Vierasperäiset kasvien tuholaiset ja kasvitaudit voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja ympäristölle. Myös kotipuutarhurin on tärkeää tietää, millä ehdoilla kasveja voi tuoda ulkomailta. Kotipuutarhan tavanomaisia tuhoojia voi ehkäistä tarkkailemalla ja huolehtimalla hyvistä kasvuolosuhteista sekä oikeilla kasvivalinnoilla.
Kasveilla on ensisijainen rooli ruokaturvan takaajina ja kestävän tulevaisuuden edistäjinä. Uusille alueille leviävät kasvitaudit ja tuholaiset voivat vaurioittaa ekosysteemejä ja aiheuttaa vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Ääritapauksessa ne voivat vaikuttaa jopa ruoan saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Kasvintuhoojat ja muut vieraslajit leviävät kansainvälisen kaupan sekä matkailun välityksellä, ja ilmastonmuutos luo niille suotuisammat olosuhteet myös Suomessa.
Huomioi kasvien tuonnin rajoitukset, kun hankit kasveja kotiin
Kotipuutarhurin on tärkeää tiedostaa kasvinterveyden merkitys ja huolehtia siitä, että omaan pihaan hankittavat kasvit täyttävät vaatimukset. EU:n ulkopuolisista maista ei käytännössä voi tuoda kasveja matkatuliaisina. Kaikille kasveille, siemenille ja lisäysaineistolle on vaatimuksena kasvinterveystodistus, jonka hankkiminen ei yleensä onnistu matkalla ollessa. Verkko-ostoksilla todistuksen saaminen pitää varmistaa ennen tilaamista.
Toisista EU-maista kasveja voi tuoda melko vapaasti. Kannattaa kuitenkin painaa mieleen, että tulipoltteen isäntäkasveja kuten omenapuita, päärynäpuita tai tuhkapensaita, tai siemenperunaa ei yleensä voi tuoda Suomeen suoja-aluevaatimusten takia.
”Suomen ilmastossa ulos istutettavat monivuotiset kasvit ovat suurempi riski kasvintuhoojien kannalta, koska myös niiden taudit ja tuholaiset todennäköisesti selviytyvät ilmastossamme ja voivat asettua tänne. Jos pihalle on tullut karanteenituhooja tai muu vieraslaji kasvituliaisen mukana, on tällöin vaarana, että se lähtee leviämään ympäristöön. Tuontisäännöt ovat kuitenkin samat kaikille kasveille käyttötarkoituksesta riippumatta”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Paula Lilja kertoo.
Monivuotisista kasveista esimerkiksi tulipoltteen isäntäkasvit, kuten omena- ja päärynäpuut, tuhkapensaat, orapihlajat ja pihlajat sekä viiniköynnökset ja havukasvit ovat riskikasveja, jotka ovat tuontikiellossa EU:n ulkopuolelta. Sama koskee siemenperunaa.
Oikeista kasvuolosuhteista huolehtiminen tukee kasvien terveyttä
Kasveja istuttaessa tulee ottaa huomioon kasvin valon ja veden tarve sekä sopiva maaperä. Kasvintuhoojat viihtyvät usein tiheissä ja kosteissa kasvustoissa. Harvaan istuttaminen ehkäisee tuholaisten esiintymistä.
Kasvin tarpeen mukainen kastelu ja lannoitus edesauttavat kasvin omaa vastustuskykyä. Sairaalta näyttävät kasvit kannattaa poistaa, ja rikkaruohot kitkeä kasvustoista.
Suomen ilmastoon sopeutuneet kasvilajit ja lajikkeet vaativat vähemmän hoitoa ja selviytyvät paremmin myös tuholaisista ja taudeista. Jos ostat tai vaihdat kasveja, pistokkaita tai siemeniä muiden puutarhureiden kanssa, tarkastele niiden kuntoa ja tiedustele alkuperää. Moni on kiinnostunut taimien tai siementen myymisestä muille harrastajille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
”Kannattaa tarkistaa ohjeet Ruokaviraston verkkosivuilta, sillä siinä on rajoituksia, mitä harrastajana voi myydä”, Lilja kertoo.
Ruokavirasto ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen kampanjoivat kasvinterveyden puolesta
Ruokaviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen #PlantHealth4Life-kampanjan avulla lisätään ihmisten tietämystä kasvien terveyteen kohdistuvista riskeistä ja siitä, millainen vastuu jokaisella on kasvien suojelemisessa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa kasvien terveyden ja arkielämän välisestä yhteydestä ja kannustaa kansalaisia toimimaan kasvien terveyden suojelemiseksi.
”Huolehtimalla kasvien terveydestä suojellaan ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta. Suomalainen kotipuutarhuri voi kantaa kortensa kekoon kasvinterveyden ylläpidossa noudattamalla tuontivaatimuksia ja ilmoittamalla karanteenituhoojista”, Lilja muistuttaa.
|
Ruokaviraston vinkit kasvinterveyden edistämiseen kotipuutarhassa
|
Lisätietoja:
Paula Lilja
Erityisasiantuntija
Ruokavirasto, Kasvinterveys- ja lannoiteyksikkö
p. +358 (0)29 520 4628
Tietoa kampanjasta
#PlantHealth4Life on monivuotinen ja monikansallinen kampanja. Kampanjaa johtavat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA, Euroopan komissio ja 22 Euroopan maata. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärrystä kasvien terveyden ja arkielämän välisestä tiiviistä yhteydestä ja kannustaa kansalaisia toimimaan kasvien terveyden suojelemiseksi.
#PlantHealth4Life-verkkosivustolta löydät tietoa ja materiaalia aiheesta kaikilla EU-kielillä. Aineistoa voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Ruokavirasto toimii elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja kasvinterveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta sekä kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä, asiointipalveluja ja rekistereitä.