Keltaperuna-ankeroinen (Globodera rostochiensis) ja valkoperuna-ankeroinen (Globodera pallida) ovat karanteenituhoojia. Ne elävät ja lisääntyvät perunan juuristossa. Peruna-ankeroisen kystavaihe säilyy maassa vuosia ja kystat kulkeutuvat monin eri tavoin maa-aineksen mukana pellolta ja alueelta toiselle.
Torjunta ja leviämisen estäminen
Peruna-ankeroisen torjuntatoimenpiteiden vahvistamiseksi, tuhoojan hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi Euroopan komission on antanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1922.
Peruna-ankeroisen löydöstapauksissa kasvinterveysviranomainen määrää torjuntatoimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa peruna-ankeroisen kestävien lajikkeiden käyttö, viljelyn hygienia ja saastuneen perunan markkinointiin liittyvät rajoituksen. Torjuntapäätös perustuu peruna-ankeroisen viralliseen torjuntaohjelmaan, joka on Ruokaviraston antama päätös.
Ruokavirasto päivittää vuosittain luettelon peruna-ankeroisen kestävistä perunalajikkeista. Luettelossa on Suomessa viljelyssä olevia lajikkeita, jotka on virallisissa tutkimuksissa todettu peruna-ankeroisen kestäviksi. Ankeroisen kestäviä lajikkeita tulee käyttää saastuneiksi todetuilla pelloilla torjuntaohjelman mukaisesti. Kestävien lajikkeiden käyttö on muutoinkin suositeltavaa.
Ilmoita Ruokavirastoon, jos havaitset perunakasvustossa peruna-ankeroisia tai niihin viittaavia oireita. Ilmoituksen voit tehdä sähköisellä ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Isäntäkasvit
- Ensisijainen isäntäkasvi on peruna
- Muita isäntäkasveja ovat tomaatti, munakoiso ja muut koisokasvit
Levinneisyys
- Peruna-ankeroisia esiintyy kaikissa maanosissa
- Euroopassa peruna-ankeroiset ovat yleisiä. Valkoperuna-ankeroinen on harvinaisempi kuin keltaperuna-ankeroinen.
Tuntomerkit
- Pieni, väritykseltään vaalea sukkulamato. Ei voi havaita paljain silmin.
- Ankeroiset muodostavat perunan juuriin pullistumia (kystia), joiden läpimitta on noin 1 mm ja väri vaalea, keltainen tai tummanruskea.
- Kuvia peruna-ankeroisista EPPOn sivuilla
Keltaperuna-ankeroisen kysta.
Valkoperuna-ankeroisen kystia.
Kuva: Bonsak Hammeraas, NIBIO - The Norwegian Institute of Bioeconomy Research, Bugwood.org
Vioitus
- Perunan lehdet kellastuvat, lakastuvat ja kuolevat.
- Saastunut kasvusto on kitukasvuista ja mukulat pienikokoisia. Juuret jäävät lyhyiksi ja haaroittuvat voimakkaasti.
- Heikkokasvuiset laikut laajenevat kasvustossa vuosi vuodelta.
- Vioituksen saa aikaan peruna-ankeroisen toukka, joka käyttää juuren solunesteitä ravintonaan estäen näin veden ja ravinteiden kulkua.
Valkoperuna-ankeroisen aiheuttamia oireita perunakasvustossa: kellastuneita ja kuihtuneita lehtiä.
Kuva: Florida Division of Plant Industry , Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org
Katso lisää kuvia EPPOn sivuilta.
Elinkierto ja leviäminen
- Toukat tunkeutuvat perunan juuriin, joiden sisällä ne kehittyvät aikuisiksi.
- Ankeroisnaaraat tunkeutuvat juurten pinnalle. Ne näkyvät juurissa valkoisina pullistumina, joiden sisällä munat ja toukat kehittyvät. Keltaperuna-ankeroisnaaraiden väri muuttuu keltaiseksi.
- Naaraan kuollessa sen ruumis kovettuu ja muuttuu munia suojaavaksi rakenteeksi, kystaksi.
- Kysta sisältää noin 500 munaa.
- Kystat tippuvat juuren pinnalta maahan. Toukat voivat kuoriutua joko välittömästi tai säilyä kystan sisällä elinkykyisinä useita vuosia ennen kuoriutumista.
- Kystat kestävät sekä pakkasta että kuivuutta todella hyvin.
- Peruna-ankeroiset leviävät perunan mukuloissa sekä työvälineiden, jalkineiden, pakkausten ja kuljetusvälineiden mukana kulkeutuvassa maa-aineksessa.
- Paikallisesti ankeroisten kystat voivat levitä myös valumaveden tai tuulen kuljettaman maa-aineksen mukana.