Kasvitaudit ja tuholaiset

Kasvintuhoojat pilaavat FAO:n arvion mukaan 20-40 % maailman ravintokasvien sadosta vuosittain. Uusille alueille leviävät kasvitaudit ja tuholaiset vioittavat ekosysteemejä ja aiheuttavat vahinkoa metsätaloudelle. Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta pyrkii estämään kasvitautien ja tuholaisten leviämistä uusille alueille. 


Video YouTubessa

Ruokavirasto kartoittaa ja valvoo kasvinterveyslainsäädännössä säädeltyjä kasvintuhoojia. Niitä ovat karanteenituhoojat ja laatutuhoojat. Niistä voit hakea tietoa Ruokaviraston kasvintuhoojahausta.

  • Lue lisää kasvinterveyden valvonnasta sekä kasvien tuontia, vientiä ja sisämarkkinakauppaa koskevista vaatimuksista.

Jos epäilet karanteenituhoojaa, ilmoita siitä välittömästi Ruokavirastoon. Karanteenituhoojia ei saa olla myytävissä eikä maahantuotavissa kasveissa eikä niitä saa päästää leviämään kasvintuotantoon tai luontoon.

Jos haluat tilata laboratoriomäärityksen kasvintuhoojalle, katso kasvintuhoojalaboratorion palvelut.

Muista kasvintuhoojista voit hakea tietoa sivun oikean reunan linkeistä.

Karanteenituhoojia kartoitetaan kasvintuotannossa ja luonnossa

Ruokavirasto ja ELY-keskukset kartoittavat vuosittain karanteenituhoojia EU:n kasvinterveysohjelman puitteissa. Tavoitteena on selvittää, mitä kasvintuhoojia Suomessa esiintyy. Kartoitusta tehdään metsissä, viheralueilla sekä perunan ja puutarhakasvien tuotannossa. Tiettyjä karanteenituhoojia kartoitetaan joka vuosi, ja muilla tuhoojilla painopiste on vuosittain eri sektoreilla.

Yhteydenotot

 

Sivu on viimeksi päivitetty 29.11.2022