Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on merkittävä saarnien tuholainen, ja se on kasvinterveyslainsäädännössä luokiteltu karanteenituhoojaksi. Sen toukat tappavat puita syömällä laajoja käytäviä kuoren alle. Alunperin itä-aasialainen laji on levinnyt Venäjän länsiosaan ja Ukrainaan, ja sen pelätään leviävän edelleen EU:n alueelle. Ilmoita saarnenjalosoukkoepäilystä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Aikuinen saarnenjalosoukko. Kuva: Daniel A. Herms, The Ohio State University, EPPO Global Database.
Isäntäkasvit
- Saarnet Fraxinus spp.
- Jalopähkinät Juglans spp.
- Siipipähkinät Pterocarya spp.
- Jalavalaji Ulmus davidiana (sis. japaninjalavan)
Levinneisyys
- Kiina, Japani, Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Mongolia, Taiwan
- Venäjä (Suomea lähin esiintymä Pietarissa)
- Kanada, Yhdysvallat
Tuntomerkit
- Aikuinen kuoriainen on 8.5 - 14.0 mm pitkä ja 3.1 - 3.4 mm leveä.
- Ruumis on kapea, selkäpuolelta litteä ja vatsapuolelta kupera.
- Suurisilmäinen
- Väriltään aikuinen kuoriainen on metallisen vihreä.
- Aikuisen kuoriaisen takaruumiin yläpinta (peitinsiipien alla) on selkeästi punainen. Tämä erottaa sen kotimaisista, muuten hyvin samannäköisistä lajeista.
- Toukka on kermanvaalea, litteä, leveä ja jaokkeinen.
Aikuisen kuoriaisen takaruumiin yläpinta on selkeästi punainen. Kuva: Eduard Jendek, EPPO Global Database.
Saarnenjalosoukon toukka ja toukkapurua.
Kuva: Daniel A. Herms, The Ohio State University, EPPO Global Database.
Lisää kuvia EPPOn sivuilla.
Vioitus
- Aiheuttaa toukkana tuhoa syömällä kuoren alle puuhun laajoja nauhaspagettimaisia käytäviä. Käytäviin pakkautuu hienoa vaaleanruskeaa toukkapurua.
- Tiettävästi saarnenjalosoukon Suomessa esiintyvät sukulaislajit eivät vioita saarnea, joten jos saarnista löytyy jalosoukolle tyypillisiä toukkakäytäviä, on aihetta epäillä saarnenjalosoukkoa.
- Kaarnan halkeilu
- Lehtien kellastuminen ja ruskettuminen
- Oksien kuoleminen
- Lisäversot rungon alaosassa
- Aikuisten ulostuloreiät rungossa: D-kirjaimen muotoisia, 3-4 mm mittaisia.
Saarnenjalosoukon toukkakäytäviä puun kuoren alla.
Saarnenjalosoukon D-muotoisia ulostuloreikiä. Huom. koko vain 3-4 mm. Kuvat: Eduard Jendek, EPPO Global database.
Elinkierto ja leviäminen
- Naaras munii munat yksitellen kaarnan koloihin.
- Toukat kaivautuvat kaarnan alle ja kehittyvät rungon sisällä muodostaen mutkittelevia toukkakäytäviä.
- Koteloituvat rungon sisään.
- Aikuinen kuoriainen tulee ulos rungosta D-kirjaimen muotoisen ulostuloreiän kautta.
- Leviää puisen pakkausmateriaalin ja taimien mukana.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Saarnenjalosoukko on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja.
- Karanteenituhoojia ei saa olla maahantuotavissa tai myytävissä kasveissa.
- Isäntäkasveille, puutavaralle ja puiselle pakkausmateriaalille on asetettu tuontivaatimuksia EU:n ulkopuolelta tuotaessa. Niitä ei saa tuoda ilman viranomaisen myöntämää kasvinterveystodistusta.
- Jos saarnenjalosoukko löydetään Suomesta, viranomaiset määräävät torjuntatoimenpiteet.
- Esiintymisalueen ympärille 100 km säteelle muodostetaan puskurialue, jolta ei saa siirtää isäntäpuulajien puutavaraa tai isäntäkasveja.