Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Viljayökkönen

Viljayökkönen (Spodoptera frugiperda) on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon. Jos epäilet havainneesi yökköstä, ilmoita siitä välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Viljayökkönen leviää ulkomaisten vihannesten, hedelmien ja koristekasvien mukana. Lajia esiintyy Afrikassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Viljayökkönen vioittaa monia tärkeitä viljelykasveja. Suomessa viljayökkönen voisi elää kasvihuoneissa.

Isäntäkasvit

Viljayökkösellä on paljon isäntäkasveja.

  • Koristekasveista esimerkiksi krysanteemi, neilikka ja pelargoni.
  • Vihanneksista esimerkiksi kurkku, maissi, paprika ja tomaatti.

Levinneisyys

Tuntomerkit

  • Muna: Ensin vihreitä, muuttuvat vaaleanruskeiksi. Sijaitsevat tiiviissä 100-300 munan ryppäissä ja ovat vaaleapuna-harmaan karvan peitossa. Munien kehittyminen vie 2-10 vuorokautta.
  • Toukka: Väriltään toukka on vihreä, vaaleanruskea tai musta. Pään väri vaihtelee keltaisesta tummanruskeaan, ja siinä on vaalea Y-kuvio. Täysikasvuinen toukka on 3,5-4 cm pituinen.
  • Kotelo: Ruskea ja kiiltävä, 18-20 mm pituinen.
  • Aikuinen: Harmaanruskea yökkönen, jonka siipienväli 3-4 cm. Naaraalla etusiipien väritys on harmahtava. Koiras on tummempi ja sen etusiivissä on vaaleat juovat. Takasiivet ovat molemmilla sukupuolilla valkoiset.

Viljayökkösen toukka (suuri kuva).Viljayökkösen toukka. Kuva: Marja van der Straten, National Plant Protection Organisation, the Netherlands.

Aikuisia viljayökkösiä valkoisella taustalla (suuri kuva).Aikuisia viljayökkösiä. Kuva: B.R. Wiseman -USDA/ARS, Tifton (US). 
Katso lisää kuvia EPPOn sivuilta.

Vioitus

  • Toukat syövät pääasiassa lehtiä. Lisäksi ne syövät hedelmiä.
  • Kun toukkia on paljon, on tuhojen laajuus merkittävä ja kasvi on nopeasti syöty lehdettömäksi.
  • Suuret toukat voivat myös leikata taimien ja nuorten kasvien versoja poikki.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aikuiset yökköset munivat lehtien alapinnoille 100-300 munaa, jotka kuoriutuvat 2-10 vuorokauden kuluttua.
  • Toukat syövät kasvupisteitä ja lehtiä jättäen jäljelle vain lehtiruodit. Ne voivat tehdä myös ikkunakuvioita lehtiin.
  • Toukat ovat yleensä yöaktiivisia. Jos yksilömäärä kasvaa suureksi ja ravinto vähenee, ne alkavat aktiivisesti etsiä uusia isäntäkasveja, ja voivat liikkua myös päiväsaikaan.
  • Toukat koteloituvat 14-21 vuorokauden kuluttua useimmiten maahan. Aikuiset kuoriutuvat 9-13 vuorokauden kuluttua.
  • Aikuiset yökköset ovat aktiivisia lentämään. Amerikassa viljayökköset vaeltavat vuosittain, ja levittäytyvät ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadan eteläosaan.
  • Eivät pysty talvehtimaan avomaalla Suomessa.

Leviämisen estäminen

  • Viljayökkönen on kasvinterveyslainsäädännön mukaan karanteenituhooja. Sitä ei saa esiintyä kasvintuotannossa eikä myytävissä tai maahantuotavissa kasveissa.
  • Myytäville ja maahantuotaville kasveille on lainsäädännössä vaatimukset, joilla viljayökkösen leviämistä pyritään estämään.
  • Jos viljayökkösiä löydetään Suomesta, Ruokavirasto tai ELY-keskus määrää toimenpiteet niiden hävittämiseksi.

Muita Spodoptera-suvun yökkösiä