Omenan lisäversoisuustauti (Candidatus Phytoplasma mali) on laatutuhooja omenapuilla (Malus spp.). Taudin oireita ei saa olla myytävissä omenapuuntaimissa. Vaatimus koskee sekä hedelmäkasveja että koristekasveja.
Omenan lisäversoisuustauti on fytoplasman aiheuttama kasvitauti. Tauti aiheuttaa versojen luutamaista kasvua ja satotappioita. Tauti voi olla omenapuissa myös oireettomana tai lieväoireisena. Suomessa omenan lisäversoisuustautia esiintyy omenatarhoilla.
Isäntäkasvit
-
Omenapuut (Malus spp.). Useimmat lajikkeet ovat alttiita taudille.
Levinneisyys
- Omenan lisäversoisuustautia esiintyy monissa EU-maissa. Eniten esiintymiä on Tsekissä, Slovakiassa, Saksassa, Unkarissa ja Italiassa.
- Katso EPPOn levinneisyyskartta.
Oireet
- Versot:
- Päätesilmun epänormaali kasvu: syksyllä päätesilmun sijaan muodostuu lehtiruusuke.
- 2-3 vuoden kuluessa infektiosta versojen luutamainen kasvu.
- Versot ovat ohuita, kuori uurteinen ja punaruskea ja versot voivat näivettyä.
- Lehdet:
- Korvakkeet ovat suurikokoisia ja niitä voi olla normaalia enemmän.
- Sahalaita on epäsäännöllinen ja hienojakoinen.
- Lehdet puhkeavat normaalia aikaisemmin.
- Lehdet voivat olla kloroottisia, punertua ja pudota ennenaikaisesti.
- Kukinnot:
- Kukinta saattaa myöhästyä ja kukat saattavat olla epämuodostuneita.
- Hedelmät:
- Omenoiden pieni koko ja makuvirheet
Kuva: Jukka Tegel, Ruokavirasto. Lataa kuva isompana.
Omenan lisäversoisuustaudin oireena on versojen luutamainen kasvu. Lataa kuva isompana.
Omenan lisäversoisuustauti aiheuttaa lehtien korvakkeiden suurentumisen. Oikealla terve lehti.
Lataa kuva isompana.
Omenan lisäversoisuustauti aiheuttaa hedelmien koon pienenemisen. Oikealla terveen puun omenia.
Lataa kuva isompana.
Kuvat: Biologische Bundesanstalt für Land- und Forstwirtschaft, Bugwood.org
Elinkierto ja leviäminen
- Omenan lisäversoisuustaudin aiheuttaa fytoplasma, joka on bakteerinkaltainen mutta soluseinätön mikrobi. Fytoplasma elää kasvin johtosolukossa.
- Fytoplasma siirtyy kempeistä omenapuihin kemppien imiessä kasvin lehtiä ja se säilyy kempeissä talven yli. Kempit talvehtivat kuusella ja muilla havupuilla.
- Talvella fytoplasmat kerääntyvät kasvin juuristoon.
- Fytoplasmojen määrä versoissa on suurimmillaan loppukesästä.
- Tauti leviää omenanlehtikemppien, taimien, lisäysmateriaalin ja juurikontaktin välityksellä.
Leviämisen estäminen ja torjunta
- Taimiaineiston tuotannossa tulee käyttää tervettä lisäysaineistoa ja noudattaa hyvää viljelyhygieniaa.
- Myytävän ja maahantuotavan taimiaineiston pitää täyttää lainsäädännön vaatimukset.
- Taimiaineiston tuotannossa kasvit tarkastetaan omavalvontana ja noudatetaan laatutuhoojalle asetettuja vaatimuksia.
- Tautia vastaan ei ole kemiallista torjuntakeinoa. Leviämistä estää edellä mainittujen keinojen lisäksi sairaiden puiden hävittäminen ja omenanlehtikemppien torjunta.
- Kempit tulee torjua ennen kuin ne ehtivät siirtyä talvi-isäntäkasviltaan omenapuille, jotta ne eivät pääsisi imemään omenapuita ja levittämään fytoplasmaa. Toinen kriittinen vaihe torjunnassa on uuden sukupolven kemppien aikuistuttua keskikesällä, jotta kempit eivät levittäisi fytoplasmaa edelleen.
- Viljelmällä ei tule käyttää kuusia tai muita havupuita tuulensuojaistutuksissa.