Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2025 Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa ja tulokset on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopullisen satotilaston kanssa. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2025, keskilaadun tiedot vuosilta 2005–2025 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013–2025.
Taulukko (excel 13.2.2026)
Syysviljojen sakoluvut korkeita
Syksyn 603 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 188 miljoonaa kiloa eli 31 prosenttia ja 373 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 13 miljoonaa kiloa eli 3 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaisen vähimmäispitoisuuden tavoite lasketaan 11,0 prosenttiin, täytti kevätvehnäsadosta 59 ja syysvehnäsadosta 32 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnällä näytteen hehtolitrapaino oli yleisimmin alle 78 kiloa ja syysvehnällä näytteen valkuaispitoisuus oli alle 11 prosenttia, jos oheinen laatutavoite ei täytynyt.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino oli 79,7 kiloa ja syyvehnän 79,5 kiloa. Sekä kevätvehnän että syysvehnän keskimääräiset hehtolitrapainot olivat vuoden 2024 satoa korkeampia. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku oli 253 ja syysvehnän 367 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 83 prosentissa oli sakoluku yli 180, vastaava luku syysvehnällä oli 100 prosenttia. Vehnän keskimääräiset valkuaispitoisuudet olivat pidemmän ajan keskiarvoa matalammat. Kevätvehnän valkuaispitoisuus oli 12,6 ja syysvehnän 10,7 prosenttia. Edellisen kerran syysvehnän valkuaispitoisuus oli alle 11 prosenttia vuonna 2015.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 16 prosenttia ylitti elintarvikevehnän DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg.
Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 303 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,6 kiloa. Ruissato oli 85 miljoonaa kiloa, josta 92 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.
Kaurasta hyvä sato
Kaurasato oli 1127 miljoonaa kiloa, josta 91 prosenttia eli 1030 miljoonaa kiloa oli hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtolitrapainovaatimuksen täytti 20 prosenttia sadosta eli 227 miljoonaa kiloa.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 55,4 kiloa, mikä oli noin kilon vuoden 2024 keskiarvoa korkeampi. Kauran jyväkoko oli pidemmän ajan keskiarvoa parempi, kun pienten jyvien määrä oli keskimäärin 5,8 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,2 prosenttia.
Tutkituista näytteistä vain noin seitsemän prosenttia ylitti elintarvikekauran DON hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1750 µg/kg. Näytteistä ei mitattu rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg ylittäviä DON-pitoisuuksia. Noin 40 prosenttia tutkituista kauranäytteistä oli hehtolitrapainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä oli enintään 5 prosenttia ja DON-hometoksiinipitoisuus oli alle elintarvikekauran asetetun raja-arvon.
Ohran valkuaispitoisuus alhainen
Rehuohrasato oli 999 miljoonaa kiloa, josta 80 prosenttia eli 795 miljoonaa kiloa oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 65,8 kiloa, mikä oli noin kaksi kiloa vuoden 2024 korkeampi. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 11,4 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia ohralla.
Tutkituista ohranäytteistä noin 10 prosenttia ylitti DON-hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg, mutta rehukäytön suositusarvo ei näytteissä ylittynyt.
Mallasohrasato oli 211 miljoonaa kiloa. Sadossa keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 10,7 ja lajittelutulos 84,2 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset täytti mallasohrasadosta 72 prosenttia eli 152 miljoonaa kiloa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Tietojen taustaa
Tiedot saatiin yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan viljanäytteiden tutkimustulokset ja Luonnonvarakeskuksen satotilaston tiedot. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna erilaisia maatiloja kattavasti Suomesta. Näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1000 viljelijälle. Taulukossa on erikseen luomuviljan sato ja laatutiedot. Laatutavoitteet ovat tilastossa vakioitu ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista.
Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit)
Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä.