Candidatus Phytoplasma solani

Candidatus Phytoplasma solani (stolbur phytoplasma) on laatutuhooja perunalla ja tietyillä puutarhakasveilla (katso isäntäkasvit). Fytoplasmaa ei saa olla näiden kasvien myytävissä taimissa tai lisäysaineistossa. Jos tuhoojaa esiintyy tuotantopaikalla, noudatetaan sitä koskevia erityisvaatimuksia.

Fytoplasman aiheuttamat oireet vaihtelevat isäntäkasvin mukaan, mutta yleisinä oireina ovat lehtien käpristyminen ja kasvin lakastuminen. Fytoplasma leviää hyönteisten sekä lisäysaineiston välityksellä. Euroopassa fytoplasma aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita etenkin viinin-, laventelin- ja perunanviljelyssä.

oireet perunalla
Perunalla Candidatus Phytoplasma solani aiheuttaa esimerkiksi mukuloiden muodostumista varsiin.
Kuva: M.T. Cousin, INRA (FR) / EPPO Global Database.

Isäntäkasvit

Isäntäkasvit, joilla Candidatus Phytoplasma solani on laatutuhooja:

  • peruna (Solanum tuberosum)
  • mansikka (Fragaria)
  • Vaccinium-suku (Vaccinium)
  • viiniköynnökset (Vitis)
  • laventelit (Lavandula)

Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi maissi, paprika, tomaatti, porkkana, sokerijuurikas, luumu ja omena. Isäntäkasveissa on myös rikkakasveja kuten peltokierto ja nokkonen.

Levinneisyys

  • Keski-, Etelä- ja Itä-Eurooppa, jossa tauti on ensimmäisenä kuvattu.
  • Afrikka: Egypti, Marokko ja Niger
  • Aasia: Azerbaidzhan, Armenia, Intia, Iran, Israel, Japani, Jordania, Kiina, Kirgisia, Libanon, Saudi-Arabia, Taiwan, Tadzhikistan, Turkki ja Uzbekistan
  • Etelä-Amerikka: Chile
  • Katso levinneisyys EPPOn kartasta.

Oireet

  • Perunalla: Ylöspäin käpristyvät ja punertavat ylälehdet, lyhentyneet varren nivelvälit, mukuloiden muodostuminen varsiin, aikaistunut vanheneminen sekä lakastuminen ja kasvin ennenaikainen kuolema.
  • Tomaatilla: Lyhentyneet nivelvälit varren yläosassa, pienet ja paksuuntuneet rullalla olevat kellertävät tai purppurat lehdet, steriilit poikkeavan näköiset kukat. Varteen voi ilmestyä satunnaisia juuria. Nuorena tartunnan saaneet kasvit kasvavat usein pensasmaisesti. Saastuneet kasvit tuottavat normaalia vähemmän hedelmiä, jotka ovat pieniä, kiinteitä ja väriltään vaaleita.
  • Viiniköynnöksellä: Kasvitauti tunnetaan nimellä bois noir. Vaalearypäleisissä lajikkeissa lehdet kellastuvat ja tummarypäleisissä lajikkeissa ne punertuvat, lehdet voivat myös käpristyä alaspäin. Varsi voi puutua epätasaisesti ja kasvu hidastua. Oireita voivat olla myös kuivuneet rypäleet tai rypäletertut. Nuoret kasvit voivat kuolla bakteeritautiin, mutta vanhemmat kasvit palautuvat useimmiten infektion jälkeen. Hyvin samanlaiset oireet viiniköynnöksellä esiintyvän flavescence dorée -kasvitaudin kanssa.
  • Maissilla: Lehtiruodin punertuminen ja myöhemmin koko lehden ja varren punertuminen. Maissintähkän ja siementen poikkeava kehittyminen. Lopulta koko kasvi kuivuu.
  • Laventelilla: lehtien kellastuminen ja kasvun hidastuminen. Latvusto kuivuu osissa ja lopulta koko kasvi kuolee.
  • Erityisesti kasvien lehtiä tulisi tarkkailla oireiden varalta.

oireet viiniköynnöksellä
Bois noir -kasvitauti viiniköynnöksellä. Rypäleiden kuihtumista ja versojen epätasaista puutumista Chardonnay-viiniköynnöslajikkeella syyskuussa. Kuva: Fabio Quaglino (University of Milan) / EPPO Global Database.

Lisää kuvia EPPOn sivuilla.

Elinkierto ja leviäminen

  • Ei uskota leviävän siementen välityksellä, mutta voi levitä jos lisäykseen käytetään saastuneita emokasveja.
  • Euroopassa kasvitauti leviää hyönteisvektorien välityksellä. Taudin vektorina toimivien kaskaiden (esimerkiksi Anaceratagallia ribauti, Hyalesthes obsoletus ja Reptalus panzeri) läsnäoloa tulisi tarkkailla viljelysten lähellä. Kasvitaudin leviämisen rajoittavana tekijänä uskotaan olevan H. obsoletus -kaskaan levinneisyys alue, joka ei esiinny Keski-Eurooppaa pohjoisempana. Ilmastonmuutoksen myötä kaskaan levinneisyysalue voi laajentua pohjoisemmaksi.
  • Voi levitä myös loisivien humalanvieraiden (Cuscuta spp.) sekä Orobanche aegyptiaca-näiveen välityksellä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Lisäysaineiston tuotannossa tulee käyttää tervettä lisäysaineistoa ja noudattaa hyvää viljelyhygieniaa.
  • Myytävän ja maahantuotavan lisäysaineiston pitää täyttää lainsäädännön vaatimukset.
  • Isäntäkasvien tuotannossa kasvit tarkastetaan omavalvontana ja noudatetaan laatutuhoojalle asetettuja vaatimuksia.

Lähteet