Vaalearengasmätä

Vaalea rengasmätä (Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään perunantuotantoon. Havainnoista ja epäilyttävistä oireista tulee ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Vaalearengasmätä on perunan mukuloita pilaava bakteeritauti. Se leviää piilevänä mukuloissa ja saastuneessa maa-aineksessa. Vaalearengasmätää esiintyy Suomessa jonkin verran ruokaperunatiloilla. Pohjois-Euroopassa tauti on yleisempi kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa.  

Isäntäkasvit

  • Pääisäntäkasvi: Peruna (Solanum tuberosum)

Levinneisyys

  • Aasia: Esiintyy useissa Aasian maassa.
  • Amerikka: Kanada (laajalle levinnyt), Meksiko, Yhdysvallat
  • Eurooppa: Esiintyy useissa Euroopan maassa.

Oireet

  • Taudin alkuvaiheessa ja lievästi saastuneena kasvi on oireeton.
  • Kasvustossa ensimmäiset oireet näkyvät alimpien lehtien kuihtumisena. Lehtien väri muuttuu ensin vaaleanvihreäksi ja myöhemmin ruskeaksi. Kasvin varret kuihtuvat.
  • Oireet ovat helpoiten nähtävillä varastoiduissa mukuloissa keväällä. Halkaistussa mukulassa näkyy johtojännekehä kellertävänä renkaana. Mukulasta erittyy puristaessa bakteerilimaa.
  • Pitkälle edenneessä saastunnassa mukulan johtojännekehä on tumma ja siinä on onkaloita. Tällöin esiintyy myös ulkoisia oireita, esimerkiksi kuoressa voi havaita usein tähdenmuotoisia halkeamia.
  • Rengasmädän vioittamaan mukulaan iskee helposti myös muita taudinaiheuttajia.
  • Vaalearengasmädän voi todeta vain laboratoriotestein.

Vaalearengasmädän aiheuttamaa lehtien vaalenemista ja kuivumista perunakasvustossa (suuri kuva).Vaalearengasmädän aiheuttamia oireita kasvustossa. Kuva: J.D. Janse,Plant Protection Service, Wageningen (NL).

Halkaistu perunanmukula, jossa näkyy johtojännekehä tummana sekä siitä erittyvää limaa (suuri kuva).

Johtojännekehä näkyy halkaistussa mukulassa tummana ja siitä erittyy puristettaessa limaa. Kuva: Markku Jokikokko, Ruokavirasto

Elinkierto ja leviäminen

  • Bakteeri pääsee kasveihin vioittumien kautta.
  • Tauti leviää piilevänä perunan mukuloissa ja saastuneessa maa-aineksessa.
  • Pellolla se leviää lyhyitä matkoja veden välityksellä kasvista toiseen.
  • Siemenperunoista se leviää uuden sadon mukuloihin.
  • Bakteeri ei säily maassa talvella, mutta se säilyy mukuloissa ja perunanvarsissa.
  • Bakteeri säilyy tartuntakykyisenä myös koneissa, työvälineissä, pakkauksissa ja varastorakenteissa.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Vaalearengasmätä on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Jos sitä löydetään Suomesta, Ruokavirasto määrää torjuntatoimenpiteet.
  • Torjuntakeinoina ovat saastuneiden mukuloiden hävittäminen, viljelyrajoitukset ja hyvä viljelyhygienia.
  • Vaalearengasmädän leviämisen estämiseksi on käytettävä testattua sertifioitua siemenperunaa.