Lemmikkien raakaruokien mikrobiologinen laatu ja antibioottiresistenttien bakteerien esiintyminen

Kiinnostus lemmikkien raakaruokintaan on lisääntynyt. Lemmikkien omistajat mieltävät raakalihan koirille ja kissoille luontaiseksi ravinnoksi, raakaruokintaan liitetään myös terveysväittämiä. Koska raakaruokaa ei käsitellä mikrobien määrän vähentämiseksi, voivat mikrobit levitä raakaruoasta huonon käsittelyhygienian tai lemmikkien ulosteiden välityksellä myös ihmisiin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, nykyisen Ruokaviraston, mikrobiologian yksikössä toteutettiin vuonna 2018 projekti, jossa selvitettiin mahdollisten tautia aiheuttavien ja antibiooteille resistenttien mikrobien esiintymistä lemmikkien raakaruokatuotteissa.

Projektissa selvitettiin lainsäädännön edellyttämien enterobakteerien ja salmonellan viranomaistutkimusten lisäksi shigatoksiinia tuottavien Escherichia coli -bakteerien (STEC) sekä lämpökestoisten kampylobakteerien esiintymistä. Lisäksi kartoitettiin resistenttien bakteerien esiintymistä (MRSA sekä ESBL-, AmpC-β-laktamaasientsyymiä tai karbapenemaasia tuottavat E. coli -bakteerit).

Näytteet otettiin 13.3. - 26.10.2018. Näytteenotto kohdennettiin lemmikkien raakaruokapakasteisiin, joissa pääraaka-aine oli raakaa lihaa tai eläinperäistä sivutuotetta, kuten rustoja ja sisäelimiä. Kaikki näytteiden valmistajat ilmoittivat kotisivuillaan tai tuotepakkauksessa käyttävänsä kotimaisia raaka-aineita, kirjolohi-merilohituotteen merilohi todennäköisemmin oli norjalaista.

Projektissa tutkittiin 37 näytettä, 12 eri tuotenimeltä tai valmistajalta. Tuotteiden eläinperäiset pääraaka-aineet olivat nauta, sika, broileri, nauta-sika, kalkkuna, hevonen, lammas, broileri-sika-nauta ja meri-kirjolohi.

Raakaruokien pääraaka-aineissa ihmisiin kohdistuvia mikrobiologisia riskejä

Useassa pääraaka-ainetyypissä todettiin sekä tautia aiheuttavia että moniresistenttejä bakteereita. Tuotteiden yleisessä hygieenisessä laadussa oli enterobakteerien EU-lainsäädännön mukaisen raja-arvon ylityksen perusteella huomautettavaa 10 näytteessä (27 %).

MRSA-bakteeria todettiin 15 näytteessä (41 %). Ihmisravinnoksi tarkoitettuun tuoreeseen sianlihaan verrattuna MRSA-bakteereita todettiin lemmikkien raakaruoassa selvästi enemmän. Tulokset antavat viitteitä siitä, että MRSA-bakteereita saattaisi päätyä raakaruokatuotteisiin jälki- tai ristikontaminaation seurauksena. Myös todetut hygieniakriteerinä käytetyn enterobakteerien lukumäärän ylitykset voisivat tukea jälki- tai ristikontaminaation oletusta.

Ihmisille mahdollisesti tautia aiheuttavat STEC-bakteerin serotyypit olivat melko yleisiä lemmikkien raakaruoassa. STEC-bakteereita eristettiin 10 näytteestä (27 %), joiden lisäksi seitsemästä näytteestä (19 %) saatiin viitteitä patogeeniseksi tiedettyjen serotyyppien O26, O103, O111, O145 tai O157 esiintymisestä. STEC-bakteereita eristettiin eniten naudanlihatuotteista, jotka ovat tunnettuja lähteitä. STEC-bakteerianalyysin kautta todettiin kahdessa näytteessä lisäksi enteropatogeenisia E. coli -bakteereita (EPEC). EPEC-bakteereita ei tutkittu projektissa systemaattisesti.

ESBL- tai AmpC-β-laktamaasientsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita todettiin kuudesta näytteestä (16 %). Näitä todettiin suhteessa eniten siipikarjaa sisältävistä tuotteista. Havainto on linjassa seurantaohjelmien tulosten kanssa, joissa tyypillisimmäksi lähteeksi on todettu siipikarja.

Campylobacter coli -bakteereita eristettiin yhdestä näytteestä (3 %).

Kansallisen salmonellavalvontaohjelman ja Suomen salmonellaerityistakuiden vaikutus näkyy myös tämän projektin näytteissä, yhdessäkään tuotteessa ei todettu salmonellaa. Myöskään karbapenemaasia tuottavia E. coli -bakteereita ei näytteissä todettu.

Taulukko1.JPG

Löydösten lukumäärä pääraaka-aineittain ja tutkimuskohteittain

Antibioottiresistenssin tutkiminen tärkeää

Antibioottiresistenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa bakteeri tulee antibiootille vastustuskykyiseksi eli resistentiksi. Moniresistentit bakteerit ovat vastustuskykyisiä usealle hoidossa käytetylle antibiootille. Resistenssi ei lisää bakteerin taudinaiheutuskykyä, mutta resistentin bakteerin aiheuttaman infektion hoito vaikeutuu. Resistentit bakteerit ja resistenssitekijät voivat eri tavoin siirtyä eläinten, ihmisten ja ympäristön välillä.

MRSA:t eli metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus -kannat ovat resistenttejä beetalaktaamiryhmän antibiooteille, kuten penisilliinille. Ne kykenevät säilymään ympäristössä pitkiäkin aikoja. MRSA-bakteereita esiintyy yleisesti niin suomalaisissa kuin ulkomailla kasvatetuissa sioissa.

ESBL-entsyymit ja ESBL:n kaltaiset AmpC-entsyymit ovat eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden tuottamia entsyymejä. Ne hajottavat useita beetalaktaamiryhmän antibiootteja ja lisäksi näitä entsyymejä tuottavilla bakteereilla esiintyy usein resistenssiä monille muillekin tärkeille antibiooteille. ESBL- ja AmpC-entsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita todetaan Suomessa kohtalaisesti broilereilla ja broilerinlihassa, mutta vain vähän sioilla, naudoilla tai niistä saatavassa lihassa.

Karbapenemaasientsyymit hajottavat karbapeneemejä, jotka ovat laajakirjoisia, useisiin bakteereihin vaikuttavia antibiootteja. Karbapeneemit ovat yksi viimeisimmistä vaihtoehdoista moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa ihmisillä. Karbapeneemien käyttö eläimille on Suomessa kielletty.

Suolistobakteerit yleisiä taudinaiheuttajia ihmisille

Enterobakteereiden pitoisuutta käytetään raakaruokien hygieenisenä laatukriteerinä. Enterobakteerit elävät ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä ja osa niistä on tautia aiheuttavia, esimerkiksi vatsa- ja virtsatietaudit.

Enteropatogeeniset E. coli -bakteerit (EPEC) ovat ryhmä E. coli -bakteereita, joiden taudinaiheuttamiskyky ei ole yhtä selvä kuin EHEC-ryhmän bakteerien.

Shigatoksiinia tuottavat E. coli -bakteerit ovat ryhmä ihmiselle tautia aiheuttavia E. coli -bakteereita, joita esiintyy usein nautojen ja muiden märehtijöiden suolistossa. STEC-ryhmän sisällä taudinaiheuttamiskyky vaihtelee, merkittävin alaryhmä EHEC (enterohemorraaginen E. coli) aiheuttaa veriripulia, vatsanalueen kouristuksia ja osalle sairastuneista vakavan munuaisten toiminnan häiriön (HUS). Ihmisten tartuntojen kannalta tärkeimmät STEC/EHEC serotyypit ovat O157, O26, O103, O111 ja O145.

Yleisesti eläinten suolistossa elävät lämpökestoiset kampylobakteerit (Campylobacter jejuni, C. coli ja C. lari) ovat yleisin ihmisille suolistotulehduksia aiheuttava bakteeriryhmä. Kampylobakteerit kestävät huonosti pakastamista, eivät siedä happea ilmassa olevana pitoisuutena, eivätkä ne lisäänny suoliston ulkopuolella, mutta voivat säilyä ympäristössä viileissä ja vähähappisissa oloissa.

Salmonellat kuuluvat suolistobakteereihin, jotka voivat lisääntyä sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Kaikki salmonellaserotyypit voivat aiheuttaa tautia ihmiselle. Salmonellat kestävät pakastusta ja voivat myös lisääntyä suoliston ulkopuolella, esimerkiksi sulana säilytetyssä raakaruoassa. Salmonella Typhi ja Salmonella Paratyphi aiheuttavat vakavia yleisinfektioita, kuten lavantautia ja pikkulavantautia. Muut salmonellat aiheuttavat kuumeisen ripulin eli salmonelloosin. Osalle sairastuneista kehittyy bakteeritulehduksen jälkeinen niveltulehdus.

Näin vähennät tarttumisriskejä

Koska useissa eri pääraaka-ainetyypin tuotteissa todettiin ihmisiinkin kohdistuvia mikrobiologisia riskejä, on kuluttajan tärkeää kiinnittää huomiota raakaruoan käsittelyyn keittiössä ristisaastumisen välttämiseksi.  Lemmikin ruokintaan käytetyt välineet tulee pitää erillään elintarvikkeille käytetyistä välineistä. Lasten pääsy lemmikin ruokakupille on syytä estää ja ruokakupit pestä huolellisesti käytön jälkeen kuumalla vedellä ja pesuaineella.

Lisätietoja:

  • erikoistutkija Satu Hakola, satu.hakola@ruokavirasto.fi +358 40 524 1974, tutkimus
  • ylitarkastaja Hanna Laatio, hanna.laatio@ruokavirasto.fi +358 40 065 6265, kotimaisen raakaruuan valmistuksen valvonta
  • ylitarkastaja Anna-Kaisa Airaksinen, anna-kaisa.airaksinen@ruokavirasto.fi +358 40 827 9623, tuontirehujen markkinavalvonta