Turvallisia lannoitevalmisteita biokaasulaitoksista (BIOSAFE)

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) selvittivät kymmenen orgaanisen haitallisen kemikaalin tai kemikaaliryhmän (PCDD/F, PCB(7), PAH(16), DEHP, PFC, LAS, NP+NPEO, PBDE, HBCD, TBBPA) esiintymistä kymmenen suomalaisen biokaasulaitoslinjan lopputuotteissa. 

Biokaasulaitosten lopputuotteita voi käyttää maataloudessa lannoitteina tai maanparannusaineina. Lopputuotteiden sisältämien ravinteiden kierrätys on tärkeätä, koska fosfori on uusiutumaton luonnonvara, ja typpilannoitteiden valmistus on energiaa kuluttava prosessi.  Biokaasulaitokset voivat käyttää useita erilaisia materiaaleja kuten jätevedenpuhdistamolietettä, yhdyskuntabiojätettä, teollisuuden sivutuotteita tai eläinten lantaa. Nämä lopputuotteet saattavat sisältää haitallisia orgaanisia kemikaaleja. Kasvit voivat ottaa joitakin haitallisia orgaanisia kemikaaleja juurillaan, ja jotkut näistä aineista voivat kertyä eläinperäisiin elintarvikkeisiin.

Yhden lopputuotteen levityskerran aiheuttamaa haitallisen orgaanisen kemikaalin maaperäkuormitusta verrattiin aineen ilmalaskeumaan Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. PBDE:n maaperäkuormitus oli 400 - 1000 -kertainen verrattuna aineen ilmalaskeumaan Suomessa ja Ruotsissa. Muiden tutkittujen aineiden osalta maaperäkuormitus oli samaa tasoa kuin ilmalaskeuma. Biokaasulaitosten lopputuotteiden sisältämien kemikaalien elintarvikkeiden turvallisuudelle aiheuttama riski arvioitiin kirjallisuustietojen perusteella vähäiseksi. PBDE- ja PFC-yhdisteiden osalta asiasta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa, koska hitaasti hajoavina ne saattavat kertyä maaperään näitä aineita sisältävien lopputuotteiden toistuvan ja pitkäaikaisen käytön seurauksena.

Työssä selvitettiin myös 25 lääkeaineen pitoisuuksia biokaasulaitosten lopputuotteissa. Biokaasulaitosten lopputuotteiden sisältämien lääkeaineiden aiheuttamaa riskiä elintarvikkeiden turvallisuudelle ei voitu arvioida vähäisen tutkimus- ja kirjallisuustiedon takia.

Tutkimukseen sisältyneet aineet ja aineryhmät

Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja furaanit (PCDD/Fs), polyklooratut bifenyylit (PCB(7)), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH(16)), bis-(2-ethyyliheksyyli)ftalatti (DEHP), perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFCs), lineaariset alkyylibentseenisulfonaatit (LASs), nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit (NP + NPEOs), polybromatut difenyylieetrterit (PBDEs), heksabromisyklododekaani (HBCD) and tetrabromibisfenoli A (TBBPA).

Tutkimusryhmä

Kimmo Suominen (Evira), Sanna Marttinen (MTT), Marja Lehto (MTT), Taina Jalava (MTT), Elina Tampio (MTT)

Aikataulu

Projekti päättyi 2014

Lisätietoja projektista

Kimmo Suominen, kimmo.suominen@ruokavirasto.fi

Projektista julkaistua

Raportti

Marttinen, S., Suominen, K., Lehto, M., Jalava, T. & Elina Tampio. 2014.  Haitallisten kemikaalien ja lääkeaineiden esiintyminen biokaasulaitosten käsittelyjäännöksissä ja niiden elintarvikeketjuun aiheuttaman vaaran arviointi. BIOSAFE-hankkeen loppuraportti. MTT raportti 135. MTT Agrifood Research Finland, Jokioinen.

Tieteelliset julkaisut

Suominen, K., Verta, M. & Marttinen, S. 2014. Hazardous organic compounds in biogas plant and products – soil burden and risk to food safety. Science of the Total Environment. 491–492: 192–199.

Suominen, K. & Marttinen. S. 2013.  Organic pollutants in biogas plant digestates –Environmental burden and risk to food safety. Proceedings of the 33th International Symposium on Halogenated Persistent Organic Pollutants. Daegu, Korea. Oral presentation (extended abstract). 

Suominen, K., Lehto, M., Salo, T., Huhtala, S., Perkola, N., Kasurinen, V., Maunuksela, L., & Marttinen, S. 2012.  Occurrence and water partitioning of PFOA and PFOS in biogas plant end products and uptake by radish. Proceedings of the 32nd International Symposium on Halogenated Persistent Organic Pollutants. Cairns, Australia. Poster (extended abstract). 

Muut julkaisut

Lehto, M., Suominen, K., Tyrväinen, U. & Tontti, T. 2013. Puhdistamolietteen laadun hallinta. In: Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa. Vesilaitosyhdistys.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 10.7.2019