Perunasyöpä on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään perunantuotantoon. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Perunasyöpä on Synchytrium endobioticum -sienen aiheuttama, perunan mukuloita pilaava kasvitauti. Oireena ovat mukulan pinnalle muodostuvat rosopintaiset kasvaimet. Tauti leviää saastuneen mullan mukana ja säilyy maassa kestoitiöinä jopa vuosikymmeniä. Taudin hävittämiseksi maaperästä ole olemassa tehokasta menetelmää. Kestävien perunalajikkeiden yleistyttyä perunasyöpää ei esiinny ammattiviljelmillä. Sitä arvioidaan esiintyvän jonkin verran kotitarveviljelmillä. Muualla Euroopassa todettujen esiintymien määrä on viime vuosina kasvanut, joten mahdollisuudet taudin leviämiselle Suomeen ovat olemassa.
Isäntäkasvit
- Pääisäntäkasvi: Peruna
- Muut isäntäkasvit: Tomaatti, muut koisokasvit
- Tomaatti (Solanum lycopersicum)
Levinneisyys
- Aasia: Bhutan, Intia, Kiina, Nepal
- Afrikka: Etelä-Afrikka, Tunisia
- Amerikka: Bolivia, Falklandinsaaret, Kanada, Peru
- Eurooppa: Esiintyy useissa maissa.
Oireet
- Perunasyöpä aiheuttaa kukkakaalimaisia, rosopintaisia kasvaimia perunan mukuloihin ja varren maanalaiseen osaan. Pahoin saastuneen mukulan pinta on kokonaan kasvainten peitossa.
- Heikko saastunta näyttäytyy pieninä rupimaisina kasvaimina.
- Näiden kasvainten vuoksi perunan kasvu heikkenee, ja mukulat muuttuvat käyttökelvottomiksi. Oireet voivat vaihdella pienistä syylämäisistä kasvaimista koko mukulan pinnan peittäviin rosoisiin kasvaimiin.
- Perunan varsissa oireita ei yleensä ole. Perunasyövän voi helpoimmin havaita syksyllä perunan nostovaiheessa.
Perunasyövän oireita muloissa ja juuristossa. Kuva B. J. Wijster.
Lisää kuvia perunasyövästä EPPOn sivuilla
Elinkierto ja leviäminen
- Syksyllä perunasyöpäkasvaimissa muodostuu taudinaiheuttajasienen itiöpesäkkeitä. Ne ovat kestäviä ja voivat säilyä maassa tartuntakykyisinä kymmeniä vuosia.
- Kasvaimien hajotessa itiöpesäkkeet joutuvat maahan.
- Parveiluitiöt vapautuvat itiöpesäkkeistä keväällä. Ne liikkuvat vedessä isäntäkasvin luo ja tunkeutuvat perunan mukuloihin.
- Perunasyöpä leviää saastuneiden mukuloiden välityksellä.
- Perunasyöpä leviää myös saastuneelta pellolta peräisin olevan maa-aineksen välityksellä, esimerkiksi perunan mukuloissa, juurikkaissa, työkoneissa tai -välineissä.
- Itiöt leviävät myös tuulen ja veden kuljettaessa maa-ainesta pellolta toiselle.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Perunasyöpä on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto tai Elinvoimakeskus määrää torjuntatoimenpiteet.
- Toimenpiteisiin kuuluu saastuneiden mukuloiden ja varsiston hävittäminen sekä viljelyrajoitukset.
- Toimenpiteet perustuvat Euroopan komission asetukseen.
- Perunasyövän leviämisen estämisessä ovat keskeisiä taudinkestävät lajikkeet.
- Syövänkestävyys riippuu sienen patotyypistä eli syöpärodusta, ja näitä rotuja on tunnistettu jo yli 40 erilaista.
- Perunalajiketta pidetään kestävänä tiettyä syöpärotua vastaan, kun perunalajikkeessa ei synny kyseisen rodun kestoitiöitä.
- Sienestä voi kehittyä uusia rotuja, joita vastaan lajikkeet eivät ole kestäviä. Tällöin perunalajikkeiden heikko vastustuskyky uusia syöpärotuja vastaan voi edistää näiden uusien rotujen leviämistä.
- Uusien syövänkestävien lajikkeiden kehittäminen on hidasta, ja voi kestää 10-20 vuotta ennen kuin uusi lajike saadaan markkinoille.