Unkarissa ja Slovakiassa on löydetty saarnenjalosoukkoja pyydyksistä, jotka oli sijoitettu lähelle Ukrainan rajaa. Löydökset ovat ensimmäiset EU:n alueella. Saarnenjalosoukko on karanteenituhooja, jonka toukat elävät saarnien rungossa. Vioitus johtaa puiden kuolemiseen.
Unkarissa on asennettu alueelle lisää pyydyksiä ja aloitettu tarkastukset saarnenjalosoukon levinneisyyden selvittämiseksi. Tarkastuksissa on jo löydetty oireellisia puita, mikä viittaa siihen, että alueella on saarnenjalosoukon esiintymä. EU-maiden kasvinterveysviranomaiset ovat velvollisia toteuttamaan saarnenjalosoukolle kasvinterveyslainsäädännön mukaiset hävittämistoimenpiteet, kun esiintymä todetaan.
Aikuinen saarnenjalosoukko. Kuva: Daniel A. Herms, The Ohio State University, EPPO Global Database.
Aikuisen kuoriaisen takaruumiin yläpinta on selkeästi punainen. Kuva: Eduard Jendek, EPPO Global Database.
Saarnenjalosoukko on levinnyt Aasiasta Eurooppaan ja Amerikkaan
Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on Itä-Aasiasta peräisin oleva karanteenituhooja ja vieraslaji. Sen toukat vioittavat saarnia syömällä kuoren alla sijaitsevia solukoita, mikä johtaa puiden heikkenemiseen ja kuolemaan. Saarnenjalosoukko on aiheuttanut Pohjois-Amerikassa kymmenien miljoonien saarnien kuoleman ja sitä kautta merkittäviä ekologisia ja taloudellisia menetyksiä. Laji oli levinnyt Euroopan puoleiselle Venäjälle vuonna 2007, Ukrainaan vuonna 2019 ja Valko-Venäjälle vuonna 2025.
Varhainen havaitseminen on tärkeää
”Ensimmäinen EU-alueella todettu esiintymä korostaa varhaisen havaitsemisen, tehokkaan seurannan ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä metsätuhojen torjunnassa. Tapaus on tärkeä myös muiden jäsenvaltioiden kannalta, sillä saarnenjalosoukon mahdollinen leviäminen Euroopassa voisi uhata saarnimetsiä laajasti”, sanoo erityisasiantuntija Paula Lilja Ruokavirastosta.
Suomessa saarnenjalosoukosta ei ole havaintoja. Ruokavirasto kartoittaa vuosittain saarnenjalosoukkoa riskikohteisiin laitettavilla pyydyksillä. Suomea lähin esiintymä on Venäjällä Pietarissa, josta saarnenjalosoukko voi levitä Suomeen luontaisesti tai liikenteen ja esimerkiksi puutavaran välityksellä. Ruokavirastolla on valmiussuunnitelma, jota noudatetaan, jos saarnenjalosoukkoesiintymä todetaan.
Kansalaisten kannattaa ilmoittaa saarnien sijaintitietoja Laji.fi -tietokantaan, mikä helpottaa kartoitustyötä. On tärkeää tietää, missä saarnenjalosoukon isäntäkasveja kasvaa.
Jos epäilet saarnenjalosoukkoa, ota heti yhteys Ruokavirastoon
Saarnenjalosoukon toukka syö puun kuoren alla laajoja nauhaspagettimaisia käytäviä. Näihin käytäviin pakkautuu hienoa vaaleanruskeaa toukkapurua. Oireina puissa näkyvät kaarnan halkeilu, lehtien kellastuminen ja ruskettuminen ja oksien kuoleminen. Puissa saattaa olla lisäversoja rungon alaosassa. Aikuisten kuoriaisten ulostuloreiät rungossa ovat 3–4 mm:n mittaisia ja D-kirjaimen muotoisia.
Aikuisen saarnenjalosoukon tunnistaminen on vaikeaa, koska Suomessa esiintyy hyvin samannäköisiä lajeja. Saarnenjalosoukko on metallisen vihreä, noin 1 cm pitkä ja 3 mm leveä, suurisilmäinen kuoriainen. Aikuisen kuoriaisen takaruumiin yläpinta (peitinsiipien alla) on selkeästi punainen, mikä erottaa saarnenjalosoukon kotimaisista lajeista.
Ilmoita saarnenjalosoukkoepäilystä Ruokavirastoon ilmoituslomakkeella tai osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Tietoa ja kuvia saarnenjalosoukosta Ruokaviraston verkkosivuilla: www.ruokavirasto.fi/saarnenjalosoukko
Valmiussuunnitelmat karanteenituhoojille löytyvät myös verkkosivuilta: www.ruokavirasto.fi/kasvinterveys-valmiussuunnitelmat
Lisätietoa:
- 22.-24.7.2026 erityisasiantuntija Paula Lilja, paula.lilja@ruokavirasto.fi, puh. 050 430 3871
- 27.7.2026 lähtien erityisasiantuntija Liisa Vihervuori, liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi, puh. 040 057 1060.
- Unkarin antama viranomaistiedote