Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Palmuripsiäinen

Palmuripsiäinen (Thrips palmi) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon. Ilmoita havainnosta tai epäilystä viipymättä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Palmuripsiäinen vioittaa imennällään useita koriste- ja vihanneskasveja ja levittää samalla kasviviruksia. Imentävioitus on väriltään hopeista tai pronssista ja vioittuneet kasvinosat ovat epämuodostuneita. Suomeen palmuripsiäisiä on tullut muutaman kerran leikko-orkideojen mukana. Alun perin kaakkoisaasialainen laji voisi Suomessa elää kasvihuoneissa.

Isäntäkasvit

  • Vihannekset kuten paprika, meloni, kurkku ja munakoiso
  • Ruohovartiset koristekasvit

Levinneisyys

  • Eurooppa: ei esiinny, havaintoja EU:n ulkopuolelta tuoduissa kasveissa.
  • Aasia: laajalle levinnyt
  • Amerikka: esiintyy laajasti Keski- ja Etelä-Amerikassa

Tuntomerkit

  • Pienikokoinen (pituus n. 1,5 mm), läpinäkyvä ja kellertävä
  • Ei voi erottaa paljain silmin muista ripsiäisistä.

Suurennus palmuripsiäisestä lehden pinnalla (suuri kuva).Palmuripsiäinen.

Kuva: Merle Shepard, Gerald R. Carner, and P.A.C Ooi, Insects and their Natural Enemies Associated with Vegetables and Soybean in Southeast Asia, Bugwood.org

Vioitus

  • Toukat ja aikuiset vioittavat kasveja imemällä nestettä niiden lehdistä, hedelmistä ja kukista.
  • Lehdissä palmuripsiäisen syöntijälki on väriltään hopeista tai pronssista, ja sitä ilmaantuu erityisesti lehden keskisuonen viereen.
  • Palmuripsiäiset valtaavat nopeasti koko kasvin.
  • Kun ripsiäisiä on runsaasti, ovat lehdet hopeisia tai pronssisia, lehtien kasvu on ehtynyt, versot ovat kuolleet ja hedelmät ovat arpisia ja epämuodostuneita.
  • Ripsiäisiä voi löytyä mistä osasta kasvia tahansa.
  • Palmuripsiäiset levittävät kasviviruksia.

Palmuripsiäisen aiheuttamaa lehtien käpristymistä munakoisolla (suuri kuva).Palmuripsiäisen vioitusta munakoisolla. Kuva: J. Guyot, INRA, Pointe-à-Pitre, Guadeloupe (FR), EPPO.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aikuiset kuoriutuvat maassa sijaitsevista koteloista ja kipuavat isäntäkasvin lehdille tai kukkaan, minne munivat.
  • Munii isäntäkasvien lehtiin ja kukkiin.
  • Toukat ja aikuiset imevät isäntäkasvista ravintoa.
  • Toukat koteloituvat maahan tai kasvualustaan.
  • Palmuripsiäiset viihtyvät parhaiten lämpimässä, 25-30 celsiusasteessa. Näissä optimioloissa elinkierto kestää noin 17 vuorokautta.
  • Ei pysty Suomessa talvehtimaan avomaalla.
  • Palmuripsiäinen leviää taimiaineiston välityksellä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Puhtaan taimiaineiston käyttö
  • EU:n ulkopuolelta tuotaville kasveille on asetettu vaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää palmuripsiäisen leviäminen EU:n alueelle.
  • EU:n ulkopuolelta tuotavat kasvit tarkastetaan maahantuotaessa.