Ultraprosessoitu ruoka on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua ja huolta osassa kuluttajista. Monet tieteelliset tutkimukset ovat yhdistäneet ultraprosessoitujen ruokien runsaan kulutuksen erilaisiin terveyshaasteisiin. Tutkimusten mukaan ultraprosessoitujen elintarvikkeiden runsaan kulutuksen yhteys lihavuuteen ja kansansairauksien riskiin selittyy suurelta osin ruokien epäedullisella ravintosisällöllä, kuten runsaalla suolalla, sokerilla ja tyydyttyneellä rasvalla. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut kysymys-vastauspalstan, joka vastaa yleisimmin esille nousseisiin kysymyksiin ultraprosessoituun ruokaan liittyen.
Ravintosisältö tärkeämpää kuin prosessoinnin aste
Tällä hetkellä käytössä oleva ruoan prosessointiasteen NOVA-luokittelu huomioi vain ruoan prosessointiasteen, eikä ota huomioon ruoan ravintosisältöä. Ultraprosessoiduiksi luokitellut elintarvikkeet ovat usein ravintosisällöltään heikkolaatuisia, mutta suomalaisessa ruokaympäristössä tähän ryhmään luokittuu myös ravitsemuksellisesti hyviä ja terveyttä tukevia elintarvikkeita.
”Elintarviketeollisuuden tekemää hyödyllistä prosessointia on mm. D-vitamiinin lisääminen maitoon, jodioidun suolan käyttäminen tavanomaisen suolan sijaan elintarvikkeissa sekä laktoosittomien maitovalmisteiden valmistus. Viljojen kuitupitoisten kuoriosien poistaminen on puolestaan ravitsemuksellisesti epäedullista prosessointia”, kertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström. Ruoan prosessointi, kuten maidon pastörointi, vähentää vakavien ruokamyrkytysten riskiä. Prosessoinnilla voidaan vaikuttaa mm. ruoan säilyvyyteen, makuun, suutuntumaan, tuoksuun, rakenteeseen, ulkonäköön ja elintarviketurvallisuuteen. ”Erityisruokavalioita kouluruokailussa olisi vaikea toteuttaa ilman tiettyjä ultraprosessoiduiksi luokiteltavia elintarvikkeita”, kertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, opetusneuvos Marjaana Manninen. ”Teolliset prosessointimenetelmät eivät itsessään tee ruoasta ravitsemuksellisesti huonoa; ratkaisevaa on tuotteen lopullinen ravintosisältö”, jatkaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, ruokapalvelujen ravitsemusasiantuntija, Nina Halonen.
Kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat terveyttä edistävään ruokavalioon
Suositeltava ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljavalmisteita, palkokasveja, kalaa, hyvälaatuisten rasvojen lähteitä sekä kohtuullisesti maitovalmisteita ja lihaa. ”Ravitsemussuosituksia noudattamalla ravitsemukselliselta laadultaan huonomman ruoan osuus jää pieneksi ruokavaliossa”, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, professori, Ursula Schwab. ”Niin pohjoismaisissa kuin kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan rajoittamaan runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden sekä sokeria sisältävien juomien, prosessoitujen lihavalmisteiden ja alkoholin käyttöä”, jatkaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, tutkimuspäällikkö Satu Männistö ”Ruokapyramidissa ”sattumat”-osio pyramidin huipulla kuvaa edellä mainittuja ravintosisällöltään huonompia elintarvikkeita, joiden määrää ruokavaliossa on suositeltavaa rajoittaa”, täydentää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, professori Maijaliisa Erkkola.
Kysymys-vastauspalsta
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkistanut sivuillaan kysymys-vastauspalstan, joka vastaa yleisimpiin esille nousseisiin kysymyksiin ultraprosessoituun ruokaan liittyen. ”Sinne on koottu sidosryhmiltä esille tulleita kysymyksiä vastauksineen”, kertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri, Satu Jyväkorpi.
Lisää tietoa:
Lisätietoa:
Satu Jyväkorpi, pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta c/o Ruokavirasto
satu.jyvakorpi@ruokavirasto.fi
p. +358 29520 4262, 050 401 2427