Saperda candida -jäärä

Saperda candida -jäärä on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään taimituotantoon tai ympäristöön. Ilmoita havainnoista ja epäilyistä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Saperda candida -jäärä on keskikokoinen kovakuoriainen, jonka isäntäkasveja ovat koivut sekä ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluvat puuvartiset kasvit. Sen tunnistaa helposti erikoisista pitkittäisistä raidoista. Jäärä käyttää ravinnokseen varsinkin 3–10 vuotta vanhoja puita. Jo muutama toukka voi tappaa puun. S. candidaa esiintyy Amerikassa Euroopan ilmastoa muistuttavilla ilmastovyöhykkeillä, ja sen isäntäkasvit ovat yleisiä Euroopassa.


Aikuisella Saperda candida -jäärällä on huomiotava herättävät raidat. Kuva: Jacint Notterpek T, EPPO Global Database.

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvit ovat omenat (Malus).
  • Muita isäntäkasveja ovat
    • päärynät (Pyrus)
    • Prunus-suvun lajit
    • pihlajat (Sorbus)
    • koivut (Betula)
    • aroniat (Aronia)
    • kvitteni (Cydonia)
    • orapihlajat (Crataegus)
    • tuhkapensaat (Cotoneaster)
    • tuomipihlajat (Amelanchier)

Levinneisyys

  • Saperda candidaa esiintyy Pohjois-Amerikan itäosissa Yhdysvaltojen ja Kanadan alueella.
  • Euroopassa siitä on tehty muutamia havaintoja Saksan Fehmarnin saarella.

Tuntomerkit

  • Aikuinen: Selässä on kaksi valkoista ja kolme ruskeaa tai mustaa pitkittäistä rauitaa.
  • Raajat ja tuntosarvet ovat vaalean harmaat. Tuntosarvet ovat hieman ruumista pidemmät.
  • Ruumiinpituus 2–4 cm pitkä.
  • Toukka: Vaalea ruumis ja tumma pää. 2–4 cm pitkä viimeisessä toukkavaiheessa. Elää puun sisällä.
  • Kotelo: Toukka koteloituu rungon sisälle.
  • Muna: Pitkä ja ohut, noin 8 mm pitkä. Vaaleanruskean värinen. Munittu kuoressa olevaan viiltoon, mutta ei välttämättä näkyvästi.


Jäärän toukka elää puun sisällä ja syö käytäviä puuhun. Kuva: James Solomon, USDA Forest Service, Bugwood.org.

Vioitus

  • Toukat syövät puuainesta rungon sisällä. Voivat aiheuttaa puiden kuoleman ja jopa saada puun kaatumaan.
  • Aikuiset syövät lehtiä ja kaarnaa.
  • Pitkittäiset munintaviillot kuoressa kertovat, että puun sisällä on toukkia. Munintaviilto sijaitsee 25 cm korkeudella maasta ja on 6–18 mm pitkä. Munintaviiltoja voi olla useita.
  • Muita esiintymisen merkkejä puussa ovat kuoren tummuminen ja sisään painuminen, tumman mahlan eritys ja punertava toukkapuru vioitusten lähellä. Vioittumisen merkit ovat puun tyvessä.
  • Aikuisen ulostuloreiät ovat pyöreitä ja lähellä puun tyveä. Niiden halkaisija on 5–6 mm.


Saperda candida -jäärän toukkakäytäviä puussa. Kuva: Peter Baufeld (JKI, DE), EPPO Global Database.


Saperda candida -jäärän ulostuloreikiä. Kuva: Peter Baufeld (JKI, DE), EPPO Global Database.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aikuinen jäärä järsii tien ulos rungosta loppukeväällä tai alkukesästä.
  • Jäärä syö isäntäkasvinsa lehtiä ja kaarnaa noin kymmenen päivän ajan sukukypsyyden saavuttamiseksi.
  • Naaras tekee kaarnaan munintaviillon ja munii siihen yhden munan. Naaras munii yhteensä 15–30 munaa, 1–6 munaa per puu.
  • Toukka kuoriutuu 15–22 päivän kuluttua muninnasta.
  • Toukka koteloituu keväällä. Kotelovaihe kestää kolme viikkoa.
  • Aikuinen jäärä järsii tiensä ulos rungosta. Se voi elää syyskuuhun asti.
  • S. candidan eteläisellä esiintymisalueella elinkierto voi kestää vain kaksi vuotta.
  • Aikuinen jäärä ei ole hyvä lentämään, ja pysyy mieluiten syntymisalueellaan. Se voi kuitenkin lentää jopa 200 metriä isäntäkasveja etsiessä. S. candida voi myös levitä pitkiä matkoja isäntäkasvien kansainvälisen kaupan mukana.

Leviämisen estäminen

  • Saperda candida on EU:ssa karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuhoojan hävittäminen.
  • EU:n kasvinterveyslainsäädäntö sisältää maahantuontia koskevat rajoitukset ja erityisvaatimukset karanteenituhoojien leviämisen estämiseksi.