Elintarviketurvallisuus Suomessa 2024 / Osa 5 Valvonta- ja seurantaohjelmat
Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet
Yhteenveto
Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmien, eli kansallisten salmonella-, kampylobakteeri- ja STEC-valvontaohjelmien toteuttaminen on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan. Valvontaohjelmia toteutettiin vuonna 2024 pääosin tavoitteiden mukaisesti. Ainoastaan STEC-näytteenotto pienteurastamoissa ei kaikilta osin toteutunut valvontaohjelman edellyttämällä tavalla. Ohjelmien toteuttamista valvottiin kattavasti.
Salmonellatilanne kansalliseen valvontaohjelmaan sisältyvän kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellan keskimääräinen esiintyvyys valvontaohjelmaan sisältyvissä näytetyypeissä alitti selvästi 0,5 % tavoitteen. Myös kampylobakteerien esiintyvyys broilereissa ja broilereiden ruhoissa on pysynyt vähäisenä. STEC-bakteerien esiintyvyys nautojen pintasivelynäytteissä oli edellisiä vuosia matalampi.
Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa valvotaan, ettei elintarviketuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita tai aineita, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi elintarviketuotantoeläimille. Ohjelmassa valvotaan myös, etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Vuonna 2024 eläinlääkejäämien valvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksia tehtiin yhteensä noin 3160 näytteestä. Määräystenvastaisuuksia ei todettu vuonna 2024, kuten ei ole todettu kahtena aikaisempanakaan vuonna. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat kuluttajalle turvallisia ja että eläinten lääkityssäädöksiä noudatetaan hyvin.
Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmassa valvotaan vierasaineiden esiintymistä elintarvikkeissa sekä sitä, että elintarvikkeet eivät sisällä vierasaineita yli lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Suunnitelluista näytteistä toteutui 96 % eli selvästi paremmin kuin edellisenä vuonna. Valvontaohjelmassa tutkittiin vuonna 2024 yhteensä 387 näytettä kotimaisista elintarvikkeista. Niistä määräystenvastaisia näytteitä oli varsin vähän, 5 kpl (1,3 % näytteistä). Määräystenvastaiset tulokset liittyivät raskasmetalleihin, PAH-yhdisteisiin tai deoksivalenoli-hometoksiiniin. Valvontaohjelmassa tutkittiin vierasaineita myös 892 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä Tullin toimesta. Näistä määräystenvastaiseksi todettiin 6 näytettä (0,7 % näytteistä). Tulosten perusteella elintarvikkeiden vierasaineiden pitoisuudet ovat hyvin hallinnassa.
Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelman tavoitteena on valvoa, että elintarvikkeissa ei esiinny jäämiä kielletyistä tehoaineista ja että sallittujen tehoaineiden osalta lainsäädännössä asetetut jäämien enimmäismäärät eivät ylity. Valvontaohjelman suunnitelmat toteutuivat vuonna 2024 kokonaisuudessaan hyvin, mutta kotimaisten saatujen näytteiden osuus pyydetyistä näytteistä oli hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna. Yhteensä valvontaohjelmassa 1828 näytettä. Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) elintarvikkeista otettiin yhteensä 1693 näytettä, joista jäämiä sisälsi 920 näytettä (54 % näytteistä). Määräystenvastaisia määriä torjunta-ainejäämiä löytyi 58 tuotteesta. Kotimaisista tuotteista otetuista 117 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 33 näytteestä (28,2 % näytteistä). Yhdessä tuotteessa torjunta-ainejäämän määrä ylitti sallitun enimmäismäärän. Kolmesta näytteestä löytyi jäämää tehoaineesta, jonka käyttö ei ole sallittua kyseiselle kasville Suomessa. Valviran alkoholivalvonta otti 18 näytettä viineistä, joissa jäämiä havaittiin 7 tuotteessa, mutta yhdessäkään ei määräystenvastaisia ylityksiä. Tulosten perusteella sekä kotimaiset että EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien. EU:n ulkopuolelta saapuvissa tuotteissa havaitaan jonkin verran torjunta-ainejäämäylityksiä.
Muuntogeenisten elintarvikkeiden seurantaohjelmassa tutkittiin muuntogeenisen aineksen esiintymistä elintarvikkeista, jotka voivat sisältää muuntogeenistä ainesta tai elintarvikkeista, joiden yhteydessä käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Vuonna 2024 näytteenotto kohdennettiin tofuihin sekä niiden raaka-aineina käytettäviin soijapapuihin tofujen valmistus- ja maahantuontipaikoissa. Näytteitä tutkittiin kahdeksan ja yhteensä kolmessa näytteessä havaittiin jäämiä muuntogeenisestä ainesosasta.
Zoonoosien valvonta- ja seurantaohjelmat
Elintarvikkeiden salmonella
Kansallinen salmonellavalvontaohjelma on sisällytetty teurastamoiden, pienteurastamoiden ja leikkaamoiden omavalvontaohjelmiin. Salmonellaomavalvonta tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 31 kohteessa, joka on alle kolmannes kohteiden määrästä. Tarkastusten määrä on neljänneksen pienempi kuin edellisinä vuosina. Tarkastuksista 92 % sai A- tai B-tuloksen, 4 % C- ja 4 % D-tuloksen. Kolmessa kohteessa omavalvonnassa oli arvioitu olevan pieniä puutteita (B). Kahdessa kohteessa näytteenotossa havaittiin vakavampia epäkohtia näytteiden määrissä (C tai D). Molempiin kohteisiin tehtiin vuoden 2024 aikana seurantakäynti, jossa toisessa tilanteen todettiin korjaantuneen A-arviointiin ja toisessa ryhdyttiin hallinnollisiin pakkokeinoihin.
Sika- ja nautateurastamoilla otettiin raportointivuoden aikana kansallisen salmonellavalvontaohjelman näytteitä Ruokaviraston laatiman teurastamokohtaisen näytteenottosuunnitelman kokonaisnäytemäärien mukaisesti. Näytteiden tavoitemäärä saavutettiin kaikissa näytetyypeissä. Pienteurastamoissa sekä broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa, leikkaamoissa sekä jauhelihaa ja raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa näytteitä otetaan lainsäädännön ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti tuotantomäärien perusteella. Tutkittujen näytteiden määrät ja tulokset on esitetty taulukoissa 5.1-5.4.
Kansallista salmonellavalvontaohjelmaa on toteutettu hyvin ja salmonellatilanne kotimaisen lihan osalta on säilynyt hyvänä. Salmonellabakteeria todettiin teurastamoissa ja liha-alan laitoksissa otetuissa näytetyypeissä enimmillään 0,11 %. Keskimääräinen esiintyvyys alittaa selvästi kansallisen 0,5 % tavoitteen.
Taulukko 5.1. Sika- ja nautateurastamoissa ja pienteurastamoissa salmonellavalvontaohjelman mukaan otetut näytteet vuonna 2024
| Näytetyyppi | Asetuksen vaatimus | Toteutunut näytemäärä kpl | Positiiviset näytteet kpl | Positiiviset näytteet % |
| Imusolmukenäytteet - satunnaiset | ||||
| Lihasika | 780 | 970 | 1 | 0,10 |
| Emakko ja karju | 780 | 856 | 0 | 0,00 |
| Nauta | 780 | 898 | 1 | 0,11 |
| Imusolmukenäytteet - kohdennetut | ||||
| Lihasika | 1320 | 1566 | 1 | 0,06 |
| Emakko ja karju | 1320 | 1427 | 1 | 0,07 |
| Nauta | 1320 | 1336 | 1 | 0,07 |
| Ruhon pintasivelynäytteet | ||||
| Sika | 2100 | 2456 | 0 | 0,00 |
| Nauta | 2100 | 2315 | 0 | 0,00 |
Taulukko 5.2. Broileri-, kalkkuna- ja kanateurastamoissa otetut ruhojen niskanahkanäytteet vuonna 2024
| Eläin | Näytemäärä kpl | Positiiviset näytteet kpl | Positiiviset näytteet % |
| Broileri | 1060 | 0 | 0,0 |
| Kalkkuna | 306 | 0 | 0,0 |
| Kana | 25 | 0 | 0,0 |
Taulukko 5.3. Leikkaamoissa otetut lihanäytteet vuonna 2024
| Eläin | Näytemäärä kpl | Positiiviset näytteet kpl | Positiiviset näytteet % |
| Kotimainen liha | |||
| Lihasika | 1313 | 0 | 0,0 |
| Emakko ja karju | 122 | 0 | 0,0 |
| Nauta | 1196 | 0 | 0,0 |
| Broileri | 2 | 0 | 0,0 |
| Kalkkuna | 58 | 0 | 0,0 |
| Kana | 0 | 0 | 0,0 |
| Ankka | 0 | 0 | 0,0 |
| Hanhi | 2 | 0 | 0,0 |
| Helmikana | 0 | 0 | 0,0 |
| Tuontiliha | |||
| Lihasika | 0 | 0 | 0,0 |
| Emakko ja karju | 0 | 0 | 0,0 |
| Nauta | 4 | 0 | 0,0 |
| Broileri | 0 | 0 | 0,0 |
| Kalkkuna | 0 | 0 | 0,0 |
| Kana | 0 | 0 | 0,0 |
| Ankka | 0 | 0 | 0,0 |
| Hanhi | 0 | 0 | 0,0 |
| Helmikana | 0 | 0 | 0,0 |
Taulukko 5.4. Näytteenotto siipikarjan jauhelihaa valmistavissa laitoksissa ja siipikarjan raakalihavalmisteita valmistavissa laitoksissa vuonna 2024
| Eläin | Näytemäärä kpl | Positiiviset näytteet kpl | Positiiviset näytteet % |
| Broileri | 542 | 0 | 0,0 |
| Kalkkuna | 63 | 0 | 0,0 |
| Kana | 0 | 0 | 0,0 |
Elävistä eläimistä otettavista salmonellavalvontaohjelman näytteistä valvontaohjelman toteumaa arvioidaan Eläinten terveyden valvonta -raportissa.
Broilereiden kampylobakteerivalvonta
Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman mukaisesti kaikki broilereiden teuraserät tutkitaan kampylobakteerien varalta kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Muina kuukausina Ruokavirasto ohjeistaa satunnaisesti otettavien näytteiden osalta kussakin siipikarjateurastamossa tutkittavien teuraserien tavoitemäärän, minkä laskennassa huomioidaan kampylobakteerin esiintyvyystaso Suomessa kyseisinä kuukausina. Ohjelman mukaisten tutkimustavoitteiden saavuttaminen arvioidaan laboratorioilta saatavien toteutuneiden näytteiden tutkimusmäärien perusteella.
Kansallinen kampylobakteerivalvonta on sisällytetty isojen broileriteurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Kampylobakteeriomavalvonta tarkastettiin vuonna 2024 kahdessa kolmesta isosta siipikarjateurastamosta. Kaikissa tarkastuksissa annettiin A-arvio. Näytteenotto ja positiivisten näytteiden jälkeiset toimenpiteet ovat olleet lainsäädännön mukaisia.
Taulukossa 5.5. on kuvattu kampylobakteerivalvontaohjelman näytemäärät ja tulokset broileriteurastamoissa vuonna 2024. Vuoden 2024 tutkimustulosten perusteella kampylobakteerien esiintyvyys broilereilla on pysynyt edellisvuosien tapaan alhaisella tasolla. Kuvassa 5.1. on kuvattu kampylobakteerien suhteen positiivisten teuraserien osuus kaikista vuoden aikana tutkituista teuraseristä vuosina 2017–2024.
Taulukko 5.5. Kampylobakteeriomavalvontanäytteiden määrät ja kampylobakteerien esiintyvyys broileriteurastamoissa vuonna 2023
| Vuosi | Aikajakso | Tutkitut teuraserät, tavoite kpl | Tutkitut teuraserät, toteutunut kpl | Positiiviset teuraserät kpl | Positiivisten teuraserien osuus % |
| 2023 | 1.1.-31.5. ja 1.11.-31.12. | 330 | 371 | 3 | 0,8 |
| 1.6.-30.10. | kaikki | 1585 | 108 | 6,8 | |
| Koko vuosi | - | 1956 | 111 | 5,7 |
Kuva 5.1. Kampylobakteerien esiintyvyys broilereiden teuraserissä vuosina 2017–2024
Kansallisen kampylobakteerivalvontaohjelman lisäksi vuoden 2018 alusta lähtien broileriteurastamoilla on tutkittu kampylobakteeria myös broilereiden ruhoista kaikille EU-maille yhteisen tutkimusvaatimuksen mukaisesti. Kampylobakteerille asetetun raja-arvon 1000 pmy/g ylittäviä näytteitä oli alle 0,7 % näytteistä vuonna 2024.
Taulukko 5.6. Kampylobakteeri ruhonäytteissä broileriteurastamoissa vuosina 2019–2024
| Vuosi | Tutkitut näytteet kpl | Raja-arvon ylittäneet näytteet kpl | Ylitysten osuus näytteistä % |
| 2024 | 495 | 3 | 0,61 |
| 2023 | 590 | 2 | 0,34 |
| 2022 | 585 | 0 | 0,00 |
| 2021 | 585 | 1 | 0,17 |
| 2020 | 595 | 1 | 0,17 |
| 2019 | 645 | 0 | 0,00 |
Nautojen STEC-tutkimukset
STEC-seurantaohjelman suunnitelmalliset tutkimukset on sisällytetty nautateurastamoiden omavalvontaohjelmiin. Teurastamokohtaiset vuosittaiset näytteenottomäärät määritellään Ruokaviraston laatimassa näytteenottosuunnitelmassa. Lisäksi STEC-omavalvontaa tehdään niissä pienteurastamoissa, joissa teurastetaan vuoden aikana yli 100 nautaa. Nautateurastamoiden ja -pienteurastamoiden STEC-omavalvonta tarkastettiin neljässä kohteessa, eli noin neljäsosassa valvontaohjelman piiriin kuuluvista nautateurastamoista vuonna 2024. STEC-omavalvonta oli vaatimusten mukaista (A- tai B-tulos) 91 % tehdyistä tarkastuksista. Yhdessä kohteessa annettiin C-arvio, koska näytteenotto ei ollut satunnaista.
Nautateurastamoissa STEC-seurantaohjelma toteutui suunnitellusti. Pienteurastamoissa STEC-näytteenotto ei kaikilta osin toteutunut seurantaohjelman edellyttämällä tavalla.
Taulukossa 5.7. on esitetty STEC-seurantaohjelman näytemäärät ja tulokset vuosina 2022–2024. Ohjelmassa todettujen STEC-positiivisten näytteiden osuus on seurantahistorian alhaisin.
Taulukko 5.7. STEC-omavalvontanäytteiden määrät ja STEC-bakteerin esiintyvyys nautojen pintasivelynäytteissä vuonna 2024
| Vuosi | Tutkitut näytteet kpl | Positiiviset näytteet kpl | Positiiviset näytteet % |
| 2024 | 530 | 56 | 10,6 |
| 2023 | 531 | 68 | 12,8 |
| 2021 | 358 | 48 | 13,4 |
Eläinlääkejäämien valvontaohjelma
Eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa on toteutettu vuoden 2023 alusta alkaen noudattaen uusia EU-säädöksiä (EU) 2017/625, (EU) 2022/1644 ja (EU) 2022/1646)). Ohjelman riskiperusteisessa osiossa valvotaan, ettei elintarviketuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita tai aineita, joita ei ole hyväksytty käytettäväksi elintarviketuotantoeläimille. Ohjelmassa valvotaan myös, etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelman satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa pyritään varmistamaan useiden aineiden satunnainen seuranta.
Aikaisemmin toteutettiin eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa, jossa tavoitteena oli valvoa edellisten aineiden lisäksi ympäristöstä peräisin olevien aineiden pitoisuuksia elintarvikkeissa. Vuoden 2023 alusta näiden aineiden osalta valvontaa on toteutettu osana elintarvikkeiden vieraiden aineiden valvontaohjelmaa (ks. Vierasaineiden valvontaohjelma) ja elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelmaa (ks. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelma).
Vuonna 2024 eläinlääkejäämien valvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksia tehtiin yhteensä noin 3160 näytteestä. Riskiperusteisessa ohjelmassa saatiin yli 35 000 tulosta ja satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa saatiin yhteensä yli 8500 tulosta 94 näytteestä.
Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Taulukossa 5.8. on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin valvontaohjelman eri osioissa ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2024. Suuri osa näytteistä on tutkittu useampaan ryhmään kuuluvien aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.
Taulukko 5.8. Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräystenvastaiset näytteet (kpl) vuonna 2024 (30.3.2025)
| Riskiperusteinen ohjelma | Satunnaistettu ohjelma | ||||
| Eläinryhmä tai eläimestä saatava elintarvike | Kielletyt ja ei-sallitut aineet (kpl) |
Sallitut eläin-lääkkeet (kpl) |
Kielletyt ja ei-sallitut aineet (kpl) |
Sallitut eläin-lääkkeet (kpl) |
Määräystenvastaiset näytteet (kpl) ja niistä todetut jäämät |
| Nautaeläimet | 797 | 439 | 12 | 10 | 0 |
| Siat | 617 | 675 | 20 | 15 | 0 |
| Siipikarja | 583 | 483 | 20 | 20 | 0 |
| Lampaat/vuohet | 21 | 20 | 1 | 1 | 0 |
| Hevoset | 8 | 4 | 1 | 0 | 0 |
| Tarhattu riista | 21 | 40 | 0 | 0 | 0 |
| Maito | 117 | 161 | 21 | 21 | 0 |
| Kala | 62 | 74 | 6 | 6 | 0 |
| Kananmuna | 71 | 53 | 9 | 9 | 0 |
| Hunaja | 59 | 59 | 2 | 2 | 0 |
Määräystenvastaisuuksia ei todettu vuonna 2024 riskiperusteisessa eikä satunnaistettuun näytteenottoon perustuvassa osiossa. Joitakin tuotantoeläimille kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Näytteistä voidaan todeta myös sallittujen lääkeaineiden jäämiä tai muita vieraita aineita pieniä, alle raja-arvojen olevia pitoisuuksia.
Naudan plasmanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia testosteroni-betaa (n=40), estradioli-alfaa (n=1) ja virtsanäytteissä nandroloni-alfaa (n=4). Kolmen naudan virtsanäytteestä todettiin tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Yhdestä sian virtsanäytteessä todettiin nandroloni-betaa ja yhdestä boldenoni-betaa. Kahdesta lampaan ja yhden villisian virtsanäytteestä todettiin pieni pitoisuus boldenoni-alfaa ja yhdestä kalanäytteestä estradioli-betaa. Määritysmenetelmien herkkyyksien lisääntyminen johtaa siihen, että pieniä hormonipitoisuuksia todetaan aikaisempaa helpommin ilman, että kyseessä olisi aineiden säädösten vastainen käyttö. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.
Vuoden 2024 valvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli raja-arvon. Yhdestä kalanäytteestä todettiin pieni pitoisuus oksitetrasykliiniä, jota käytetään yleisesti kaloille.
Tutkittaessa kiellettyä kasvunedistäjänä käytettyä zeranolia, todettiin hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia ja sen aineenvaihduntatuotteita pieniä pitoisuuksia kuten aikaisempinakin vuosina sekä sikojen (n=27), nautojen (n=32) että lampaiden (n=1) virtsanäytteistä.
Vuoden 2024 valvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina (taulukko 5.9.) Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli 0 %. Käytössä olevilla määritysmenetelmillä voidaan osoittaa aikaisempaa useampia lääkeaineita ja pienempiä pitoisuuksia. Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.
Taulukko 5.9. Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl), määräystenvastaisten näytteiden määrät (kpl) ja niiden osuus (%) tutkituista näytteistä vuosina 2020–2024
| Vuosi | Näytemäärä kpl | Kielletyt ja ei sallitut aineet kpl | Sallitut eläinlääkkeet % | Määräystenvastaisten osuus % |
| 2024 | 3162 | 0 | 0 | 0 |
| 2023 | 3186 | 0 | 0 | 0 |
| 2022 | 4076 | 0 | 0 | 0 |
| 2021 | 4137 | 0 | 0,15 | 0,15 |
| 2020 | 4110 | 0 | 0 | 0 |
Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa.
Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, mutta ei vuonna 2024. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.
Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista ehdollisuuden valvontaa (aikaisemmin täydentävien ehtojen valvonta), joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen ehdollisuuden valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.
Koska eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. Valvontaohjelman riskiperusteisessa osiossa näytteiden ottoa pyritään myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä. Satunnaistettuun näytteenottoon perustuvaa osiota jatketaan säädösten mukaisesti mahdollisten uusien ongelmien löytymiseksi.
Lisätietoa Eläinlääkejäämien valvontaohjelmasta Ruokaviraston sivuilla kohdassa Eläinlääkejäämät. Tuloksia voi tarkastella myös Ruokaviraston Tietolaarissa.
Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma
Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelma käynnistyi 1.1.2023 ja sitä toteutetaan vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EU) 2022/931 ja (EU) 2022/932). Ohjelmassa valvotaan vierasaineiden esiintymistä elintarvikkeissa sekä sitä, että elintarvikkeet eivät sisällä vierasaineita yli lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Valvontaohjelma kattaa kotimaisen elintarviketuotannon, muista jäsenvaltioista tuodut elintarvikkeet ja Euroopan unionin markkinoille saapuvat elintarvikkeet. Elintarvikkeiden sisältämiä vierasaineita valvotaan viranomaisten yhteistyönä.
Vuonna 2024 Ruokaviraston koordinoimissa tutkimuksissa vierasaineita tutkittiin yhteensä 387 kotimaisesta elintarvikkeesta (taulukko 5.10.). Suunnitelluista näytteistä toteutui noin 96 % eli selvästi paremmin kuin edellisenä vuonna.
Taulukko 5.10. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman suunniteltu ja toteutunut kotimaisten elintarvikkeiden näytemäärä, toteutumisprosentti sekä määräystenvastaiset näytteet vuonna 2024.
| Vuosi | Suunniteltu näytemäärä (kpl) | Toteutunut näytemäärä (kpl) | Näytteenoton toteuma (%) | Määräysten-vastaiset näytteet (kpl) | Määräysten-vastaiset näytteet (%) |
| 2024 | 401 | 387 | 96 | 5 | 1,3 |
| 2023 | 375 | 342 | 91 | 6 | 1,8 |
Eläinperäisinä näytteinä tutkittiin eri maaeläinten (nauta, sika, hevonen, lammas, vuohi, broileri, kalkkuna, broileriemo, poro) lihasta ja muita syötäviä osia, viljeltyä ja luonnonvaraista kalaa, kananmunia, naudan ja vuohen raakamaitoa, hunajaa sekä perinteisesti kuumasavustettuja liha- ja kalatuotteita. Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden osalta tutkittiin eri kasvisten (parsakaali, paprika, omena, nauris, tomaatti, mansikka, salaatti), vehnän, viljavalmisteiden, viljapohjaisten lastenruokien sekä omenamehujen, -soseiden ja -hillojen vierasainepitoisuuksia.
Taulukoissa 5.11. ja 5.12. on kuvattuna elintarvikeryhmittäin tutkitut vierasaineet. Osittain samoista näytteistä tutkittiin useampia vierasaineryhmiä. Eniten analysoitiin elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksia. Pysyvien orgaanisten yhdisteiden osalta tutkittiin sekä dioksiineja, PCB-yhdisteitä että PFAS-yhdisteitä. Luomukananmunien PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia tutkittiin suurempi määrä kuin mitä tuotantomäärät edellyttäisivät, vastaavasti kuin vuonna 2023. Syynä tähän oli vuosina 2021–2022 tehdyissä tutkimuksissa havaitut kohonneet PFAS-pitoisuudet osassa luomukananmunanäytteitä. Syynä kohonneisiin pitoisuuksiin oli havaittu tällöin kanojen ruokinnassa käytetty luonnonkalasta valmistettu kalajauho. Ruokavirasto edellytti, että luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttömäärää luomutuotannossa oli merkittävästi vähennettävä. Tehdyt muutokset osoittautuivat tehokkaiksi, ja jo vuonna 2023 tutkituissa luomukananmunanäytteissä PFAS-pitoisuudet olivat selvästi alle lainsäädännössä asetettujen enimmäismäärien. Vuonna 2024 luomukananmunien PFAS-pitoisuuksien tutkimista jatkettiin edelleen otoksen laajentamiseksi.
Perinteisesti kuumasavustetuista lihoista ja lihavalmisteista sekä kaloista ja kalastustuotteista valvottiin PAH-yhdisteitä. Savustettujen tuotteiden tutkimukset liittyivät ennen kaikkea Suomen vuonna 2020 saamaan pysyvään PAH-poikkeukseen, jonka vuoksi Suomen on mahdollista sallia omilla markkinoillaan perinteisesti kuumasavustettuja lihoja ja lihavalmisteita ja perinteisesti kuumasavustettuja pieniä (alle 20 cm kaloja ja nahkiainen kaikissa mitoissaan) kaloja ja niistä valmistettuja kalastustuotteita, joille sovelletaan normaaleja suurempia PAH-enimmäispitoisuuksia. PAH-poikkeus edellyttää, että jäsenmaat ja elintarvikealan toimijat seuraavat PAH-yhdisteiden esiintymistä. Vuonna 2024 PAH-yhdisteitä tutkittiin myös isommasta kalasta, johon ei sovelleta PAH-poikkeusta.
Akryyliamidipitoisuuksia tutkittiin vuonna 2024 viljavalmisteista sekä viljapohjaisista lastenruoista. Viljavalmisteista tutkittiin näkkileipiä, hapankorppuja, korppuja, keksejä, välipalakeksejä ja erilaisia napostelutuotteita. Viljapohjaisista lastenruoista tutkittiin erilaisia puuroja. Lisäksi viljapohjaisista lastenruoista tutkittiin laajasti myös muita vierasaineita (hometoksiineja, raskasmetalleja ja nitraattia), sillä kyseessä ovat herkille kuluttajaryhmille suunnatut tuotteet. Kasviksista (parsakaali, paprika, omena, nauris, mansikka, tomaatti) tutkittiin raskasmetalleja, salaatista nitraattia. Vehnänäytteistä tutkittiin laajemmin hometoksiineja sekä omenamehuista, -soseista ja -hilloista patuliinia.
Taulukko 5.11. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)
| Elintarvike | Näytteiden yhteismäärä (kpl) | Hometoksiini-tutkimukset (kpl) | Raskasmetalli-tutkimukset (kpl) | Pysyvien orgaanisten yhdisteiden tutkimukset (kpl) | PAH-yhdisteiden tutkimukset (kpl) | Määräysten-vastaiset näytteet (kpl) |
| Naudanliha ja muut syötävät osat | 52 | 0 | 46 | 6 | 0 | 0 |
| Lampaan- ja vuohenliha ja muut syötävät osat | 4 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Sianliha ja muut syötävät osat | 60 | 0 | 54 | 6 | 0 | 1 |
| Hevoseläinten liha ja muut syötävät osat | 5 | 0 | 3 | 2 | 0 | 2 |
| Siipikarjanliha ja muut syötävät osat | 52 | 0 | 47 | 5 | 0 | 0 |
| Poronliha ja muut syötävät osat | 9 | 0 | 5 | 4 | 0 | 0 |
| Raaka naudanmaito | 36 | 31 | 10 | 5 | 0 | 0 |
| Raaka vuohenmaito | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Kananmunat | 25 | 0 | 12 | 13 | 0 | 0 |
| Hunaja | 3 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 |
| Kalat | 35 | 0 | 20 | 25 | 0 | 0 |
| Eläinrasvat | 4 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0 |
| Perinteisesti kuumasavus-tetut liha- ja kalatuotteet | 10 | 0 | 0 | 0 | 10 | 1 |
Taulukko 5.12. Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelman kotimaiset ei-eläinperäiset näytteet elintarvike- ja vierasaineryhmittäin (kpl) sekä määräystenvastaisten näytteiden määrä (kpl)
| Elintarvike | Näytteiden yhteismäärä (kpl) | Hometoksiini-tutkimukset (kpl) | Raskasmetalli-tutkimukset (kpl) | Nitraatti-tutkimukset (kpl) | Akryyliamidi-tutkimukset (kpl) | Määräystenvastaiset näytteet ja (näytteet, jotka ylittivät akryyli-amidille asetetun vertailuarvon)(kpl) |
| Kasvikset | 37 | 0 | 28 | 9 | 0 | 0 |
| Omenamehut, -soseet ja -hillot | 11 | 11 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Viljat | 8 | 8 | 8 | 0 | 0 | 1 |
| Viljavalmisteet | 25 | 0 | 0 | 0 | 25 | (2) |
| Viljapohjaiset lastenruoat | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 0 |
Suurin osa tutkituista kotimaisista näytteistä oli määräystenmukaisia. Viidessä näytteessä havaittiin kuitenkin vierasaineelle lainsäädännössä asetetun enimmäismäärän ylitys. Sianmaksanäytteessä oli liikaa lyijyä, hevosen maksa- ja munuaisnäytteissä havaittiin liikaa kadmiumia, perinteisesti kuumasavustetussa lihavalmisteessa oli liikaa PAH-yhdisteitä ja vehnänäytteessä todettiin deoksivalenolia. Näiden tapausten osalta käynnistettiin välittömästi normaalit selvittely- ja valvontatoimenpiteet. Hevosen maksa- ja munuaisnäytteet eivät olisi edes päätyneet elintarvikeketjuun, joten niiden osalta analysointi oli enemmän monitorointiluonteista.
Lisäksi kahdessa viljasta valmistetussa napostelutuotteessa havaittiin akryyliamidin vertailuarvon ylitys. Vertailuarvot ovat ns. suorituskykyindikaattoreita, joilla todennetaan akryyliamidin vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuus. Toisin kuin sitovan enimmäismäärän ylittyessä, vertailuarvon ylitys ei johda automaattiseen takaisinvetoon, mutta toimijan on tärkeää selvittää, mistä ylitys voi johtua ja millaisia toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä jatkossa akryyliamidipitoisuuden pienentämiseksi.
Perinteisesti kuumasavustetuissa lihavalmisteissa ja kalastustuotteissa on Suomen vuonna 2020 saaman pysyvän PAH-poikkeuksen jälkeen löytynyt useita ylityksiä PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa. Myös vuonna 2024 havaittiin ylitys. Koska osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia, niiden muodostumisen ehkäisy on erittäin tärkeää. Suomelle annettu pysyvä poikkeus sallia omilla markkinoillaan normaaleja korkeampia PAH-pitoisuuksia asettaa entistä enemmän painetta sille, että pitoisuuksien tulee myös pysyä annetuissa rajoissa ja mieluummin alittaa ne selvästi. Savustavien toimijoiden ohjaukseen ja valvontaan tulee panostaa myös jatkossa.
Luomukananmunien PFAS-pitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä alle määritysrajan tai hyvin pieniä. Vuonna 2023–2024 tehtyjen tutkimusten perusteella voidaankin todeta, että luomunkanamunien PFAS-pitoisuudet ovat laskeneet kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä hyvin samalle tasolle kuin muiden tuotantomuotojen kananmunissa.
EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden vierasaineita tutkittiin Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä (raportti Ruokaviraston sivuilla).
Tulli tutki vuoden 2024 aikana vierasaineita yhteensä 892 ei-eläinperäisestä tuontielintarvikkeesta laajasti eri tuoteryhmistä (taulukko 5.13). Määräystenvastaiseksi todettiin 6 näytettä (0,7 % näytteistä). Näytteistä tutkittiin eniten, 484 tuote-erän osalta, hometoksiineja (okratoksiini A, aflatoksiinit ja fumonisiinit). Hylkäämiseen johtaneita okratoksiini A-pitoisuuksia havaittiin yhdessä kuivatussa viikunaerässä, ja aflatoksiineita kahdessa maapähkinäerässä ja yhdessä kuivatussa viikunaerässä. Lisäksi tutkittiin raskasmetalleja, nitraattia, glysidyyliestereitä ja pyrrolitsidiinialkaloideja. Elohopean vuoksi hylättiin yksi ravintolisäerä ja pyrrolitsidiinialkaloidien vuoksi yksi juustokuminaerä.
Taulukko 5.13. Tullissa vuonna 2024 tutkittujen vierasainenäytteiden määrät tuoteryhmittäin sekä määräystenvastaisten näytteiden osuus
| Tuoteryhmä | Näytemäärä (kpl) | Määräystenvastaiset näytteet (kpl) | Määräystenvastaiset näytteet (%) |
| Rasvat ja öljyt sekä rasva- ja öljyemulsiot | 16 | 0 | 0 |
| Hedelmät ja vihannekset | 416 | 4 | 1 |
| Makeistuotteet | 9 | 0 | 0 |
| Vilja ja viljatuotteet | 120 | 0 | 0 |
| Leipomotuotteet | 10 | 0 | 0 |
| Suolat, mausteet, keitot, kastikkeet, salaatit ja proteiinituotteet | 85 | 1 | 1,2 |
| Erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet | 39 | 0 | 0 |
| Alkoholittomat juomat | 129 | 0 | 0 |
| Pikkusuolaiset ja välipalat | 11 | 0 | 0 |
| Ravintolisät | 31 | 1 | 3,2 |
| Muut elintarvikkeet, jotka eivät kuulu em. ryhmiin | 26 | 0 | 0 |
Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelma
Elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain EU-lainsäädännön vaatimuksesta ((EY) N:o 396/2005 muutoksineen) ja komission täytäntöönpanoasetuksiin perustuen. Vuonna 2024 noudatettiin täytäntöönpanoasetusta (EU) 2023/731.
Ohjelman tavoitteena on valvoa, ettei elintarvikkeissa esiinny jäämiä kielletyistä tehoaineista, eikä lainsäädännössä asetettujen jäämien enimmäismäärien (Maximum Residue Level, MRL) ylittäviä jäämäpitoisuuksia sallituista tehoaineista. Määräystenmukaisuuden valvonnan lisäksi torjunta-ainejäämien valvonta tuottaa informaatiota vallitsevasta jäämätilanteesta sekä kotimaisten että tuontituotteiden (EU:n sisämarkkina- ja kolmasmaatuonti) osalta. Torjunta-ainejäämien valvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen ehdollisuuden valvontaa.
Kansallisen valvontaohjelmaosion puitteissa jäsenvaltioille jää toimivaltaa suunnitella valvontaa myös riskiperusteisesti omien tarpeidensa mukaan. Suomen kansallisessa ohjelmassa otetaan näytteitä sellaisista kotimaisista kasviksista ja viljoista, joiden viljely- ja kulutusmäärät ovat Suomessa suuria. Vuonna 2024 näytteeksi otetiin kotimaisista tuotteista asetuksen (EU) 2023/731 mukaisten tuotteiden lisäksi kotimaista tomaattia, kurkkua, salaatteja, mansikkaa, vadelmaa, naurista, omenaa sekä yrttejä.
Vuonna 2024 valvontasuunnitelmat toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin (taulukko 5.14.). Tulli otti varsinaisen suunnitelman ulkopuolelta myös seurantanäytteitä sekä näytteitä perustuen nk. riskituoteasetukseen (EU) 2019/1793. Eläinperäisten näytteiden torjunta-ainejäämien tutkimukset rajoittuivat vuonna 2024 asetuksessa (EU) 2023/731 määriteltyihin 24 näytteeseen. Ruokaviraston pyytämistä kasvis- ja viljanäytteistä jäi puuttumaan hieman enemmän näytteitä, kuin edellisinä vuosina.
Taulukko 5.14. Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman näytteiden toteutuminen (näytemäärä/kpl) suhteessa suunnitelmaan vuosina 2020–2024
1 kasvikset ja viljat (sis. vuonna 2024 myös 5 kpl luomunäytteitä)
2 pikkulapsille suunnatut elintarvikkeet (vuonna 2024 viljapohjaiset lastenruoat)
3 eläinperäiset tuotteet (vuonna 2024 kananmunat ja nautaeläimen rasva)
Torjunta-ainejäämien valvontaohjelman piirissä tutkittiin yhteensä 1828 näytettä, joista torjunta-ainejäämälainsäädännön mukaan määräystenvastaisia oli 59 kpl (taulukko 5.15). Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli hieman pienempi, kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin aiempia vuosia vastaava. Lisäksi 5 luomutuotetta sisälsi jäämiä alle tavanomaiselle tuotteelle asetetun enimmäismäärän.
Taulukko 5.15. Määräystenvastaisten näytteiden osuus (%) vuosina 2020–2024
| Vuosi | Näytemäärä kpl | Määräystenvastaiset kpl | Määräystenvastaisia % |
| 2024 | 1828 | 59 | 3,2 |
| 2023 | 1818 | 82 | 4,5 |
| 2022 | 2058 | 72 | 3,5 |
| 2020 | 1896 | 47 | 2,5 |
| 2019 | 1672 | 33 | 2 |
Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista torjunta-ainejäämiä jäämiä sisälsi 920 kpl eli 54 % maahantuoduista näytteistä (taulukko 5.16.). Tavaraeristä 58 kpl hylättiin torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi määräystenvastaisina (tavanomaiselle tuotteelle asetetun MRL:n ylitys). Kaikkien määräystenvastaisten tuotteiden jakelu elintarvikeketjuun pysäytettiin, ja seuraavista eristä otettiin seurantanäytteet ennen tuotteiden pääsyä markkinoille. Määräystenvastaiset tuote-erät pääsääntöisesti tuhottiin. Lukuisia maahantuonnin tai markkinoille saattamisen kieltämiseen johtaneita määräystenvastaisuuksia todettiin edellisten vuosien tapaan tuoreissa hedelmissä ja kasviksissa, riisissä, teessä ja mausteissa. Lisäksi Tullin tutkimuksissa yhteensä 5 luomutuotteessa havaittiin jäämiä luomutuotannossa kielletyistä torjunta-aineista. Valviran tutkimissa viineissä ei havaittu määräystenvastaisia tuotteita, mutta yhdessä luomuviinissä havaittiin torjunta-ainejäämiä.
Lisäksi 94 maahantuodulle erälle annettiin huomautus torjunta-ainejäämäpitoisuuden vuoksi. Näiden erien jäämäpitoisuudet olivat MRL:n tasolla tai ylittivät sen lievästi, mutta niitä ei voitu tutkimusten mittausepävarmuuden vuoksi todeta määräystenvastaiseksi. Näistä 86 erää oli EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotuja elintarvike-eriä ja 8 kpl sisäkaupan elintarvikkeita, joista osan alkuperä saattaa olla EU:n ulkopuolella.
Kotimaisista tuotteista otetuista 117 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 33 näytteestä (28,2 % näytteistä). Kotimaisista näytteistä 5 kasvisnäytettä oli luomutuotteita, joissa ei havaittu lainkaan jäämiä. Yhdessä tavanomaisessa salaattinäytteessä havaittiin lambda-syhalotriinin jäämää yli sille asetetun MRL:n. Kyseisen näytteen osalta myös uusintanäytteet olivat määräystenvastaisia. Lisäksi kolmesta näytteestä löytyi jäämää tehoaineesta, jonka käyttö ei ole sallittua kyseiselle kasville Suomessa. Näiden tapausten käsittely siirtyi kasvinsuojeluaineiden käytön osalta Ruokaviraston Maaseutulinjalle ja ELY-keskuksille.
Taulukko 5.16. Torjunta-ainejäämien valvonnassa esiintyneiden määräystenvastaisten (torjunta-ainejäämäasetus (EY) N:o 396/2005 liitteineen) näytteiden osuus tutkituista näytteistä vuonna 2024
1) Osa näytteistä kolmasmaa-alkuperää (kaikkien näytteiden alkuperää ei tunneta)
2) Oikeampi nimitys ”tullatut tuotteet” eli Suomeen suoraan kolmansista maista tulleet
Yhteenvetona voidaan todeta, että kotimaisten saatujen näytteiden osuus pyydetyistä näytteistä oli hiukan pienempi, kuin edellisenä vuonna. Niistä valvontayksiköistä, joista jäi saamatta useampia näytteitä, kysyttiin syytä näytteiden puuttumiselle. Syiksi ilmoitettiin mm. näytteenottokohteiden puute, mistä oli unohdettu ilmoittaa Ruokavirastolle, sekä henkilöstöresurssien arvaamattomuus. Ruokavirastosta pyritään vuonna 2025 muistuttamaan näytteenottopyynnöstä ainakin kerran kesällä peltokasvisten ja viljojen satokauden aikana. Tullin määräystenvastaisten näytteiden määrä oli edellisvuotta pienempi, mutta kuitenkin samalla tasolla, kuin edellisvuotta aiempina vuosina.
Tulosten perusteella kotimaiset sekä EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät vain harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien, mutta kolmansista maista saapuvissa tuontituotteissa havaitaan edellisten vuosien tapaan jonkin verran torjunta-ainejäämäylityksiä.
Muuntogeenisten elintarvikkeiden seurantaohjelma
Muuntogeenisellä tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Muuntogeeniset elintarvikkeet on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai ne sisältävät niitä. Vain hyväksyttyjä muuntogeenisiä aineksia saa tuoda markkinoille EU:ssa. Jos valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja tai niistä valmistettuja ainesosia yli 0,9 %, tästä tulee ilmoittaa kuluttajalle tuotteen elintarviketiedoissa. Mikäli tuotetta markkinoidaan ”gmo-vapaa” tai vastaavalla markkinointiväitteellä, toimijan tulee eräkohtaisesti varmistaa, että tuote sisältää muuntogeenisiä ainesosia 0 % (alle laboratorioanalyysin havaitsemisrajan).
Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja elintarvikekäyttöön, joten muuntogeeniset elintarvikkeet ovat aina tuontituotteita. Viranomaisten suorittaman tuotevalvonnan pääpaino onkin Tullin suorittamassa tuontivalvonnassa. Lisäksi muuntogeenisten elintarvikkeiden viranomaisvalvonnassa on vuoteen 2024 saakka pyritty Ruokaviraston koordinoimana ottamaan vuosittain riskiperusteisesti 10 elintarvikenäytettä.
Näytteenotto suunnitellaan Ruokavirastossa, ja näytteiden ottaminen tapahtuu kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten sekä tarvittaessa Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärien toimesta. Näytteenotto kohdennetaan ns. riskielintarvikkeisiin tai elintarvikkeisiin, joiden yhteydessä käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Muuntogeenisyyden suhteen ns. riskielintarvikkeita ovat sellaiset kasvit, joista on joko sisämarkkinoilla tai kolmansissa maissa muuntogeenisiä lajikkeita: soija, maissi, rapsi, riisi, papaija sekä pellavansiemen.
Vuonna 2024 näytteenotto kohdennettiin tofuihin sekä niiden raaka-aineina käytettäviin soijapapuihin tofujen valmistus- ja maahantuontipaikoissa. Näytteitä pyydettiin 10 kpl näytteenottopyynnöllä, johon oli määritelty valmiiksi näytteenottokohteet. Näytteitä saapui Ruokaviraston laboratorioon kahdeksan kappaletta.
Yhteensä kolmessa näytteessä havaittiin jäämiä muuntogeenisestä ainesosasta. Yksi havainnoista koski jotakin muuta, kuin EU:ssa hyväksyttyä muuntogeenistä soijaa. Kyse saattoi olla esimerkiksi muuntogeenisestä mikrobista. Löydöksistä tehtiin valvontapyynnöt, ja kohteiden valvojat selvittivät tapaukset näytteenottokohteiden kanssa. Yhden gm-vapaana markkinoitavan tofun suhteen maahantuoja päätti poistaa markkinointiväittämän seuraaviin pakkauseriin.
Taulukko 5.17. Muuntogeenisten ainesosien tutkimuksiin otetut elintarvikenäytteet vuonna 2024.
| Näyte | Gm-vapaa markkinointiväite pakkauksessa | Alkuperämaa | Todettu muuntogeenistä soijaa vai ei |
|
Soijapapu, luomu |
Kyllä (valmiissa tuotteessa ei käytetä gm-vapaa -markkinointiväittämää) |
Itävalta |
Havaittiin alle määritysrajan jäävä pitoisuus muuntogeenistä soijaa |
|
Soijapapu |
Kyllä (valmiin tuotteen ainesosaluettelossa gmo-vapaa soijapapu) |
Intia |
Ei todettu |
|
Tofu, maustettu |
Ei |
EU |
Ei todettu |
|
Tofu, maustamaton, luomu |
Ei |
Saksa |
Ei todettu EU:ssa hyväksyttyä muuntogeenistä soijaa, mutta todettiin sekvenssiä, joka kertoo jäämästä muusta muuntogeenisestä ainesosasta tuotteessa (esim. mikrobi) |
|
Tofu, maustamaton |
Kyllä |
Kiina |
Havaittiin alle määritysrajan jäävät pitoisuudet kahta eri muuntogeenistä soijalajiketta |
|
Tofu, maustamaton, luomu |
Ei |
EU |
Ei todettu |
|
Tofu, maustamaton, luomu |
Ei |
Ei tiedossa |
Ei todettu |
|
Tofu, maustamaton, luomu |
Ei |
Ei tiedossa |
Ei todettu |
Tullin suorittamasta elintarvikevalvonnasta löytyy lisätietoa Tullilaboratorion internetsivuilta: https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu