Opogona sacchari -koiperhonen

Opogona sacchari -koiperhonen (banana moth) on laatutuhooja useilla koristekasveilla. Koiperhosia ei saa olla näiden kasvilajien myytävissä kasveissa tai lisäysaineistossa.

Opogona sacchari on aitokoiden (Tineidae spp.) heimoon kuuluva perhoslaji, jota esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Sen toukat syövät kasvien puista tai mehevää vartta sekä lehtiä. Esimerkiksi Brasiliassa ja Madeiralla se on erittäin haitallinen banaanin tuholainen. Pohjois-Euroopassa laji voisi elää kasvihuoneissa ja aiheuttaa haittaa koristekasvien viljelylle.

opogona saccharin vioittama viherkasvi
Opogona sacchari
n vioittama viherkasvi. Kuva: Znamirowska Agata, EPPO Global Database  

Isäntäkasvit

Koristekasvit, joilla Opogona sacchari on laatutuhooja:

  • Pullojukat (Beaucarnea)
  • Ihmeköynnökset (Bougainvillea)
  • Paunikot (Crassula) 
  • Kriinumit (Crinum)
  • Traakkipuut (Dracaena)
  • Viikunat (Ficus)
  • Aitobanaanit (Musa)
  • Palmukasvit (Palmae, Arecaceae)
  • Jukat (Yucca)
  • Sansevieria 

Muita isäntäkasveja ovat esimerkiksi ananas, kahvi ja kookospalmu.

Katso tarkempi isäntäkasvien lajilista EPPOn sivuilta.

Levinneisyys

  • Opogona sacchari on alkujaan trooppisesta ja subtrooppisesta Afrikasta, jossa se ei ole aiheuttanut merkittävää tuhoa. Sieltä Opogona sacchari on ensin levinnyt Kanarian saarille, Brasiliaan, Keski-Amerikkaan ja Euroopan kasvihuoneviljelmille. Myöhemmin sitä on tavattu Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
  • Euroopassa lajia esiintyy esimerkiksi Hollannissa, Espanjassa, Italiasa ja Saksassa.
  • Katso levinneisyys EPPOn kartasta.

Elinkierto ja leviäminen

  • Naaras munii munat kasvin rakoihin.
  • Toukat kaivautuvat varren tai lehden solukkoon.
  • Munista kehittyy toukkia 12 päivässä ja toukat syövät kasveja noin 7 viikon ajan.
  • Lämpimässä ilmastossa voi kehittyä jopa kahdeksan sukupolvea vuodessa.
  • Laji voi levitä lentäen kasvihuoneissa tai lyhyitä matkoja viljelyksillä.
  • Tuotantopaikkojen välillä Opogona sacchari kulkeutuu munina tai toukkina kasvimateriaalissa.

Tuntomerkit

  • Aikuinen: Opogona saccharin aikuinen on keltaruskea, noin 11 mm pitkä ja siipiväliltään 18–25 mm. Etusiivissä voi olla tummemman ruskeita pitkittäisiä juovia ja koiraalla tumman ruskea laikku siipien kärjissä. Levossa pitkät tuntosarvet osoittavat eteenpäin.
  • Toukka: Pää punaruskea, muuten läpikuultavan vaalean tai ruskehtava. Juuri ennen koteloitumista toukka on 2,5-3,5 cm pitkä. Toukka kaivautuu kasvin sisälle ja välttää valoa.
  • Kotelo: Ruskea ja alle sentin mittainen. Kotelo on toukkakäytävän päässä noin 1,5 cm pitkän kotelokopan sisällä. Kotelo on osittain kasvisolukon ulkopuolella, jotta kehittynyt aikuinen pääsee poistumaan kasvista.
  • Muna: Munat ovat vain 0,5 mm mittaisia ja väriltään vaalean keltaisia tai kellertävän ruskeita. Naaras munii 50–200 munaa.

aikuinen opogona sacchari -koiperhonen
Aikuinen Opogona sacchari. Kuva: Thomas Brand, EPPO Global Database   

opogona saccharin toukka
Opogona sacchari
n toukka. Kuva: Jean-François Germain, Plant Health Laboratory, Montpellier (Ranska), EPPO Global Database  

Lisää kuvia EPPOn sivuilla.

Vioitus

  • Toukat syövät kasvien meheviä varsia, puuvartisten kasvien varren ydin- ja kuorikerrosta tai lehtiä ja lehtiruoteja.
  • Toukat voivat syödä mehevät varret ontoiksi.
  • Toukkapurua voi näkyä toukkakäytävien reikien ympärillä.
  • Vioitus aiheuttaa kasvin kuihtumista, lakastumista ja mädäntymistä. Johtosolukon vettä kuljettavan puuaineksen syöminen aiheuttaen lehtien lakastumista.
  • Toukkien syömät kasvinosat voivat tuntua pehmeiltä.

opogona saccharin vioitus kasvin varressa
Toukan aiheuttamaa vioitusta. Kuva: Università di Napoli (Italia), EPPO Global Database  

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Isäntäkasvien tuotannossa tulee käyttää tervettä lisäysaineistoa ja noudattaa hyvää viljelyhygieniaa.
  • Myytävän ja maahantuotavan taimiaineiston pitää täyttää lainsäädännön vaatimukset.
  • Isäntäkasvit tarkastetaan omavalvontana viljelyn aikana ja noudatetaan laatutuhoojalle asetettuja vaatimuksia.

Lähteet

  • EPPO (2026) Opogona sacchari. EPPO datasheets on pests recommended for regulation. https://gd.eppo.int (viitattu 20.7.2026)
  • EPPO (2005) EPPO Standard PM7/71 Diagnostic Protocol for Opogona sacchari. EPPO Bulletin 36, 171–173. Available at https://gd.eppo.int/taxon/OPOGSC/documents (viitattu 20.7.2026)