Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Choristoneura fumiferana -kääriäinen

Choristoneura -suvun kääriäisperhosten toukat syövät havupuiden neulasia. Lajiryhmä, joka tunnetaan nimellä spruce budworm complex, on aiheuttanut laajoja tuhoja Pohjois-Amerikan havumetsissä. Tähän ryhmään kuuluu useita EU-lainsäädännön karanteenituhoojia. Tässä sivulla kerrotaan lajista Choristoneura fumiferana.

C. fumiferana -kääriäisen populaation koko vaihtelee jaksoittain. Pohjois-Amerikassa populaatiohuiput kestävät vähintään 10 vuotta ja toistuvat noin 30–40 vuoden välein. Kun populaatio on suuri, toukat tuhoavat kuusia ja pihtoja, mikä johtaa puiden kasvun hiipumiseen ja kuolleisuuteen. 1970-luvulla esiintyneen populaatiohuipun aikana kääriäinen vahingoitti yli 50 miljoonaa hehtaaria metsää. On arvioitu, että jos C. fumiferana leviäisi Eurooppaan, se aiheuttaisi tuhoja erityisesti metsäkuusella.

Choristoneura fumiferana -kääriäinen on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään taimituotantoon tai ympäristöön. Imoita havainnoista ja epäilyistä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Choristoneura fumiferana aikuiset. Kuva: K.B. Jamieson, Canadian Forest Service, Bugwood.orgChoristoneura fumiferana -aikuiset. Kuva: K.B. Jamieson, Canadian Forest Service, Bugwood.org

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasveja ovat kuuset (Picea) ja pihdat (Abies).
  • Muita isäntäkasveja ovat
    • douglaskuuset (Pseudotsuga)
    • männyt (Pinus)
    • hemlokit (Tsuga)
    • lehtikuuset (Larix)

Levinneisyys

  • C. fumiferanaa esiintyy Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä Yhdysvaltojen ja Kanadan alueella.

Tuntomerkit

  • Muna: Vaaleanvihreitä, muodoltaan soikeita. Munaryhmissä on tyypillisesti 20 munaa.
  • Toukka: Vastakuoriutuneena 1–2 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja niillä on tumma pää. Kasvaessaan toukat muuttuvat tummanruskeiksi, ja niiden pää on musta ja selässä vaaleita pisteitä.
  • Kotelo: tumma ruskean-vihreä. Sijaitsee oksistossa.
  • Aikuinen: harmaa, tummanruskeita pilkkuja. Siipiväli on noin 20 mm.

C. fumiferanan toukka ja seittiä. Kuva: Neil Thompson, University of Maine at Fort Kent, Bugwood.org.

C. fumiferanan toukka ja seittiä. Kuva: Neil Thompson, University of Maine at Fort Kent, Bugwood.org.

C. fumiferana -kääriäinen. Kuva: Neil Thompson, University of Maine at Fort Kent, Bugwood.org

C. fumiferana -kääriäinen. Kuva: Neil Thompson, University of Maine at Fort Kent, Bugwood.org

Vioitus

  • Toukat syövät neulasia.
  • Kun tuholaisia on vähän, neulaskato rajoittuu uusiin silmuihin ja neulasiin erityisesti latvuksen yläosassa.
  • Toukkien ympärillä voi olla niiden erittämää seittiä.
  • Kesän mittaan oksankärjet muuttuvat punaruskeiksi ja niitä ympäröi seitti.
  • Kun tuholaisia on paljon useina peräkkäisinä vuosina, seurauksena on vakava neulaskato, kasvun heikkeneminen ja puiden kuoleminen.

Vioitus: ruskettuneita ja seittiin käärittyjä neulasia. Kuva: Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org.

Vioitus: ruskettuneita ja seittiin käärittyjä neulasia. Kuva: Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org.

Vioitus: oksankärjet ovat ruskettuneet. Kuva: Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org.

Vioitus: oksankärjet ovat ruskettuneet. Kuva: Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org.

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaras munii munat neulasten alapinnalle, ja niitä voi olla vaikea havaita silmämääräisesti.
  • Munista kehittyy toukkia 8-12 päivän kuluessa.
  • Toukat etsiytyvät talvehtimaan suojaiseen paikkaan kuten kuoren rakoihin.
  • Keväällä toukkien kehitys jatkuu ja ne syövät silmuja, neulasia ja kukintoja.
  • Kun uudet neulaset puhkeavat, toukat syövät niitä erittäen seittiä ympärilleen.
  • Toukat koteloituvat oksille.
  • Aikuiset kuoriutuvat kotelosta heinä-elokuussa.
  • C. fumiferanalla on yleensä yksi sukupolvi vuodessa. Elinkierto voi olla yksi- tai kaksivuotinen.
  • C. fumiferana -aikuiset ovat vahvoja lentäjiä. Voimakkaiden tuulien yhteydessä aikuiset voivat kulkeutua satojen kilometrien päähän.
  • Myös nuoret toukat voivat levittäytyä tuulen avulla lyhyitä matkoja.

Leviämisen estäminen

  • Choristoneura fumiferana -kääriäinen ja monet muut Choristoneura -lajit ovat EU:ssa karanteenituhoojia. Jos niitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuhoojan hävittäminen.
  • EU:n kasvinterveyslainsäädäntö sisältää maahantuontia koskevat rajoitukset ja erityisvaatimukset karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi.
  • Pohjois- Amerikassa Choristoneura fumiferana -kääriäistä torjutaan monin tavoin, esim. kasvinsuojeluaineiden lentoruiskutuksina, joilla pyritään pysäyttämään populaation kasvu ennen massaesiintymien syntyä. Feromonien avulla voidaan häiritä parittelua ja vähentää lajin lisääntymistä. Myös luontaisia vihollisia on käytetty toukille.