Jodi on kilpirauhasen toiminnan kannalta välttämätön ravintoaine, joka ylläpitää elimistön kasvua ja kehitystä. Jodi on kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin, osa. Näitä hormoneja tarvitaan erityisesti keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen.
Aikuisilla jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Lapsilla jodin puute sikiöaikana tai varhaislapsuudessa aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja vakavimmillaan henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Jodin riittämätön saanti on maailmanlaajuisesti edelleen yksi merkittävimmistä ravitsemuksellisista puutoksista.
Suomessa heikentymässä ollut jodin saantitilanne on korjaantumassa kansallisen täydentämisohjelman avulla. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositti vuonna 2015, että kotitalouksissa, joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa siirryttäisiin jodioidun ruokasuolan käyttöön väestön jodin saannin parantamiseksi. Suolan käyttöä tulee kuitenkin kokonaisuudessaan tuntuvasti vähentää, joka on suositukseen, 5 g/vrk, nähden edelleen runsasta. Jodin saannin turvaamisessa tarvitaan luontaisia jodin lähteitä ja jodilla täydennettyä ruokasuolaa.
Suomalaisessa ruokavaliossa noin kolmannes jodista saadaan maidosta ja maitovalmisteista. Toinen merkittävä jodin lähde on viljavalmisteet (leipä), joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa.
Aikuisten tulisi saada jodia noin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaana olevat tarvitsevat jodia noin 175 mikrogrammaa ja imettävät 200 mikrogrammaa vuorokaudessa.
VRN: Toimenpide-esitys jodioidun ruokasuolan käytöstä
Jodin luontaisista lähteistä ja jodin saannin turvaamisesta: VRN ja THL, 2019 Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille, s 34-36.
Lisätietoa väestön jodin saannista: Väestön jodin saanti ja joditila. Julkaisussa Ravitsemus Suomessa - Finravinto 2017 -tutkimus, THL 12/2018, sivu 141-146.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohje lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa