Laaja yhteistyöryhmä on laatinut ohjeita ja suosituksia, joilla parannetaan biojätepohjaisten kierrätyslannoitteiden laatua ja hyväksyttävyyttä sekä lisätään niiden käyttöä osana Suomen ravinnekiertoa ja kiertotaloutta.
Kierrätyslannoitteiden laatuun vaikuttavat kaikki vaiheet jätteen syntypaikalla tapahtuvasta lajittelusta aina biojätteen käsittelyyn ja kierrätyslannoitteiden valmistukseen saakka.
”Laajalla yhteistyöllä voidaan edistää siirtymää nykyistä puhtaampaan biojätteen kierrätykseen. Hankkeen aikana syntyneet suositukset, toimintamallit ja yhteistyöverkostot tarjoavat vahvan perustan työn jatkamiselle myös tulevaisuudessa”, toteaa toimitusjohtaja Jutta Laine-Ylijoki Suomen Kiertovoima ry:stä.
Kesällä 2026 päättynyt Laadukas biokierrätys -hanke oli kattavuudeltaan huomattava. Siinä olivat tiiviisti mukana keskeiset valtakunnalliset toimialajärjestöt, joiden jäsenistö kattaa merkittävän osan Suomen jätehuollon toimijoista ja biologisista kierrätyslaitoksista, elintarviketeollisuudesta sekä päivittäistavarakaupasta.
”Kierrätyslannoitteiden laatua voidaan edistää yhtenäisillä lajittelu- ja toimintatavoilla koko arvoketjussa sekä uusilla käyttöönotettavilla teknisillä ratkaisuilla. Hyvä lopputulos edellyttää myös tiivistä yhteistyötä kaikkien arvoketjun toimijoiden välillä”, toteaa johtava asiantuntija Katja Moliis Kierrätysteollisuus ry:stä.
Konkreettisia työkaluja biojätteen laadun parantamiseen
Hankkeessa tuotettiin uusia ohjeita, tutkimustietoa ja käytännön ratkaisuja biojätteen lajittelun, erilliskeräyksen ja käsittelyn kehittämiseksi.
Konkreettisina kehitystoimina hankkeessa laadittiin yhtenäiset suositukset biojätteen lajittelu- ja erilliskeräysohjeiksi kaupalle, elintarviketeollisuudelle, matkailu- ja ravintola-alalle, muille yrityksille ja kotitalouksille sekä kehitettiin työkaluja biojätteen laadun seurantaan. Biojätteiden koostumustietopankkia laajennettiin, selvitettiin biokaasu- ja kompostointilaitosten parhaat käsittelytekniikat (BAT), testattiin menetelmää kierrätyslannoitteiden roskaisuuden arviointiin ja laadittiin toimenpidesuunnitelma laadukkaan biokierrätyksen edistämiseksi.
”Hankkeen tulokset osoittavat, että biojätteen kierrätyksen ja kierrätyslannoitteiden laadun kehittäminen vaatii yhteistyötä ja vastuuta kaikilta toimijoilta, mutta samalla tarjolla on paljon konkreettisia ratkaisuja käyttöönotettavissa nopeallakin aikataululla”, sanoo hankkeen pääkoordinaattori Anna Virolainen-Hynnä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä.
Tuloksia voidaan hyödyntää myös lainsäädännön kehittämisessä
Tuotettu tieto tarjoaa uusia näkökulmia biojätteen laadunhallintaan. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännön toiminnan kehittämisen lisäksi myös jätelainsäädännön, lannoitelainsäädännön sekä kierrätyslannoitteiden Ei enää jätettä (EEJ) -kriteerien valmistelussa.
”Kierrätyslannoitteiden epäpuhtauksia koskevien laatuvaatimusten kiristyessä onkin tärkeää, että biojätteiden lajittelua parannetaan, jotta vaatimustenmukaisten kierrätyslannoitteiden valmistus on myös jatkossa mahdollista”, toteaa tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela Ruokavirastosta.
Kierrätyslannoitteiden laatu korostuu myös tulevina vuosina, kun lannoitevalmisteiden epäpuhtauksia koskevat vaatimukset kiristyvät ja kansallinen sääntely yhdenmukaistuu EU:n lannoitevalmisteasetuksen kanssa.
“Kierrätystuotteiden käytön tulee olla turvallista ja ympäristön kannalta kestävää. Arvoketjun yritysten yhteinen tilannekuva luo pohjan toiminnan kehittämiselle. Hanke on vahvistanut yhteistä ymmärrystä siitä, miten biojätteen laatua parannetaan koko ketjussa”, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
”Suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukyky perustuu puhtaisiin ja turvallisiin raaka-aineisiin. Kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen edellyttää, että niiden laatuun ja turvallisuuteen voidaan luottaa koko ruokaketjussa. Samalla kierrätyslannoitteiden laadun kehittäminen tukee sekä kiertotaloutta että huoltovarmuutta. On ollut hienoa nähdä, kuinka laajasti arvoketjun toimijat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja kustannustehokkaimpien ratkaisujen löytämiseen”, toteaa vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitto ry:stä.
Laadukas Biokierrätys -hanke toteutettiin toukokuusta 2025 ja kesäkuuhun 2026. Hankkeen toteuttajina toimivat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kiertovoima ry, Kierrätysteollisuus ry ja Ruokavirasto. Yhteistyökumppaneina olivat Päivittäistavarakauppa PTY ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Stormossen Oy, Biokymppi Oy, Labio Oy, Mustankorkea Oy, Gasum Oy, Kekkilä-BVB Oy ja Kiertoravinne Oy. Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön AHTI-ohjelmasta. Hankkeen tulokset ja tuotokset on koottu tänne: https://biokierto.fi/laadukas-biokierratys-hankkeen-tulokset/
Ruokaviraston hankejulkaisu: Elli Auvinen ja Liisa Maunuksela (2026): Kierrätyslannoitteiden muovisten epäpuhtauksien pinta-alan määrittäminen. Ruokaviraston tutkimuksia 1/2026. (pdf).
Lisätietoja:
Anna Virolainen-Hynnä, johtava biokaasuasiantuntija, Laadukas Biokierrätys-hankkeen pääkoordinaattori,
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
puh. 040 098 7805
sähköposti: anna.virolainen-hynna@biokierto.fi
Katja Moliis, johtava asiantuntija
Kierrätysteollisuus ry
puh. 0505 255 762
sähköposti: katja.moliis@kierratysteollisuus.fi
Virpi Käyhkö, TKI-päällikkö
Suomen Kiertovoima ry KIVO
puh. 045 2212014
sähköposti: virpi.kayhko@kivo.fi
Satumaija Levón, johtaja
Elintarviketeollisuusliitto ry
puh. 040 752 8537
sähköposti: satumaija.levon@etl.fi
Ilkka Nieminen, johtaja
Päivittäistavarakauppa ry
puh. 050 042 2216
sähköposti: ilkka.nieminen@pty.fi
Liisa Maunuksela, tutkimusjohtaja
Ruokavirasto
puh. 040 025 6097
sähköposti: liisa.maunuksela@ruokavirasto.fi