Ravitsemussitoumus on suomalainen toimintamalli, jonka tavoitteena on tehdä terveyttä edistävien ruokavalintojen tekemisestä kuluttajille helppoa ja houkuttelevaa. Se on osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, jossa ruoka-alan toimijat ja sidosryhmät sitoutuvat parantamaan tarjoamiensa elintarvikkeiden ravitsemuslaatua. Ravitsemussitoumuksen tavoitteena on, että kaikkien on helppo nauttia suositusten mukaista ruokaa Suomessa.
Ravitsemussitoumuksen uudistaminen
Ravitsemussitoumuksen kehittäjäryhmä on päivittänyt ravitsemussitoumuksia vastaamaan Kestävää terveyttä ruoasta - kansallisia ravitsemussuosituksia sekä kehittänyt kaksi uutta sitoumustyyppiä. Kehittäjäryhmässä on ollut edustettuna laajasti ravitsemuksen, tutkimuksen, ruoka-alan, ruokapalvelujen ja kaupan edustajia.
Ravitsemussitoumustyypit ovat väestön ravitsemuksen parantamisen kannalta merkittäviä. Esimerkiksi suolan saanti on lähes kaikilla suomalaisilla suosituksiin nähden liian suurta. Liika suolan saanti nostaa verenpainetta ja lisää esimerkiksi aivohalvausten riskiä. ”Suurin osa suomalaisten päivittäin saatavasta suolasta tulee valmiina elintarvikkeista”, kertoo työryhmän jäsen, erikoistutkija Niina Kaartinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Täysjyväviljaa suomalaiset saavat noin puolet suositellusta ja kuidun saanti on suositukseen nähden liian vähäistä. Lisäksi palkokasvien käyttö on väestössä vähäistä ”Siksi uusiksi sitoumustyypeiksi on valittu täysjyvävilja ja kuitusitoumus sekä kasviproteiinisitoumus”, kertoo työryhmän jäsen, professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Ruoka-alan toimija voi nyt tehdä ravitsemussitoumuksen kymmenelle sitoumustyypille, joita ovat: suola, sokeri, rasvan laatu, kasvikset, kasviproteiini, täysjyvävilja ja kuitu, lounaat, annos- ja pakkauskoot sekä ruokaohjeet.
Terveyttä edistävien valintojen tekeminen helpoksi
Ravitsemussitoumuksia voivat tehdä erilaiset toimijat kuten elintarviketeollisuuden, kaupan, ruokapalvelujen, kuntien ja järjestöjen edustajat. ”Ravitsemussitoumus tarjoaa mallin, jonka avulla toimija voi parantaa tarjoamiensa tuotteiden ravitsemuslaatua”, kertoo erityisasiantuntija Tanja Tilles-Tirkkonen, työryhmän jäsen, sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ruokapalvelujen piiriin kuuluu päivittäin miljoona suomalaista. Siksi niiden tarjoaman ruoan laadulla on suuri merkitys. ”Uusiin makuihin totuteltaessa ruokapalveluilla on keskeinen rooli. Tästä esimerkkinä on palkokasvien ja muiden kasvipohjaisten proteiininlähteiden hyväksyttävyyden ja kulutuksen edistäminen kaikissa ikäryhmissä”, jatkaa ruokapalvelujen ravitsemusasiantuntija Nina Halonen, työryhmän jäsen Ammattikeittiöosaajista. ”Elintarvikealan yritykset voivat ottaa ravitsemussitoumuksen huomioon tuotekehityksessä ja kehittää ravitsemuksellisesti parempia vaihtoehtoja esimerkiksi vähentämällä suolan ja sokerin määrää tuotteissa, parantamalla niiden rasvan laatua sekä lisäämällä täysjyväviljan ja kuidun määrää tuotteissa”, kertoo työryhmän jäsen,
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää. ”Kaupan toimijat voivat tehdä monenlaisia sitoumuksia esimerkiksi vaikuttamalla kaupan omien merkkien ravintosisältöön”, lisää työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä. Ravintola-alan toimijat voivat vaikuttaa tarjoamansa ruoan ravitsemuslaatuun ja tehdä ravitsemussitoumuksia”, lisää työryhmän jäsen elintarvikeasiantuntija Ulla-Maija Kostiainen MaRasta.
”Myös kunnat voivat tehdä ravitsemussitoumuksia esimerkiksi kouluruokaan ja kuntien työntekijöiden työaikaiseen ruokailuun liittyen”, kertoo työryhmän jäsen, hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta. ”Haluamme kannustaa kaikkia ruoka-alan toimijoita tekemään ravitsemussitoumuksia”, jatkaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri, Satu Jyväkorpi.
Linkkejä:
Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Lisätietoa:
Satu Jyväkorpi, pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta c/o Ruokavirasto
satu.jyvakorpi@ruokavirasto.fi
p. +358 29520 4262, 050 401 2427