Kierrätyslannoitteet tukevat ravinteiden kierrätystä, lannoiteomavaraisuutta ja maatalouden huoltovarmuutta. KIERTOKAS-hankkeen tulokset osoittavat kuitenkin, että kierrätyslannoitteisiin voi kulkeutua kasvinsuojeluainejäämiä, jotka voivat jo pieninä pitoisuuksina haitata herkkien kasvien kasvua. Turvallinen ravinnekierto edellyttää koko tuotantoketjun huomioivaa riskinarviointia, toimivaa omavalvontaa ja nykyistä parempaa ohjeistusta.
Jäämät voivat palata ravinnekierron mukana pellolle
Kierrätyslannoitteiden ja kasvualustojen raaka-aineina käytetään esimerkiksi lantaa, kasviperäisiä biomassoja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Raaka-aineisiin voi päätyä rikkakasvien torjuntaan käytettyjen kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Jäämät voivat kulkeutua rehukasveista eläinten lantaan tai kasviperäisiin sivuvirtoihin ja edelleen kierrätyslannoitteisiin. Kun valmisteita käytetään lannoituksessa, aineet voivat palautua takaisin viljelymaahan.
KIERTOKAS-hankkeessa tarkasteltiin kasvinsuojeluaineita, erityisesti klopyralidia, aminopyralidia, pikloraamia ja glyfosaattia sekä glyfosaatin hajoamistuotetta AMPAa. Pyridiinirakenteiset herbisidit, kuten klopyralidi, aminopyralidi ja pikloraami, voivat säilyä kasvimateriaaleissa, eläinten ruoansulatuksessa ja kierrätyslannoitteiden valmistusprosesseissa. Glyfosaatti käyttäytyy eri tavalla, sillä se sitoutuu voimakkaasti maaperään, mutta myös sen pysyvä hajoamistuote AMPA on huomioitava riskien arvioinnissa.
Pienetkin pitoisuudet voivat haitata herkkiä kasveja
Hankkeen biologisissa testeissä havaittiin, että jo alhaiset klopyralidipitoisuudet voivat heikentää herkkien kasvien kasvua. Linssi ja tomaatti osoittautuivat käyttökelpoisiksi indikaattorikasveiksi kasvinsuojeluainejäämien vaikutusten tunnistamisessa.
Tulokset osoittivat myös, ettei mahdollista haittaa voida arvioida pelkän kemiallisesti mitatun pitoisuuden perusteella. Vaikutukseen Haittavaikutuksiin vaikuttavat muun muassa aineen biosaatavuus, lannoitevalmisteen materiaali, kasvilajin herkkyys sekä se, millä tavoin kasvi altistuu aineelle. Siksi kemiallisen analytiikan rinnalle tarvitaan biologisia testejä, joilla voidaan havaita jäämien yhteisvaikutus kasvin kasvuun.
Käsittelymenetelmien teho jäämien poistamisessa vaihtelee
Kierrätyslannoitteiden valmistuksessa käytettävät prosessit eivät poista kaikkia kasvinsuojeluainejäämiä yhtä tehokkaasti. Hankkeessa tutkituista menetelmistä pyrolyysi poisti jäämiä tehokkaasti. Samalla pyrolyysi voi kuitenkin vähentää fosforin ja typen käyttökelpoisuutta kasveille. Kompostoinnin ja mädätyksen vaikutukset vaihtelivat aineittain ja käsittelyolosuhteiden mukaan.
Tulokset korostavat raaka-aineiden hallinnan merkitystä. Pelkkään lopputuotteen käsittelyyn ei voida tukeutua, vaan suuren jäämäriskin materiaalit tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös eri käsittelymenetelmien yhdistämisestä ja prosessien pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Turvallisuus ja käytettävyys vaikuttavat viljelijöiden valintoihin
Hankkeen viljelijäkysely osoitti, että kierrätyslannoitteiden käyttöön vaikuttavat useat käytännölliset ja taloudelliset tekijät. Käyttöä rajoittavat erityisesti kustannukset, tuotteiden saatavuus sekä huoli tuoteturvallisuudesta ja tasalaatuisuudesta. Kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen edellyttää luotettavan tutkimustiedon lisäksi selkeää tuoteinformaatiota, neuvontaa sekä taloudellisia kannustimia.
Läpinäkyvä viestintä tuotteiden koostumuksesta, raaka-aineista ja mahdollisista käyttörajoituksista vahvistaisivat Tuotteiden koostumusta, raaka-aineita ja mahdollisia käyttörajoituksia koskeva läpinäkyvä viestintä vahvistaisi käyttäjien luottamusta. Erityisen tärkeää on antaa riittävät ohjeet silloin, kun tuotetta käytetään jäämille herkkien kasvien viljelyssä tai luonnonmukaisessa tuotannossa.
Nykyinen riskinarviointi ei kata koko kiertotalousketjua
KIERTOKAS-hankkeen keskeinen johtopäätös on, ettei kasvinsuojeluaineiden nykyinen riskinarviointi huomioi riittävästi aineiden kulkeutumista kasveista lantaan ja muihin sivuvirtoihin sekä edelleen kierrätyslannoitteisiin ja kasvualustoihin. Myös mahdollinen altistuminen kierrätyslannoitteiden ja kasvualustojen käytön kautta jää puutteellisesti huomioiduksi.
Kiertotalouden edistäminen edellyttää, että kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta tarkastellaan koko ainekierron näkökulmasta. Riskinarvioinnissa tulisi huomioida ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi myös jäämien mahdolliset haitat viljelykasveille.
KIERTOKAS-hankkeen keskeiset suositukset
Hankkeen tulosten perusteella suositellaan seuraavia toimenpiteitä:
- Kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia laajennetaan kattamaan jäämien kulkeutuminen kasveista lantaan ja muihin sivuvirtoihin sekä edelleen kierrätyslannoitteisiin ja kasvualustoihin.
- Keskeisille herbisideille määritetään kierrätyslannoitteita koskevat turvalliset pitoisuustasot kansallisesti tai EU-tasolla. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti herkille kasveille aiheutuvat vaikutukset.
- Korkean riskin raaka-aineet tunnistetaan ja niiden käyttöä ohjataan. Riskinhallinta kohdistetaan mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen tuotantoketjussa.
- Lannoitevalmisteiden valmistajien omavalvontaa vahvistetaan kehittämällä riskiperusteista näytteenottoa, ohjeistusta ja tarvittaessa valvonnan kohdentamista.
- Kasvibiotestejä hyödynnetään kemiallisen analytiikan rinnalla tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa. Biotestit voivat havaita kasveille haitallisia vaikutuksia myös silloin, kun yksittäisten aineiden pitoisuudet ovat hyvin pieniä.
- Tuotteiden raaka-aineista, ominaisuuksista ja käyttörajoituksista viestitään nykyistä avoimemmin.
- Tutkimusta jatketaan erityisesti jäämien yhteisvaikutuksista, pitkäaikaisvaikutuksista, hajoamistuotteista, biosaatavuudesta ja eri prosessointimenetelmien yhdistelmistä.
Tutkimustietoa turvallisen ravinnekierron tueksi
KIERTOKAS eli Kohti kestävää kiertotaloutta: Kierrätyslannoitteiden ja -kasvualustojen kasvinsuojeluainejäämät ja niiden hallinta oli vuosina 2023–2026 toteutettu tutkimushanke. Hanketta koordinoi Ruokavirasto. Tutkimusyhteistyöhön osallistuivat Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Yhteistyössä olivat mukana myös Yara Suomi, Kekkilä-BVB, Biolan ja Soilfood. Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Makera-tutkimusvaroista.
Tutustu julkaisuihin
- Kohti kestävää kiertotaloutta: KIERTOKAS-hankkeen loppuraportti (pdf).
- Toimintasuositukset 2026: Kasvinsuojeluainejäämien hallinta kierrätyslannoitteissa (pdf).
- Kasvinsuojeluainejäämät kierrätyslannoitevalmisteissa: pikloraamin, klopyralidin, aminopyralidin ja glyfosaatin jäämät ja vaikutukset ympäristöön (pdf).