Keiferia lycopersicella -koi

Keiferia lycopersicella -jäytäjäkoi on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon tai ympäristöön. Ilmoita havainnoista ja epäilyistä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Keiferia lycopersicella elää Amerikan ja Karibian tomaattiviljelmillä aiheuttaen sadonmenetyksiä. Se voi elää myös kasvihuoneissa. Pääsääntöisesti Keiferia lycopersicella käyttää isäntäkasvinaan tomaattia, mutta myös munakoiso- ja perunaviljelmillä on havaittu tuhoja. Suomessa laji voisi aiheuttaa tuhoja tomaatilla kasvihuoneissa.

aikuinen perhonen
Kuva 1. Aikuinen Keiferia lycopersicella. Kuva: Max Badgley, University of California/EPPO Global Database.

Isäntäkasvit

Keiferia lycopersicella suosii isäntäkasvinaan pääsääntöisesti tomaattia (Solanum lycopersicum). Vahinkoaja voi aiheutua myös munakoisolla (Solanum melongena) ja perunalla (Solanum tuberosum). Keiferia lycopersicella voi elää  myös usealla muulla Solanum-suvun lajilla.

Levinneisyys

Keiferia lycopersicella -jäytäjäkoita esiintyy luontaisesti Karibian sekä Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, joilla kasvatetaan tomaattia. Lajista on myös tehty havaintoja kasvihuoneilta. Laji on luontaiselta elinalueeltaan levinnyt Kanadaan asti Ontarion eteläisille alueille.

Tuntomerkit

  • Aikuinen: Ruskeanharmaa laikukas perhonen, jonka siipiväli on 9—12 mm. Ruumiin pituus on noin 5 mm.
  • Toukka: Tummanruskea pää ja kellertävän harmaa ruumis, joka muuttuu harmaaksi ja lopulta violetiksi tai violettilaikkuiseksi. Selkäpuolen etuosa on usein vaalea. Ensimmäinen toukkavaihe on noin 0,85 mm mittainen, ja toukka voi kasvaa noin 6—8 mm pituiseksi.
  • Kotelo: Vihreänruskea tai ruskea. Voi olla maassa tai isäntäkasvien lehdillä.
  • Muna: Soikeita, kooltaan alle 1 mm. Vasta munittuna vaaleankeltaisia, ja kehittyessään tummenevat oransseiksi.

toukka
Keiferia lycopersicella -lajin toukka (Max Badgley, University of California/EPPO Global Database)

Vioitus               

  • Toukat vioittavat hedelmiä syömällä niihin reikiä yleensä hedelmän kiinnittymiskohdasta, mikä voi johtaa hedelmien mädäntymiseen.
  • Toukat syövät myös kukintoja ja lehtiä, mikä vähentää hedelmäsatoa ja lisää tautiriskiä.

toukka lehdessä
Keiferia lycopersicella
-lajin toukan aiheuttamaa vioitusta tomaatin lehdessä (César Ramos Méndez, OIRSA/EPPO Global Database)

toukan tekemä reikä tomaatin hedelmässä
Keiferia lycopersicella -lajin toukan aiheuttamaa vioitusta tomaatin hedelmässä (John Trumble, University of California/EPPO Global Database)

Lisää kuvia Forestry Images -sivustolla.

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaras munii munat yleensä isäntäkasvin lehtien ylä- tai alapinnalle. Munat voivat olla yksittäin tai pieninä ryhminä lehtisuonien vieressä.
  • Toukat kuoriutuvat 3,5—9 päivän kuluessa muninnasta. Toukat syövät käytäviä isäntäkasvin lehtiin ja hedelmiin. Myöhempien kehitysasteiden toukat taittavat isäntäkasvin lehden kärjen suojakseen.
  • Tyypillisesti toukat pudottautuvat maahan koteloitumaan, jolloin ne porautuvat 1—2 cm syvyyteen sekä suojaavat kotelonsa silkistä ja maa-aineksesta koostuvalla kerroksella. Toisinaan toukat voivat koteloitua myös taittamissaan lehdissä tai isäntäkasvin hedelmissä. Kotelovaihe kestää keskimäärin 16 päivää.
  • Luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle Keiferia lycopersicella -koi voi kulkeutua isäntäkasvien ja niiden hedelmien mukana. Tuhooja voi kulkeutua myös isäntäkasvien ja niiden hedelmien pakkaamiseen ja poimimiseen käytettävien materiaalien mukana. Lyhyempiä matkoja laji voi levitä lentäen tai kasvijätteen mukana.

Leviämisen estäminen

  • Keiferia lycopersicella on EU:ssa karanteenituhooja. Jos lajia löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuhoojan hävittäminen.
  • EU:n kasvinterveyslainsäädäntö sisältää maahantuontia koskevat rajoitukset ja erityisvaatimukset karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi.