Vaalea rengasmätä (Clavibacter sepedonicus) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään perunantuotantoon. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Vaalearengasmädän aiheuttaa Clavibacter sepedonicus -bakteeri, joka pilaa perunan mukuloita. Se leviää piilevänä mukuloissa ja saastuneessa maa-aineksessa sekä perunan viljely- ja käsittelykoneissa. Nykyään rengasmätää todetaan Suomessa ja muualla EU:ssa melko vähän. Terveen siemenperunan käyttö on vähentänyt rengasmätätapauksia merkittävästi 2000-luvulla, mutta tautia ei ole saatu kokonaan hävitettyä.
Isäntäkasvit
- Pääisäntäkasvi: Peruna (Solanum tuberosum)
Levinneisyys
- Aasia: Esiintyy useissa Aasian maassa.
- Amerikka: Kanada (laajalle levinnyt), Meksiko, Yhdysvallat
- Eurooppa: Esiintyy useissa Euroopan maassa.
- Levinneisyyskartta EPPO:n sivuilla.
Oireet
- Taudin alkuvaiheessa ja lievästi saastuneena kasvi on oireeton.
- Kasvustossa ensimmäiset oireet näkyvät alimpien lehtien kuihtumisena. Lehtien väri muuttuu ensin vaaleanvihreäksi ja myöhemmin ruskeaksi. Kasvin varret kuihtuvat.
- Rengasmätä voi olla mukuloissa piilevänä ilman näkyviä oireita. Syksyllä oireita ei yleensä ole havaittavissa, mutta talven aikana bakteerimäärä kasvaa. Keväällä halkaistusta mukulasta voi havaita tyypillisiä rengasmädän oireita, kuten johtojännekehän tummumisen. Mukulaa puristettaessa johtojänteistä voi pursuta kellertävää bakteerilimaa.
- Pitkälle edenneessä saastunnassa mukulan johtojännekehä on tumma ja siinä on onkaloita. Tällöin esiintyy myös ulkoisia oireita, esimerkiksi kuoressa voi havaita tähdenmuotoisia halkeamia.
- Rengasmädän vioittamaan mukulaan iskee helposti myös muita taudinaiheuttajia.
- Vaalearengasmädän toteaminen vaatii laboratoriotutkimuksen.
Vaalearengasmädän aiheuttamia oireita kasvustossa. Kuva: J.D. Janse,Plant Protection Service, Wageningen (NL).
Johtojännekehä näkyy halkaistussa mukulassa tummana ja siitä erittyy puristettaessa limaa. Kuva: Markku Jokikokko, Ruokavirasto.
Elinkierto ja leviäminen
- Bakteeri pääsee kasveihin vioittumien kautta.
- Pellolla se leviää lyhyitä matkoja veden välityksellä kasvista toiseen.
- Tauti leviää piilevänä perunan mukuloissa ja saastuneessa maa-aineksessa. Siemenperunoista se leviää uuden sadon mukuloihin.
- Bakteeri ei säily pitkään pellon maa-aineksessa ilman isäntäkasvia, mutta mukuloissa ja perunanvarsissa se säilyy talven yli.
- Rengasmätä tarttuu ja leviää helposti viljely- ja käsittelykoneiden kautta.
- Terveet siemenperunat voivat saada tartunnan istutuskoneesta.
- Viljelykoneet levittävät bakteeria kasvustosta toiseen.
- Myös perunan lajittelu- ja käsittelylaitteet voivat levittää tartuntaa uuteen kasvustoon, jos samoja laitteita käytetään istutettavien perunoiden käsittelyyn.
- Bakteeri säilyy tartuntakykyisenä myös pakkauksissa ja varastorakenteissa.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- EU:ssa siemenperunat testataan piilevän rengasmädän varalta. Testaustiheys vaihtelee eri jäsenmaissa. Suomessa tutkitaan yksi näyte jokaista alkavaa kolmen hehtaarin viljelyalan satoa kohti. Näytteen koko on 200 mukulaa.
- Sertifioidun siemenperunan käyttäminen estää vaalearengasmädän leviämistä.
- Muun kuin siemenperunan tuotannossa kartoitetaan vuosittain rengasmätää mukulanäytteistä.
- Ruokavirasto tai Elinvoimakeskus määrää torjuntatoimenpiteet, jos tilalla todetaan rengasmätää. Toimenpiteet perustuvat EU:n komission rengasmätäasetukseen.
- Torjuntatoimenpiteinä ovat saastuneiden mukuloiden hävittäminen, viljelyrajoitukset ja viljelyhygienia.