Choristoneura rosaceana -kääriäinen

Choristoneura rosaceana -kääriäinen on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään taimituotantoon tai ympäristöön. Ilmoita havainnoista ja epäilyistä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Choristoneura rosaceana syö toukkana lehtipuiden lehtiä, nuppuja, kukintoja ja hedelmiä. Se hyödynsi ennen pääravinnokseen vain luonnonvaraisia kasveja, mutta on nykyään yleistynyt hedelmäpuiden tuholaisena Pohjois-Amerikassa. Se ei ole merkittävä tuholainen marjaviljelmillä tai metsissä

Choristoneura rosaceana -kääriäisen isäntänä toimii yli 80 kasvilajia 24 eri heimosta. Sen levinneisyysalue on myös todella laaja ja sijoittuu Pohjois-Amerikan lauhkealle vyöhykkeelle. C. rosaceana on täten uhka Euroopan Unionin alueen viljelykasveille. Erityisen alttiita olisivat omenapuut ja muut hedelmäpuut, jos laji pääsisi leviämään Eurooppaan.

aikuinen kääriäisperhonen
Aikuinen Choristoneura rosaceana -kääriäinen. Kuva: Joseph Moisan-De Serres (MAPAQ, CA), EPPO Global Database.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvit kuuluvat ruusukasvien heimoon (Rosaceae). Kääriäinen on varsinkin omenan (Malus) tuholainen, mutta aiheuttaa vahinkoa myös päärynälle (Pyrus) ja Prunus-suvun kasveille, kuten persikalle.
  • Muita isäntäkasveja ovat
    • alppiruusut (Rhododendron)
    • haavat (Populus)
    • heidet (Viburnum)
    • jalavat (Ulmus)
    • koivut (Betula)
    • lehmukset (Tilia)
    • orapihlajat (Crataegus)
    • pajut (Salix)
    • puolukat ja mustikat (Vaccinium)
    • pähkinäpensaat (Corylus)
    • ruusut (Rosa)
    • syreenit (Syringa)
    • tammet (Quercus)
    • tuomipihlajat (Amelanchier)
    • vaahterat (Acer)
    • vadelmat (Rubus)

Levinneisyys

  • Choristoneura rosaceana -kääriäistä esiintyy Pohjois-Amerikassa Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen alueella.

Tuntomerkit

  • Aikuinen: Vaaleanruskea, etusiivissä on kolme tummaa raitaa, joista keskimmäinen erottuu parhaiten V-kirjaimen muotoisena siipien ollessa kiinni. Etusiivet ovat kaarevat, joka saa C. rosaceanan muistuttamaan muodoltaan kelloa ylhäältä päin tarkastellessa. Etusiiven pituus 7,5–14 mm.
  • Toukka: Vihreitä tai kellertävän vihreitä, pää on ruskea tai musta. Juuri ennen koteloitumista toukka on 25–30 mm pitkä.
  • Kotelo: Aluksi vihreänruskea, muuttuu myöhemmin tumman punaruskeaksi. 10 mm pitkä. Sijaitsee suojaisessa paikassa.
  • Muna: Vaaleanvihreän eritteen peitossa. Esiintyvät epäsymmetrisen pyöreissä, lehden päälle munituissa munaryhmissä. Munaryhmissä on tyypillisesti 250 munaa.

aikuinen kääriäinen siivet auki
Choristoneura rosaceana -kääriäisaikuinen on väriltään vaaleanruskea. Kuva: Todd M. Gilligan and Marc E. Epstein, TortAI: Tortricids of Agricultural Importance, USDA APHIS PPQ, Bugwood.org

aikuinen ja kaksi koteloa
Aikuinen ja koteloita. Kuva: Ansel Oommen, Bugwood.org

toukka lehdellä ja seittiä
Kääriäisen toukka lehdellä ja seittiä. Kuva: Joseph Moisan-De Serres (MAPAQ, CA), EPPO Global Database.

kääriäisen munia lehdellä
Choristoneura rosaceanan munia lehden yläpinnalla. Kuva: Joseph Moisan-De Serres (MAPAQ, CA), EPPO Global Database.

Lisää kuvia EPPO Global Databasessa.

Vioitus

  • Toukat syövät pääasiassa lehtiä, mutta myös silmuja, kukkanuppuja, kukkia ja hedelmiä.
  • Toukat käärivät lehtiä rullalle seitin avulla.
  • Vahingoittuneissa hedelmissä voi olla syviä lovia, arpia ja muuta vahinkoa hedelmän pinnassa. Vioittuneet hedelmät putoavat ennenaikaisesti.
  • Tuhoojan esiintyminen voi aiheuttaa vakavaa lehtikatoa ja sadon pienenemistä mm. vioittamalla hedelmiä.

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaras munii munat lehtien yläpinnalle alku- tai keskikesällä.
  • Munista kehittyy loppukesällä toukkia, jotka syövät silmuja, lehtiä, kukkia ja hedelmiä 3–4 viikon ajan.
  • Toukat talvehtivat suojaisessa paikassa isäntäkasvilla, esimerkiksi kuoren raoissa tai kehittyvissä silmuissa. Ne tekevät itselleen seitistä suojakotelon, jonka sisällä ne talvehtivat.
  • Keväällä toukat jatkavat syömistä, jonka jälkeen ne koteloituvat lehtien suojassa.
  • Aikuiset kääriäiset kuoriutuvat kesällä.
  • Choristoneura rosaceana -kääriäisellä on yleensä yksi sukupolvi vuodessa, mutta sen eteläisellä esiintymisalueella sukupolvia voi olla kaksi.
  • Aikuiset C. rosaceana -kääriäiset leviävät lentämällä. Sen toukat voivat kulkeutua tuulen mukana. Kääriäinen voi levitä maasta tai maanosasta toiseen isäntäkasvien kansainvälisen kaupan mukana.

Leviämisen estäminen

  • Choristoneura rosaceana ja monet muut Choristoneura -lajit ovat EU:ssa karanteenituhoojia. Jos niitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuhoojan hävittäminen.
  • EU:n kasvinterveyslainsäädäntö sisältää maahantuontia koskevat rajoitukset ja erityisvaatimukset karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi.