Kasviproteiinin lähteitä ovat mm. herneet, pavut ja linssit sekä niistä tehdyt valmisteet kuten soija- herne- tai papurouheet, tofu, tempe, täysjyväviljavalmisteet sekä näiden yhdistelmät. Palkokasvit, täysjyvävilja ja niistä tehdyt valmisteet ovat hyviä kuidun lähteitä ja ne sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita sekä terveyteen edullisesti vaikuttavia bioaktiivisia aineita. Niiden runsas käyttö edistää terveyttä, on yhteydessä pienempiin kroonisten sairauksien riskitekijätasoihin ja voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä sekä kokonaiskuolleisuutta. Eläinperäisen proteiinin korvaaminen kasviproteiineilla pienentää myös ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Osana päivittäistä ruokavaliota kasviproteiinien käyttö edistää ympäristön kestävyyttä ja huoltovarmuutta. Pitkän ajan tavoitteena on, että palkokasvien keskimääräinen kulutus yltää suositeltuun 50–100 g/vrk ja täysjyväviljan kulutus on vähintään 90 g/vrk kuivapainosta. Palkokasvien kulutus oli vuonna 2017 miehillä keskimäärin 12 g/vrk ja naisilla 13 g/vrk.
Sitoumuksen tavoitteet
Monipuolinen kasviproteiinipohjaisten ruokien ja lisäkkeiden nauttiminen tehdään kuluttajille helpoksi. Elintarvikkeiden ja aterioiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomioita siihen, että kasviproteiinien lisääminen ei johda muun ravintosisällön heikkenemiseen, kuten suolan, tyydyttyneen rasvan tai sokerin määrän lisääntymiseen. Toimijat
- tarjoavat maistuvia tuotteita tai ruokapalveluja, jotka tukevat ravitsemussuositusten mukaista palkokasvien, palkokasvivalmisteiden sekä täysjyväviljan käyttöä sekä edistävät niiden käyttöä viestinnän ja muiden toimenpiteiden avulla.
- Kasviproteiinipohjaisten tuotteiden tarjonta sekä monipuolisuus lisääntyvät ja kasvipohjaisten ruokien saatavuus paranee.
- Pääaterioilla käytetään viikoittain palkokasveja proteiinin lähteenä.
- Lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä lisätään mm. kehittämällä niitä sisältäviä ruokaohjeita kuluttajille ja ammattikeittiöille.
- Ruoka-alan toimijat kehittävät ravitsemussuositusten mukaisia kasviproteiinipohjaisia valmisruokia.
- Riisi korvataan kotimaisilla täysjyväviljalisäkkeillä tai riisi-täysjyväviljalisäkkeillä ruokapalveluissa.
- Palkokasvien ja täysjyväviljan käyttöä edistetään monien eri toimenpiteiden, kuten markkinoinnin, viestinnän, ruokakasvatusmenetelmien (esim. Sapere-aistilähtöinen ruokakasvatus, makukerhot ja -koulut) ja ruokaohjeiden avulla.
Esimerkkisitoumuksia
- Esimerkkisitoumus 1: Lisäämme 10 kpl kasvisproteiinipohjaisia valmisaterioita vuoteen 2027 mennessä.
- Esimerkkisitoumus 2: Vuoteen 2026 mennessä kaikissa lounasravintoloissamme tarjotaan vähintään 2 kertaa kasvipohjaista pääruokaa viikossa ja lisäksi tarjoamme päivittäin palkokasveja lisukkeena.
- Esimerkkisitoumus 3: Tarjoamme lounasravintoloissamme päivittäin kasviproteiinia sisältävän pääruokavaihtoehdon vuoteen 2027 mennessä.
- Esimerkkisitoumus 4: Vuoteen 2027 mennessä kaikissa kuntamme päiväkodeissa tutustutaan kasviproteiinista tehtyihin ruokiin säännöllisesti Sapere-ruokakasvatusmenetelmän avulla.
- Esimerkkisitoumus 5: Vuoteen 2027 mennessä käytämme riisin tilalla kotimaisia täysjyväviljalisäkkeitä lounasravintoloissamme.
- Esimerkkisitoumus 6. Vuoteen 2027 mennessä kehitämme kuluttajille ja ammattikeittiöille 20 kasviproteiininpohjaista ruokaohjetta.
Lisätietoa palkokasveista löytyy linkistä:
Policy brief leg for life https://www.leg4life.fi/wp-content/uploads/2025/08/Leg4Life-policy-brief-3_suomi_DIGI_FINAL.pdf