksia noudatetaan. Suositeltuun tarkastustiheyteen ei päästä, parhaiten siihen päästiin maitoalalla. Erityisesti ainesosana käytetyn lihan ja mekaanisen lihan sekä maitojauheissa käytetyn maidon alkuperämaan merkintöjen valvonnan kattavuus on syytä ottaa esiin valvonnan ohjauksessa tulevina vuosina.

Vierasaineet ja jäämät

Lääkejäämät

Säädökset edellyttävät erityisesti teurastamoita ja maitoalan toimijoita tiedostamaan tuotantoeläimille sallittujen lääkeaineiden (mikrobilääkeaineiden lisäksi myös muut lääkeaineet, esim. kipu- tai loislääkkeet) jäämiin ja tuotantoeläimille kiellettyihin aineisiin liittyvät riskit. Toimijan on hallittava riskit vastaanottaessaan laitokseen eläimiä tai eläimistä saatavia elintarvikkeita. Lääkejäämien huomioiminen on osa elintarviketurvallisuuden varmistamista.

Lääkejäämiä tarkastettiin vuonna 2025 yhteensä 32 kohteessa. Tarkastuksista valtaosa on kohdistunut liha-alan ja maitoalan hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin (25 tarkastuskohdetta). Tarkastettujen kohteiden määrät ja Oiva-arvioiden jakaumat toimintaluokittain vuonna 2025 on esitetty taulukossa 3.72.

Taulukko 3.72. Lääkejäämien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen Oiva-arvosanojen jakauma vuonna 2025

Maito- ja liha-alan osalta valvonnan kattavuus näyttää kohtuullisen hyvältä lääkejäämien osalta. Erityisesti isoissa teurastamoissa riviä on tarkastettu kattavasti. Muun tyyppisissä kohteissa erityisesti lääkejäämiin kohdistuvaa omavalvontaa ei ole selkeästi edellytetty, joten sen toteuttamista ei ole myöskään valvottu yhtä kattavasti.

Kaikista tarkastetuista kohteista A-arvion sai vuonna 2025 enemmistö kohteista (91 %). Tarkastettujen kohteiden määrät ja arvosanajakaumat ovat pysyneet vuosina 2021–2025 kohtalaisen tasaisena (taulukko 3.73.).  

Taulukko 3.73. Lääkejäämien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Vuonna 2025 on annettu ainoastaan kasi B-arvosanaa ja yksi C-arvosana. Muut tarkastusten kohteet ovat saaneet A-arvosanan. Vuonna 2025 ei ole annettu yhtään D-arvosanaa. Viiden vuoden seurantajaksolla C-arvosana on annettu vuosina 2021, 2024 ja 2025, ja D-arvosana on annettu ainoastaan vuonna 2024. Tulosten perusteella lääkejäämät on huomioitu keskeisten hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen omavalvonnassa kiitettävästi.

Oiva-arviointiohjeen yhtenä tarkoituksena on ollut lisätä kentällä tietoisuutta siitä, että eläimistä saatavia elintarvikkeita vastaanottavan tai ostavan tahon tulee huomioida myös eläinten mahdollisesta lääkityksestä aiheutuvat jäämät osana omavalvontaa. Tältä osin kyseisen Oiva-rivin asioiden läpikäyminen toimijoiden kanssa on lisännyt tietoisuuta niin valvojien kuin toimijoiden keskuudessa.

Torjunta-ainejäämät VALMIS

Kasvinsuojeluaineita käytetään kasvintuotannossa tarkoituksella muun muassa kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan sekä kasvien kasvun säätelemiseen. Torjunta-aineet ovat kasvinsuojeluaineiden tehoaineita. Torjunta-ainejäämille on elintarvikkeissa ja rehuissa on kasvinsuojelun tehoaineiden arvioinnin yhteydessä asetettu sallitut enimmäismäärät eli MRL:t (Maximum Residue Level). Valvonnassa keskitytään elintarvikealan toimijan kykyyn hallita torjunta-ainejäämiä omavalvonnassaan.

Torjunta-ainejäämien hallinnan valvontaa tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä elintarvikkeita, joissa on riski torjunta-ainejäämien esiintymiselle. Näissä korostuvat erityisesti kasviperäiset elintarvikkeet sekä imeväisille ja lapsille suunnatut elintarvikkeet. Torjunta-ainejäämiä tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa harjoitetaan edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu torjunta-aineiden jäämien enimmäismääriä asetuksessa (EY) N:o 396/2005. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia torjunta-ainejäämien riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten jäämälöydösten myötä, toivotaan valvottavan maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2025 torjunta-ainejäämiä tarkastettiin yhteensä 25 kohteessa, taulukon 3.74. mukaisissa toimintaluokissa. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu torjunta-ainejäämien pakolliseen valvontaan, eikä valvontatietojen rekisteristä ole tällä hetkellä saatavilla tarkempaa tietoa valvottavien kohteiden määrän arvioimiseksi.

Tarkastettujen kohteiden määrä on vuonna 2025 ollut aiempien vuosien tapaan melko alhainen, jolloin on oletettavaa, että tarkastustiheystavoitteeseen ei ole päästy.

Taulukko 3.74. Torjunta-ainejäämien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilla on annettu enimmäkseen arvosanaa A. Kahdelle kohteelle annettiin arvosana C sekä kehotus korjata torjunta-ainejäämien riskinhallintaan liittyvät epäkohdat. Toiseen näistä kohteista tehtiin uusintatarkastus, josta annettiin edelleen arvosana C. Yhdelle kohteelle annettiin arvosanaksi B sekä ohjausta ja neuvontaa torjunta-ainejäämien riskinhallinnan parantamiseksi. Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt melko samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.75.).

Taulukko 3.75. Torjunta-ainejäämien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä torjunta-ainejäämien hallintaan liittyvät asiat ovat pääosin kunnossa. Annetut arvosanat, mukaan lukien B- ja C-arvosanat, olivat tarkastuskertomusten perusteella oikeasuhtaisia. Torjunta-ainejäämien tarkastuksia tehdään kuitenkin kovin vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota mm. koulutustilaisuuksissa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet

Ympäristöstä peräisin olevilla vierasaineilla tarkoitetaan ei toivottujen ja terveydelle haitallisten aineiden päätymistä elintarvikkeisiin ympäristöstä. Näitä ovat esim. raskasmetallit, dioksiinit ja PCB-yhdisteet, PFAS-yhdisteet ja radioaktiiviset aineet.

Ympäristöstä peräisiä olevien vierasaineiden hallintaa tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat tai välittävät lastenruokia tai merkittäviä määriä pyydettyä kalaa ja kalastustuotteita, riisiä ja riisituotteita tai luonnonmarjoja tai -sieniä. Ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan tehdä myös missä tahansa kohteessa, jossa on edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä ympäristöstä peräisin oleville vierasaineille asetuksessa (EU) 2023/915.

Vuonna 2024 ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tarkastettiin yhteensä 36 kohteessa, taulukon 3.76. mukaisissa toimintaluokissa. 

Taulukko 3.76. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Viiden vuoden tarkastelujakson aikana ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä on suurin vuonna 2024 (taulukko 3.77). Kaikkiaan tarkastusmäärät ovat edelleen kuitenkin varsin pieniä, joten voidaan olettaa, että kaikkia kohteita, joissa ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tulisi valvoa, ei tunnisteta tai tarkasteta kolmen vuoden syklin aikana.

Vuonna 2024 tarkastuksilla annettiin pääosin Oiva-arviota A (95 %). Oiva-arviota B sekä ohjausta ja neuvontaa oli annettu niissä tilanteissa, joissa toimijan omavalvonnassa ei ollut vielä kuvausta ympäristöstä peräisin olevista vierasaineista.

Taulukko 3.77. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden hallintaan liittyvät asiat ovat pääosin kunnossa. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden tarkastuksia tehdään kuitenkin melko vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Hometoksiinit VALMIS

Elintarvikkeisiin voi muodostua hometoksiineja eli homemyrkkyjä johtuen niiden viljely- tai varastointiolosuhteista. Kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa tietyntyyppiset homeet voivat lisääntyä raaka-aineissa tai valmiissa elintarvikkeissa ja tuottaa toksiineja. Viljelykauden sääolosuhteet voivat vaikuttaa esimerkiksi viljan hometoksiinipitoisuuksiin merkittävästi.

Hometoksiinien valvontaa tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä elintarvikkeita, joissa on erityisen suuri riski hometoksiineihin. Näissä korostuvat erityisesti viljat ja viljavalmisteet, pähkinät, kuivatut hedelmät, hedelmistä valmistetut mehut sekä imeväisille ja lapsille suunnatut elintarvikkeet. Ohjeistuksen mukaan hometoksiineja tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa on kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä hometoksiineille asetuksessa (EU) 2023/915. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia hometoksiinien riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten jäämälöydösten myötä, toivotaan tarkastettavan kolmen vuoden syklin aikana maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2025 hometoksiineja tarkastettiin yhteensä 23 kohteessa, taulukon 3.78. mukaisissa toimintaluokissa. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu hometoksiinien pakolliseen valvontaan. Koska tarkastettujen kohteiden määrä on alhainen, on kuitenkin oletettavaa, ettei suositeltuun valvontatiheyteen päästy.

Taulukko 3.78. Hometoksiinien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilta on annettu pääosin A-arvosanoja. Yhdellä tarkastuksella annettiin arvosana C sekä kehotus korjata hometoksiinien riskinhallintaan liittyvät epäkohdat. Uusintatarkastuksella todettiin, että tärkeimmät epäkohdat oli korjattu, mutta osa epäkohdista oli vielä korjaamatta, joten annettiin arvosana B sekä ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi yhdellä tarkastuksella, josta annettiin arvosana A, annettiin ohjausta ja neuvontaa hometoksiinien riskinhallinnan parantamiseksi. Tarkastuskertomuksiin kirjattujen tekstien perusteella annetut arvosanat eivät ole olleet kaikilta osin ohjeiden mukaisia, sillä A-arvosanaa on annettu mm. pelkkien yksittäisten viranomais- tai omavalvontatutkimusten perusteella. Lisäksi A-arvosana on annettu kohteelle, jota on pyydetty toimittamaan asiakirjoja jälkikäteen, eikä tarkastuskertomukseen ole kirjattu saatiinko niitä. Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.79.).

Taulukko 3.79. Hometoksiinien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä hometoksiinien hallintaan liittyvät asiat ovat pääosin kunnossa. Kuitenkin annettujen arvosanojen sekä kirjattujen havaintojen perusteella on kohteita, joissa hometoksiinien riskinhallinnassa on parannettavaa tai riskinhallinnan kokonaisuutta ei ole tarkastettu ohjeiden mukaisesti. Suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna, ja valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä tarkastuksen toteuttamiseen tulee antaa jatkossa lisää koulutusta valvonnan ohjauksessa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Prosesseissa syntyvät vierasaineet

Prosessissa syntyviä haitallisia vierasaineita ovat mm. PAH-yhdisteet, 3-MCPD, glysidyylirasvahappoesterit ja akryyliamidi. Näille on lainsäädännössä asetettu enimmäismäärät.

Prosessissa syntyvien vierasaineiden hallinta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa silloin, kun toimija valmistaa, valmistuttaa, pakkaa, tuo tai välittää lastenruokia, kasvirasvoja- ja öljyjä tai elintarvikkeita, joiden valmistuksessa käytetään perinteisiä savustusprosesseja. Prosessissa syntyvien vierasaineiden hallinta tarkastetaan myös silloin, kun toimija valmistaa ja saattaa markkinoille nk. akryyliamidiasetuksen soveltamisalueeseen kuuluvia elintarvikkeita kuten ranskanperunoita, leipää, aamiaisviljavalmisteita tai kahvia. Teollisissa prosesseissa syntyviä vierasaineita tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan tehdä myös missä tahansa kohteessa, jossa on edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä prosessissa syntyville vierasaineille asetuksessa (EU) 2023/915.

Vuonna 2024 prosessissa syntyviä vierasaineita tarkastettiin yhteensä 422 kohteessa, taulukon 3.80. mukaisissa toimintaluokissa. Selvästi eniten prosessissa syntyvien vierasaineiden hallintaa oli tarkastettu tarjoilupaikoissa, ja niissä tarkastukset liittyivät akryyliamidiasetuksen vaatimusten hallintaan. Lisäksi polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) hallintaa oli tarkastettu erityisesti liha- ja kala-alalla.

Taulukko 3.80. Prosessissa syntyvien vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastusmäärät ovat pysyneet melko tasaisina koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan (taulukko 3.81.). Tarkastuksilla on annettu vuonna 2024 pääsääntöisesti Oiva-arviota A.

Taulukko 3.81. Prosessissa syntyvien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Yhteenvetona voidaan todeta, että prosessissa syntyvien vierasaineiden jäämien hallinta on ollut tarkastetuissa yrityksissä pääosin kunnossa. Koska valvontamäärät ovat melko pieniä, prosesseissa syntyvien vierasaineiden tarkastuksia tehdään todennäköisesti liian vähän. Erityisesti akryyliamidiasetuksen vaatimukset koskevat hyvin suurta joukkoa toimijoita, ja on ilmeistä, ettei kaikkia tarkastettavia kohteita ole tunnistettu. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen tulee antaa jatkossa lisää koulutusta valvonnan ohjauksessa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Muut vierasaineet VALMIS

Muiden vierasaineiden valvonta käsittää niiden vierasaineiden valvonnan, joille on asetettu enimmäismäärät asetuksessa (EU) 2023/915 tai kansallisessa asetuksessa MMMa 880/2016, mutta joiden tarkastamiseen ei ole toista erillistä Oiva-riviä. Näitä vierasaineita ovat mm. nitraatti, erukahappo, melamiini, torpaanialkaloidit, syaanivetyhappo, pyrrolitsidiinialkaloidit, oopiumalkaloidit, delta-9-tetradydrokannabinoliekvivalentit sekä perunan glykoalkaloidit.

Muiden vierasaineiden riskinhallinta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä pinaattia, tuoretta salaattia, jäävuorisalaatteja rucolaa, kasviöljyjä ja -rasvoja tai imeväisille ja lapsille suunnattuja elintarvikkeita. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa on kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä mainituille vierasaineille asetuksissa (EU) 2023/915 tai MMMa 880/2016. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia näiden aineiden riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten löydösten myötä, toivotaan tarkastettavan kolmen vuoden syklin aikana maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2025 Oiva-riviä Muut vierasaineet tarkastettiin yhteensä kahdeksassa kohteessa, taulukon 3.82. mukaisissa toimintaluokissa. Kuitenkin tarkastuskertomuksiin kirjatut tekstit osoittavat, että ainakin 3 kpl tarkastuksissa oli tosiasiallisesti tehty muille Oiva-riveille kuuluvia asioita koskien, sillä tekstit käsittelivät prosessissa syntyviä vierasaineita tai eläinlääkejäämiä. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu muiden vierasaineiden pakolliseen valvontaan, mutta koska tarkastettujen kohteiden määrä on kovin alhainen, on oletettavaa, ettei valvonnan suositeltu tarkastustiheys toteudu.

Taulukko 3.82. Muiden vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilta on annettu ainoastaan A-arvosanoja. Niiden kohteiden osalta, joiden tarkastus koski muita vierasaineita, ja joista oli kirjattu havainnot ylös, ohjeita oli pääosin noudatettu. Tarkastusten määrä on kuitenkin erittäin pieni.

Taulukko 3.83. Muiden vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2025

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että joissakin tarkastetuissa yrityksissä muiden vierasaineiden, erityisesti nitraatin, hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa. Muiden vierasaineiden tarkastuksia tehdään kuitenkin oikeisiin kohteisiin kovin vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on kiinnitetty valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota, ja asiasta on annettu koulutusta Vierasaineiden ja torjunta-ainejäämien valvontaverkostossa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Elintarvikekontaktimateriaalien käyttö VALMIS

Kontaktimateriaaleilla tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeen kanssa suoraan tai välilliseen kosketukseen tulevia materiaaleja ja tarvikkeita. Elintarvikehuoneistoissa kontaktimateriaalien käyttöä ja vaatimustenmukaisuutta on tarkastettava kerran kolmessa vuodessa lähes kaikissa elintarvikehuoneistoissa, koska elintarvike on aina kosketuksessa johonkin materiaaliin tai tarvikkeeseen ja elinkaarensa aikana useisiin elintarvikekontaktimateriaaleihin.

Elintarviketoimipaikkoihin tehdyissä tarkastuksissa tarkastettiin kontaktimateriaaliturvallisuutta 32,1 % Oiva-tarkastuksessa. Määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta (30,4%).  Toimipaikoissa, joissa tehtiin Oiva-tarkastus, kontaktimateriaaliturvallisuus tarkastettiin 38 % toimipaikoista, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Tarkastusten kattavuus Oiva-tarkastuksista laskettuna ylitti sille asetetut tavoitteet (33 %). Laskettuna kaikkien elintarvikevalvontakohteiden määrästä kontaktimateriaaliturvallisuus tarkastettiin niistä (46471 kpl) 14,3 %:ssa.

Taulukosta 3.84. nähdään kontaktimateriaaliturvallisuuteen liittyvät tarkastukset elintarviketoiminnassa toimintaluokittain. Tarkastusmäärät elintarviketoiminnassa pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna tarjoilu- ja myynti- sekä vilja- ja kasvistoimintaluokissa, joissa näitä tarkastuksia tehtiin määrällisesti eniten.

Taulukko 3.84.  Kontaktimateriaaliturvallisuuteen liittyvät tarkastukset elintarviketoiminnassa toimintaluokittain vuonna 2025

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilla huomautettavaa havaittiin paljon perusasioissa, ja neuvontaa oli annettu tarkastuskertomuksissa paljon. Perusasioiden konkreettisella neuvonnalla saavutetaan parempi kontaktimateriaaliturvallisuus elintarvikehuoneistoissa. 

C-arvioita oli annettu mm. seuraavista syistä:

• Kontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuusilmoitukset olivat puutteellisia, vanhoja tai ne puuttuivat kokonaan. Kontaktimateriaaleja oli mm. hankittu ulkomaisesta verkkokaupasta, eikä niille ollut saatavilla vaatimustenmukaisuusilmoituksia;
• Kontaktimateriaaleja käytettiin vastoin vaatimustenmukaisuusilmoituksessa tai pakkausmerkinnöissä olevia käyttöohjeita;
• Ei-kontaktimateriaalilaatuisia astioita, pakkauksia ja tarvikkeita käytettiin kosketuksessa elintarvikkeisiin;
• Kontaktimateriaalien kunnossa ja säilyttämisessä elintarvikehuoneistoissa todettiin paljon huomautettavaa.

Taulukossa 3.85 nähdään valvontakohteiden määrät, joissa on tarkastettu Oiva-14.1 tarkastusohjeen mukaisesti kontaktimateriaaliturvallisuutta ja tarkastuksilla annettujen A,B, C, D -arvioiden jakautuminen vuosina 2020-2025

Taulukko 3.85. Kontaktimateriaaliturvallisuudesta elintarviketoiminnassa annetut arvosanat v. 2021–2025

Kontaktimateriaalitoiminnan valvonta VALMIS

Kontaktimateriaalitoiminnalla tarkoitetaan elintarvikekontaktimateriaalien ja niiden valmistuksessa käytettävien välimateriaalien ja tarvikkeiden valmistusta, elintarvikekontaktimateriaalien tukkukauppaa sekä sisämarkkinatuontia ja tuontia Euroopan unionin ulkopuolelta.

Kontaktimateriaalialan rekisteröityjen toimipaikkojen määrä on kasvanut vuosittain ollen vuonna 2025 yhteensä 776 kpl ( 2024-715 kpl; 2023-675 kpl, taulukko 3.86.). Määrän kasvu selittyy sillä, että tietoisuus rekisteröintivelvollisuudesta on saavuttanut suuremman määrän toimijoita. Tavoitteena on, että kaikki kontaktimateriaalitoiminnat ovat rekisteröityneet elintarvikevalvontaan, mutta edelleen on oletettavissa, että kaikki toimijat eivät ole rekisteröineet toimintaansa. Tällaisia toimijoita on etenkin pienimuotoisessa valmistus ja maahantuontitoiminnassa, jota tehdään muun toiminnan ohella sekä etenkin metallien valmistuksessa. Maahantuojista osa ei ole tietoisia siitä, että myös sisämarkkinatuonti on katsottu kansallisen elintarvikelain mukaan rekisteröitäväksi kontaktimateriaalitoiminnaksi, vaan on tulkinnut niin, että vain kolmasmaatuonti edellyttää rekisteröintiä.

Osalla kontaktimateriaalitoimijoista samassa toimipaikassa toimintaa on usean toimintatyypin alla. Tarkastuksia kohdistettiin eniten kontaktimateriaalien valmistajiin (94 kpl), missä myös toiminnan aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa paremmin. Tarkastusmäärät kasvoivat myös maahantuojien ja tukkukauppojen osalta. Huomautettavaa löytyi kaikissa toimintatyypeissä. D-arvio oli annettu kahdesti (yksi maahantuojalle ja yksi tukkukaupalle) ja näissä tapauksissa oli myös ryhdytty pakkotoimiin. Myös yhden valmistajan osalta oli ryhdytty pakkotoimiin arvion ollessa C.

Taulukko 3.86.  Kontaktimateriaalialan toimijoiden tarkastukset 2024 toimintatyypeittäin ja niissä annetut A,B, C, D -arviot sekä toimenpiteet arvioinnin johdosta. 

Kontaktimateriaalitoiminnan tarkastuksien määrä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, ollen yhteensä 212 kpl (189 kpl - 2024; 168 kpl - 2023). Tarkastettujen kohteiden määrät ja tarkastusten tulokset viimeisen viiden vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3.87. Tarkastusten kattavuuden tavoite on elintarvikeketjun monivuotisessa valvontasuunnitelmassa 33 %, joten tavoitetta ei saavutettu. Vaikka tarkastusten määrä on noussut, on samanaikaisesti myös valvontakohteiden määrä noussut, joten kattavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Tarkastusten kattavuus oli paras valmistajien tarkastusten osalta ollen 26 %.  Tämä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (32 %). Maahantuojien tarkastusten kattavuus nousi edellisestä vuodesta (21 %) 23 %:iin ja tukkukauppojen tarkastusten kattavuus oli lähes sama 20 % kuin edellisenä vuonna (21 %).  Annettujen A ja B arvosanojen osuus on pysynyt lähes samana ollen vuonna 2025 93 % annetuista arvosanoista.

Taulukko 3.87.  Kontaktimateriaalitoimintaan kohdistetut suunnitelmalliset tarkastukset ja niiden A, B, C, D -arviot vuosina 2021–2025.  

Kontaktimateriaalitoimijoilla tulee olla EU-asetuksen 2023/2006 mukainen laadunhallintajärjestelmä, jonka toteutusta arvioidaan tarkastuksilla seitsemän eri asiakokonaisuuden osalta. Taulukossa 3.88. nähdään annetut A, B, C, D-arviot tarkastetuissa asiakohdissa. Eniten huomautettavaa havaittiin vaatimustenmukaisuutta osoittavissa asiakirjoissa, laadunhallintajärjestelmän yleisissä vaatimuksissa ja kontaktimateriaalien tutkimuksissa.

Taulukko 3.88. Kontaktimateriaalitoiminnassa tarkastetut asiakohdat ja niiden A, B, C, D-arviot vuonna 2025.

C ja D-arvosanaan oli päädytty vaatimustenmukaisuusilmoituksissa esiintyvien puutteiden vuoksi, testauksen puuttumisen vuoksi, prosessien/käsittelymenetelmien hallintapuutteiden vuoksi sekä laadunhallintajärjestelmän yleisen sisällön puutteiden vuoksi. C-arvosana oli annettu 62 kertaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (2024 – 66 kpl; 2023 – 42 kpl)

Ohjausta ja neuvontaa oli annettu lähes kaikilla tarkastuksilla ja kaikista tarkastettavista osa-alueista, mutta eniten vaatimustenmukaisuutta koskevista asiakirjoista ja yleisistä laadunhallintajärjestelmää koskevista seikoista. Valvonnan painopisteenä oli vuonna 2025 kontaktimateriaalien merkinnät, jolla haluttiin varmistaa toimijoiden ohjaus muovisille kontaktimateriaaleille tulleista uusista lisämerkintävaatimuksista. Merkintöjä tarkastettiinkin enemmän (118 krt.) kuin edellisenä vuonna (90 krt.) ja myös ohjauksen määrä niissä oli edellistä vuotta (12 krt.) suurempi.  Valvonnan painopistettä jatkettiin vuodelle 2026.

Salmonellaa koskevat erityistakuut VALMIS

Suomeen kaupalliseen tarkoitukseen lähetettävät salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvat elintarvikkeet tulee tutkia salmonellan varalta lähtömaassa ennen niiden lähettämistä Suomeen, eikä niissä saa esiintyä salmonellaa. Euroopan komissio on myöntänyt erityistakuut Suomelle, koska Suomessa salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa on erittäin alhainen ja Suomessa toteutetaan komission hyväksymää kansallista salmonellavalvontaohjelmaa. Salmonellaerityistakuut perustuvat (EY) N:o 1688/2005 asetukseen. 

Taulukko 3.89. Tarkastettujen rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2025

Taulukko 3.90. Tarkastettujen hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2025

Salmonellaerityistakuuvaatimusten täyttymistä eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuonnin yhteydessä tarkastettiin vuonna 2025 yhteensä 112 kohteessa. Tarkastettujen kohteiden määrä verrattuna sellaisten valvontakohteiden lukumäärään, jotka tuovat salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvia elintarvikkeita muista kuin salmonellaerityistakuumaista, oli arviolta n. 60 %. Näin ollen tarkastusten kattavuus oli hyvä.

Tarkastetuissa kohteissa on edeltävien vuosien tapaan havaittu epäkohtia vaadittavissa kaupallisissa asiakirjoissa, lähtömaassa tehtyjen salmonellatutkimusten riittävyydessä ja salmonellatutkimustodistusten puuttumista kokonaan. Erityisesti rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa eli ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa C- ja D-arvosanojen määrä on suuri ja vähentynyt vain hieman edellisestä vuodesta. Huonoimmat arviot johtuivat siitä, että toimija ei ollut ilmoittanut maahantuontiaan eikä siten vaadittavia tutkimuksia tai asiakirjoja ollut tai asiakirjoja ei tarkastettu ennen lihan käyttöönottoa. Osaamisen lisäämiseksi Ruokavirasto järjesti vuonna 2023 ja 2024 valvojille ja maahantuojille koulutusta koskien salmonellaerityistakuuvaatimuksia. Maahantuojien koulutuksista huolimatta puutteiden esiintyminen ei ole vähentynyt.

Lihantarkastus VALMIS

Lihantarkastuksella pyritään siihen, että kulutukseen tuleva liha ja lihaa sisältävät valmisteet olisivat turvallisia ja elintarvikehygieenisen laatunsa puolesta moitteettomia. Yleiseen kulutukseen tarkoitettu koti- ja riistaeläinten liha on tarkastettava. Lihantarkastukseen kuuluu teuraseläimestä ennakkoon teurastamolle lähetettävien nk. elintarvikeketjutietojen tarkistus, ennen teurastusta elävälle eläimelle tehtävä ante mortem -tarkastus sekä teurastuksen jälkeen tehtävä post mortem -tarkastus. Lihantarkastuksen suorittaa Ruokaviraston virkaeläinlääkäri, joka valvoo teurastamossa lihan turvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja alkuperää, sivutuotteiden käsittelyä sekä laboratorionäytteiden ottoa ja tuloksia. 

Lihantarkastuksessa hyväksytyn lihan määrä pysyi ennallaan punaisen lihan osalta mutta nousi siipikarjan lihan osalta edellisvuodesta (248 milj. kg vuonna 2024 ja 248 milj. kg vuonna 2025; 146 milj. kg siipikarjanlihaa vuonna 2024 ja 153 milj. kg vuonna 2025). Lisäksi tarkastettiin 1 347 luonnonvaraista riistaeläintä, 105 tarhattua riistaeläintä ja 48 993 poroa. Poroteurastamoissa tarkastettiin porojen lisäksi joitakin hirviä, karhuja, lampaita ja vuohia, tarhattuja villisikoja ja sikoja (taulukot 3.91., 3.93-3.94).

Yleisimmät hylkäyssyyt sioilla olivat edelleen keuhkokalvontulehdukset (lihasioilla 27,7 %) ja sydänpussintulehdus (lihasioilla 6,5 %). Naudoilla yleisimmät hylkäyssyyt olivat ruhjeet ja vertymät (11,0 %) sekä keuhkotulehdus (3,8 %). Siipikarjalla yleisimpiin hylkäyssyihin kuuluivat ihomuutokset, vesipöhö ja teurastusvirheet. Porojen yleisin hylkäyssyy oli loisten aiheuttamat muutokset.

Taulukko 3.91. Kotieläinten ja porojen lihantarkastustiedot; teurastamot, pienteurastamot ja poroteurastamot

Taulukko 3.92. Siipikarjan lihantarkastustiedot; siipikarjateurastamot ja siipikarjan pienteurastamot

Taulukko 3.93. Tarhatun riistan ja jäniseläinten (kanit) lihantarkastustiedot; teurastamot, pienteurastamot ja poroteurastamot

Taulukko 3.94. Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus; riistankäsittelylaitokset ja poroteurastamot

Poronhoitoalueen ulkopuolella teurastetaan vähäinen määrä poroja tarhatulle riistalle hyväksytyissä teurastamoissa ja luokitellaan tarhatuksi riistaksi.

Suurin osa metsästetystä riistan lihasta käytetään tarkastamattomana metsästäjien omassa taloudessa. Pieni määrä luonnonvaraisesta riistasta myydään tarkastamattomana suoraan kuluttajille tai toimitetaan tarkastamattomana vähittäismyyntiin. Tarkastamattomana myytävän riistan ja riistan lihan määrästä ei ole saatavilla tietoa. Vuonna 2025 metsästettiin 41 069 hirveä, 80 karhua (joista kaikki poronhoitoalueella) ja 1 150 villisikaa Suomen riistakeskuksen mukaan. Lihantarkastus tehtiin 220 hirvelle (0,5 % kaadetuista) ja 27 karhulle (34 % kaadetuista). Lisäksi riistan käsittelylaitoksissa tarkastettiin 1 067 muuta hirvieläintä.

Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonta

Vuoden 2025 lopussa Ruokaviraston hyväksymiä toiminnassa olevia teurastamoita oli 12, pienteurastamoita 40 ja riistan käsittelylaitoksia 7. Teurastamoista neljä oli siipikarjateurastamoa ja pienteurastamoista kolme oli siipikarjapienteurastamoa. Vuonna 2025 hyväksyttiin kaksi uutta pienteurastamoa sekä kaksi uutta riistan käsittelylaitosta. Toimintansa lopetti yksi iso teurastamo, yksi pienteurastamo ja yksi riistan käsittelylaitos.

Teurastamoiden, pienteurastamoiden, riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnassa Oiva-arvion A tai B sai 89 % (vuonna 2024 93 %) ja arvion C tai D sai 11 % (vuonna 2024 7 %). Tarkastuksilla kirjattiin yhteensä 31 kehotus- tai pakkokeinotoimenpidettä (taulukko 3.96.). Tulosta voidaan pitää kokonaisuutena hyvänä.

Vuonna 2025 Lapin aluehallintovirasto järjesti valvonnan 19 poroteurastamossa. Poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnassa Oiva-arvion A tai B sai 82 % (vuonna 2024 81 %) ja arvion C tai D sai noin 17 % (vuonna 2024 19 %). Tarkastuksilla kirjattiin yhteensä neljä kehotus- tai pakkokeinotoimenpidettä (taulukko 3.96.). Tulosta voidaan pitää kokonaisuutena hyvänä.

Yhtenä valtakunnallisena valvonnan painopisteenä vuosina 2022–2025 on ollut lämpötilahallinta, mikä näkyi myös vuoden 2025 valvontatuloksissa. Lämpötilahallintaa koskevissa tarkastuksissa C  ja D-arvioiden osuus oli vain 1 %, mikä osoittaa lämpötilanhallinnan teurastamoissa, pienteurastamoissa, riistan käsittelylaitoksissa ja niiden yhteydessä olevissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa olevan hyvällä tasolla (taulukko 3.97). Tarkastusmäärien perusteella vuonna 2025 tehty valvonta painottui aikaisempien vuosien tapaan tilojen, pintojen ja välineiden puhtauteen (tarkastuksia 155 kpl), henkilökunnan toimintaan ja koulutukseen (tarkastuksia 146 kpl) sekä elintarvikkeiden tuotantohygieniaan (tarkastuksia 138 kpl). Tulosten perusteella valvonta kohdistui riskiperusteisesti elintarvikkeiden tuotantohygienian kannalta keskeisiin osa-alueisiin.

Suhteellisesti eniten epäkohtia havaittiin hyväksymisvaatimusten noudattamisen ja elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonnassa. Kyseisten asiakokonaisuuksien tarkastuksissa C- ja D-arvioiden osuudet olivat molemmissa 6 % (taulukko 3.97.). Jäljitettävyyden ja takaisinvetojen valvonnassa havaitut epäkohdat puolestaan vähenivät selvästi edeltävästä vuodesta. Vuonna 2024 C- ja D-arvioiden osuus oli 13 %, kun taas vuonna 2025 niiden osuus oli enää 2 %.

Taulukko 3.95. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen sekä Lapin aluehallintoviraston valvomien poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvontamäärät vuonna 2025

Taulukko 3.96. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen sekä Lapin aluehallintoviraston valvomien poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnan valvontatulokset vuonna 2025

Taulukko 3.97. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden, riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen vaatimuksista annetut C- ja D-arviot vuonna 2025

Sikojen valvottujen pito-olosuhteiden tunnistaminen ja trikiinitutkimukset

Sikojen valvottujen pito-olosuhteiden virallinen tunnustaminen mahdollistaa lihantarkastuksen yhteydessä tehtävien sikojen trikiinitutkimusten vähentämisen. Virallisesti tunnustetuissa valvotuissa pito-olosuhteissa kasvatetut siat suojellaan trikiinitartunnoilta koko elämänsä ajan, jolloin niitä ei enää tarvitse tutkia teurastuksen jälkeen.

Ruokavirasto tunnustaa sikojen valvotut pito-olosuhteet hakemuksesta. Tunnustus voidaan myöntää joko yksittäiselle tilalle tai tilojen ryhmälle eli nk. lokerolle. Vuonna 2025 Suomessa oli yksi sikojen pitopaikka, jonka valvotut pito-olosuhteet Ruokavirasto oli tunnustanut. Käytännössä tämä tarkoitti noin 600 teurastetun sian vapautumista trikiinitutkimuksesta vuoden 2025 aikana.

Joulukuussa 2025 Ruokavirasto tunnusti virallisesti sikojen valvottuja pito-olosuhteita noudattavien alkutuotantopaikkojen ryhmän eli lokeron. Lokeron muodostavat ne Sikavan kansallisen tason sikalat, jotka täyttävät valvottujen pito-olosuhteiden vaatimukset. Lokeron ylläpitäjänä toimii Eläinten terveys ETT ry. Valvottujen pito-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä tarkastetaan osana sikaloiden terveydenhuoltokäyntejä. Valvottujen pito-olosuhteiden vaatimusten täyttymisen tarkastuksia ei ole vielä aloitettu tämän raportin kirjoitusajankohtaan mennessä huhtikuussa 2026, joten trikiininäytteenotosta ei myöskään ole vielä voitu luopua kyseisten tilojen sikojen osalta.

Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien EU:n ulkopuolelta tapahtuvan tuonnin ja EU:n sisäkaupan valvonta - valmis

Tulli valvoo Suomeen tuotavien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta. Yleisimmät ongelmat tuontielintarvikkeissa vuonna 2025 olivat torjunta-aineiden jäämät ja puutteelliset pakkausmerkinnät. Lisäksi Tulli havaitsi runsaasti lisäaineisiin liittyviä määräystenvastaisuuksia. Ei-eläinperäisten tuontielintarvikkeiden valvonnassa esiintyy yleensä sitä useammin määräystenvastaisia tuotteita, mitä kauempaa tuote on tuotu. Lähes kaikki elintarvikekontaktimateriaalit tuotiin Kiinasta.

Vuonna 2025 Tulli valvoi yhteensä 2 901 elintarviketta ja elintarvikekontaktimateriaalia ottamalla niistä näytteitä analyyseihin ja tarkastuksiin. Tutkituista tuotteista 1 153, eli noin 40 &, tuotiin Suomeen suoraan EU:n ulkopuolelta. Tällöin valvonta tehtiin tullauksen yhteydessä. EU:sta tuoduista tuotteista valvottiin 1 748 tuotetta. Myös EU:sta tuoduista tuotteista yli viidensadan tuotteen alkuperä oli EU:n ulkopuolella.

Kaikkiaan tutkituista tavaraeristä vakavia virheitä todettiin 264 tuotteessa (noin 9 % tutkituista). Lievempiä virheitä todettiin 491 tuotteessa (noin 17 % tutkituista). EU:n ulkopuolisista maista tuoduista elintarvikkeista ja kontaktimateriaaleista määräysten vastaisia oli 15 %, ja EU-alueelta tuoduissa tuotteissa taas määräysten vastaisia tuotteita oli 5 %. Kaikkien näiden tuotteiden maahantuonti tai markkinoille saattaminen sellaisenaan kiellettiin. Lievempiä virheitä todettiin 15 prosentissa EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista ja 18 prosentissa EU:sta tuoduista tuotteista. 

Tullin valvonnassa lähes kaikkien valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tarkastetaan valvonnan yhteydessä. Virheet pakkausmerkinnöissä olikin viime vuonna yleisin hylkäämisen syy. Yhteensä sadan elintarvikkeen suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät eivät täyttäneet vaatimuksia, joten tuojien piti tehdä niihin vaadittavat korjaukset.

Laboratorioanalyysien perusteella yleisin hylkäämisen syy oli torjunta-aineiden jäämät. Sallittu raja-arvo ylittyi kaikkiaan 41 tuotteessa, joita olivat muun muassa riisit, erilaiset teet sekä tuoreet vihannekset ja hedelmät. Lisäksi 12 luomuelintarvikkeesta löytyi torjunta-aineiden jäämiä. Elintarvikekontaktimateriaalien tarkastuksissa havaittiin, että vaatimustenmukaisuutta osoittavat asiakirjat ovat edelleen usein puutteellisia tai niitä ei voi yhdistää valvonnassa oleviin tuotteisiin. Asiakirjojen vuoksi hylättiin 24 kontaktimateriaalia. Terveydelle haitallisten aineiden irtoamisen vuoksi hylättiin 15 kontaktimateriaalia.

Terveysvaaraa aiheuttavista tuotteista Tulli teki ilmoituksen komission RASFF-järjestelmään. Kaikkiaan viime vuonna Tulli teki 32 RASFF-ilmoitusta.

Alkoholijuomien valvonta - valmis

Arvio valvonnan vaikuttavuuden toteutumisesta

Valviran vuoden 2025 arvioinnin yhteenveto on tehty tarkastelemalla yksittäisiä tarkastusten havaintoja ja valvonnan toimenpiteitä. Elintarvikevalvonnan toiminnan arviointiin ja analysointiin liittyviä raportteja ei ollut vieläkään käytettävissä, koska uuden alkoholielinkeinorekisterin tietoihin perustuvia raportteja ei ole saatu valmiiksi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta viraston (Valvira) alkoholijuomien elintarvikevalvontatoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan seuraamalla seuraavia tunnuslukuja:

• Tarkastussuunnitelman toteutumisaste, tavoite 95 %
• Tarkastusmäärä suhteessa tarkastuskohteiden määrään
• Havaittujen epäkohtien määrä suhteessa tarkastuksiin

Tarkastussuunnitelman toteutumisaste

Tarkastussuunnitelman toteutumisaste oli sama kuin edellisenä vuonna, 50 %. Tavoite jäi kuten aikaisemminkin toteutumatta pääsääntöisesti luomuvalvontaan suunnattujen resurssien vuoksi.

Tarkastuksien painotus on riskinarvioinnin perusteella ollut alkoholijuomien valmistajien valvonnassa ja tarkastetut kohteet olivat pitkälti suurimpia tai toimintansa aloittavia valmistajia tai luomuvalvontajärjestelmään kuuluvia valmistajia. Alkoholijuomien tukkumyyjien tarkastukset painottuivat luomuvalvontaan. Koska luomuvalvontajärjestelmään kuuluvat alkoholijuomien valmistajat on tarkastettu vuosittain ja tukkumyyjät joka toinen vuosi, vain rajallinen resurssi on ollut käytettävissä tavanomaisia tuotteita valmistavien toimijoiden valvontaan.

Tarkastussuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä on hyvä huomioida se, että vaikka toimijalle olisi tehty vain luomutarkastus, fyysisellä tarkastuskäynnillä on havainnoitu elintarvikelainsäädännön mukaisia asioita ja tarvittaessa puututtu havaittuihin epäkohtiin esimerkiksi elintarvikehuoneiston kunnon ja siisteyden sekä alkoholijuomien pakollisten pakkausmerkintöjen osalta. Jäljitettävyyden valvonta luomun osalta on täysin verrannollinen siihen, miten asia on tavanomaisten tuotteiden osalta hoidettu.

Tarkastusten lisäksi Valvira valvoo valmistajien ja tukkumyyjien toimintaa rekisterivalvonnalla. Rekisterivalvonta perustuu luvanhaltijoiden tekemiin tuote- ja toimitusilmoituksiin sekä valmistajien osalta asiointi-ilmoituksiin. 

Tarkastusmäärä suhteessa tarkastuskohteiden määrään

Tarkastusten kattavuus oli 21 %:a vuonna 2025 (11 % vuonna 2024). Kattavuus parani edellisestä vuodesta huomattavasti ja se oli samalla tasolla kuin ennen Covid-pandemiaa. Kuten aikaisempina vuosinakin valmistajien tarkastusten kattavuus oli parempi kuin tukkumyyjien. Alkoholijuomien valmistajien tarkastusten kattavuus oli 32 %:a ja tukkumyyjien vastaavasti 13 %:a.

Havaittujen epäkohtien määrä suhteessa tarkastuksiin

Valmistajien ja tukkumyyjien elintarviketoiminnassa havaitaan harvoin vakavia epäkohtia. Vuonna 2025 vakavia epäkohtia ei tullut esiin. Yleisimmin epäkohtien korjaamiseen annetaan ohjausta. Tarkastuksilla vuonna 2025 havaitut poikkeamat olivat samoja kuin aikaisemmin, ne liittyivät omavalvontaan ja kirjanpitoon sekä virheellisiin tai puutteellisiin pakkausmerkintöihin. Tuotevalvonnassa havaitut epäkohdat olivat pääosin tuotteiden puutteellisia pakkausmerkintöjä. Tarkastuksilla annettujen kehotusten määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinavalvontana otettujen alkoholijuomien määrä kasvoi 20 %:a edelliseen vuoteen verrattuna. Näytteistä analysoitiin tuoteryhmäkohtainen ensivalvonta-analyysi, tuotteen alkoholipitoisuus, torjunta-ainejäämät ja/tai sulfiittipitoisuus. Lainsäädännön raja-arvot ylittäviä torjunta-ainejäämiä ei analysoiduissa luomutuotteissa eikä tavanomaisissa juomissa havaittu. 

Alkoholijuomien markkinointikieltoja tehtiin Valviran toimesta kolme vuoden 2025 aikana. Valviralle tuli toimijoilta kolme ilmoitusta takaisinvedosta ja alkoholijuomien Rasff-ilmoituksia oli 26. Kaikkien ilmoitettujen tuotteiden osalta tarkastettiin alkoholielinkeinorekisterin tietojen perusteella, onko kyseistä tuotetta Suomessa markkinoilla. Rasff-ilmoituksista viisi aiheutti toimenpiteitä Suomessa. 

Valvontatulosten perusteella voidaan todeta, ettei alkoholijuomien valmistus- ja tukkumyyntitoiminnassa eikä tuotevalvonnassa havaittu elintarvikelainsäädännön näkökulmasta vakavia epäkohtia. Alkoholijuomien pakkausmerkintöjen osalta vuonna 2025 pakkausmerkinnöissä havaitut epäkohdat eivät vaarantaneet elintarviketurvallisuutta. 

Korjaavat toimenpiteet

Valvira teki vuoden 2025 tarkastussuunnitelman viisivuotiskaudelle. Tavanomaisia tuotteita valmistaneita toimijoita tarkastettiin enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tarkastussuunnitelman toteutumisaste parani vuoden 2024 11 %:sta vuoden 2025 21 %:en. Tarkastussuunnitelman toteutumisasteelle asetettua tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Tarkastus- ja valvontatoiminnan analysointia, analysoinnissa käytettäviä mittareita ja toimijoiden raportointiin liittyvää valvontaa pyritään kehittämään edelleen.  Tässä pyritään hyödyntämään alkoholielinkeino rekisterin tietoja.

ATP-sopimuksen valvonta "Valmis"

ATP-luokiteltuja kuljetusvälineitä tarkastettiin vuonna 2025 53 kpl. Kuljetusvälineitä tarkastettiin 12 kpl enemmän kuin edellisenä vuotena. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin edellisenä vuonna. Epäkohtien korjaamiseksi annettuja kehotuksia oli 3 kpl. Viiden vuoden tarkastelussa kehotuksia on annettu muutamia vuosittain. Tarkastuksilla tehty arviointi ei kaikkien havaintojen osalta ole ollut Oiva-arviointi-ohjeen mukainen. Vain yhdessä kuljetusvälineessä havaittiin tiivisteessä rikkoutumaa, joten tarkastetut kuljetusvälineet ovat olleet hyväkuntoisia.

Tarkastusten havaintoja

• ATP-tyyppikilven merkinnät ovat vanhentuneet tai tyyppikilpi puuttuu kokonaan kuljetusvälineestä.
• Ovitiivisteet ovat huonokuntoiset.
• ATP-todistuksen luokitus ei vastaa kuljetusvälineen luokitusta.
• ATP-todistuksen ja kuljetusvälineen tiedot eivät vastaa toisiaan.
• ATP-todistusta ei ole saatavilla kuljetusvälineessä.

Kuljetuksiin kohdistuneissa tarkastuksista neljäsosassa on tarkastettu myös ATP-sopimukseen liittyviä asioita.  Koska ATP-luokitellut ajoneuvot on sertifioitu ja niitä valvotaan myös sertifioinnin kautta, elintarvikevalvontaa ei ole tarpeen suunnata kyseisten ajoneuvojen teknisten ominaisuuksien valvontaan.

Taulukko 3.98. Kansainvälisten kuljetusten (ATP) osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2021–2025