Ruokaviraston asiointipalveluita huolletaan 12.9.2025 kello 16.15 alkaen. Lisätietoja

Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus

Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään juurikasviljelmille. Havainnosta ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus (Benyvirus necrobetae, Beet necrotic yellow vein virus, BNYVV) aiheuttaa alttiilla juurikaslajikkeilla merkittäviä satotappioita. Virusta esiintyy lähes kaikissa Euroopan maissa, joissa sokerijuurikasta viljellään. Se leviää maa-aineksen mukana ja säilyy maassa vuosia. Oireet näkyvät kasvustossa kitukasvuisina laikkuina ja juuriston parroittumisena.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasveja ovat juurikkaat (Beta vulgaris)
  • Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi pinaatti, sikuri ja piharatamo.

Juurikas on vaalentunut ja kitukasvuinen ritsomanian takia (suuri kuva).Juurikkaan nekroottisen keltasuoniviruksen oireita kasvustossa: kitukasvuisuus ja lehtien vaaleneminen.
Kuva: Oliver T. Neher, The Amalgamated Sugar Company, Bugwood.org

Levinneisyys

  • Aasia: Iran (laajalle levinnyt), Japani, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Libanon, Mongolia, Syyria
  • Afrikka: Egypti, Etelä-Afrikka, Marokko
  • Amerikka: Brasilia, Yhdysvallat
  • Eurooppa: Esiintyy laajasti sekä EU-maissa että EU:n ulkopuolisissa maissa.  
  • Suomi: Ei todettu.

Oireet

  • Oireet näkyvät kasvustossa kitukasvuisina laikkuina ja juuristossa parroittumisena, eli pienten sivujuurten epätavallisen runsaana kasvuna.
  • Saastuneen kasvin lehdet ovat vaaleampia, kapeampia ja pystykasvuisempia, sekä lehtiruodit ovat pitempiä kuin terveen kasvin lehdet.
  • Juurikkaat jäävät pieniksi ja sokeripitoisuus alhaiseksi.

Kaksi ritsomanian parroittamaa juurikasta ja yksi normaali mustalla taustalla (suuri kuva).Juurikkaissa viruksen oireena on juuriston parroittuminen. Kuva: EPPO database

Elinkierto ja leviäminen

  • Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus leviää maassa elävän sienen (Polymyxa betae) välityksellä.
  • Sieni tunkeutuu juuriston solujen sisään, jolloin ritsomaniavirus vapautuu ja alkaa lisääntyä kasvissa.
  • Pellolla virus tarttuu kasvista toiseen maan vedessä liikkuvien P. betae -sienen parveiluitiöiden välityksellä.
  • Virusta levittävät myös pellolla liikkuvat koneet, saastunut maa-aines, taimet, saastunut juurikasjäte ja saastuneet jätevedet.
  • Suomeen suurimman leviämisriskin aiheuttaa ulkomailta tuotava siemenperuna, joka on viljelty viruksen saastuttamassa maassa.
  • Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus säilyy maassa sienen lepoitiöissä useita vuosia.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Suomi on juurikkaan nekroottisen keltasuoniviruksen suhteen suoja-aluetta Euroopan Unionissa, mikä tarkoittaa, että taudin leviäminen on estettävä ja esiintymät hävitettävä. 
  • Tautia todettaessa kasvinsuojeluviranomaiset määräävät toimenpiteet.
  • Suoja-alueen takia Suomeen tuotaville Beta vulgaris -lajin kasveille ja siemenille sekä maa-ainekselle on asetettu erityisvaatimuksia.