Xylella fastidiosa on karanteenituhooja, jota ei saa päästää leviämään kasvintuotantoon. Jos epäilet havainneesi taudin oireita, ilmoita siitä välittömästi Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai sähköpostitse: kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Xylella fastidiosa on maailmanlaajuisesti erittäin haitallinen bakteeri, jota ei saa esiintyä tuotannossa olevissa tai markkinoitavissa kasveissa. Se aiheuttaa yli 300 kasvilajille useita tauteja, joista on suuria taloudellisia haittoja maatalous- ja puutarhatuotannolle, puistoille ja muille viheralueille sekä ympäristölle.
Isäntäkasvit
Xylella fastidiosa -bakteerilla on runsaasti isäntäkasveja. Ne mainitaan täytäntöönpanopäätöksen liitteessä I sekä Komission listalla lajeista, joilla X.f. on todettu (http://bit.ly/xylellahostplants). Joukossa on sekä tuotantokasveja
- kahvipensas (Coffea)
- vaahterat (Acer)
- muratti (Hedera)
- laventeli (Lavandula)
- luumu, kirsikka (Prunus)
että luonnonvaraisia kasveja ja rikkakasveja
- pajut (Salix)
- ahomansikka (Fragaria vesca)
- mustikka (Vaccinium)
- hukkakaura (Avena fatua)
- nokkonen (Urtica)
- lutukka (Capsella bursa-pastoris)
Levinneisyys
Tuhoojan eri alalajien (ssp) fastidiosa, pauca, multiplex ja sandyi uskotaan olevan peräisin kukin eri osasta Pohjois-, Väli- tai Etelä-Amerikkaa.
Euroopassa tuhoojaa esiintyy
- Italiassa (osissa maata ei tautia enää yritetä hävittää, vaan keskitytään pääasiassa leviämisen estämiseen)
- Ranskassa Rivieralla ja Korsikassa
- Espanjassa Baleaareilla ja mantereellakin sekä
- Saksassa yksittäistapaus.
Muualla maailmassa on mm. Yhdysvalloissa todettu suuria Xylella fastidiosa -bakteerin aiheuttamia vahinkoja varsinkin viiniviljelyksillä.
Oireet
Xylella fastidiosa -bakteeri voi isäntäkasvista ja taudinaiheuttajan alalajista riippuen esiintyä joko oireettomana (piilevä tartunta) tai oireilla erilaisina versojen lakastumisina, versokuolioina, kitukasvuisuutena, lehden reunojen ruskettumisena tai kuolevina kasveina. Oireet johtuvat bakteerin esiintymisestä limana kasvin johtosolukoissa, jotka se tukkii ja haittaa näin veden ja ravinteiden kuljetusta.
Taudin oireita kahvipensaalla (Coffea arabica). Kuva: EPPO.
Lisää oirekuvia EPPO:n kuvavalikoimassa.
Biologia ja leviäminen
Lehtiä tai versoja puhkovat ja imemällä ravintonsa ottavat hyönteiset, erityisesti Suomessa ja muualla Euroopassa yleinen sylkikaskas (Philaenus spumarius), voivat toimia bakteerin vektorina. Sylkikaskaat (Aphrophoridae/Cercopidae) ja kääpiökaskaat (Cicadellidae) ovat tärkeimpiä X. fastidiosan levittäjiä. Myös ihmisen toiminta eli saastuneiden kasvien siirtely (kasvikauppa) on merkittävä taudin leviämiskeino.
Leviämisen estäminen ja torjunta
Xylella fastidiosa -bakteerin löytymisestä seuraa aina laajoja toimenpiteitä. Ruokavirasto antaa määräyksen torjuntatoimista. Kaikki isäntäkasvit määrätään hävitettäväksi saastuneeksi määritettävällä alueella ja lisäksi määritetään kooltaan tapauskohtaisesti määritettävä rajoitettu alue, jossa taudin esiintymistä tulee kartoittaa usean vuoden ajan. Toimenpiteet ovat suuria ja voivat olla merkittäviä erityisesti kasvihuone- ja taimitarha-alalle Suomessa.
Taudin aiheuttaman riskin vuoksi sen isäntäkasveja (http://bit.ly/xylellahostplants) Unioniin tuotaessa tai Unionin alueella liikuteltaessa kasvit tulee varustaa kasvispassilla. Kasvipassitiedot tulee jäljitettävyyden vuoksi säilyttää ruohovartisilla kasveilla vuoden ja puuvartisilla kasveille kolmen vuoden ajan.