Markus Mattila työskentelee postdoc-tutkijana Ruokavirastossa osana valtion tutkimuslaitosten postdoc-ohjelmaa. Hänen tutkimustyönsä tavoitteena on kehittää Suomen kansallista elintarvikkeiden koostumustietokantaa Fineliä siten, että se tarjoaisi tulevaisuudessa nykyistä kattavammin tietoa myös elintarvikkeiden haitta-ainepitoisuuksista.
Fineli sisältää kattavasti tietoa elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta, mutta haitta-aineita koskevaa tietoa on tällä hetkellä saatavilla vain rajallisesti. Mattilan tutkimuksessa kootaan ja arvioidaan kansallisia ja kansainvälisiä pitoisuusaineistoja. Lisäksi selvitetään, miten eri lähteistä saatavat tiedot voidaan yhdistää luotettavaksi ja käyttäjien tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi.
– Haitta-aineista on olemassa paljon tietoa, mutta se on hajallaan esimerkiksi viranomaisten analyysiaineistoissa, tutkimusjulkaisuissa ja kansainvälisissä tietokannoissa. Tavoitteena on koota tätä tietoa yhteen ja saada se mahdollisimman käyttökelpoiseen muotoon Fineliin, Mattila kuvaa.
Ensimmäisenä tarkastelussa ovat elintarvikkeiden nitraatti- ja nitriittipitoisuudet. Seuraavaksi työ laajenee raskasmetalleihin, kuten kadmiumiin, lyijyyn, arseeniin ja nikkeliin. Myöhemmin tarkastelua voidaan laajentaa myös muihin haitta-aineryhmiin, kuten PFAS-yhdisteisiin, dioksiineihin, PAH-yhdisteisiin ja akryyliamidiin.
Kehitteillä yhtenäinen toimintamalli
Pelkkä pitoisuustietojen kerääminen ei kuitenkaan riitä. Eri lähteistä saatavat aineistot voivat poiketa toisistaan esimerkiksi alkuperän, näytteenoton ja analyysimenetelmien suhteen. Tutkimuksessa kehitetään siksi myös yhtenäistä toimintamallia pitoisuustietojen arviointiin, harmonisointiin ja esittämiseen Finelissä.
– Yksi keskeisistä kysymyksistä on, mikä arvo kuvaa parhaiten haitta-aineen pitoisuutta tietyssä elintarvikkeessa. Finelissä ravintoaineiden pitoisuudet ilmoitetaan keskiarvoina, mutta haitta-aineiden pitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti. Siksi pelkkä keskiarvo ei välttämättä aina anna riittävän kattavaa kuvaa pitoisuuksista, Mattila kertoo.
Tavoitteena on muodostaa ensimmäinen suomalainen, järjestelmällisesti koottu tietokokonaisuus elintarvikkeiden haitta-ainepitoisuuksista. Tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeista saatavan haitta-ainealtistuksen arvioinnissa, tutkimuksessa ja viranomaistyössä. Samalla hankkeessa syntyy toimintamalli, jota voidaan myöhemmin soveltaa myös uusiin haitta-aineisiin ja muihin elintarviketurvallisuuteen liittyviin tietoihin.
– Tavoitteena on, että Fineli palvelisi tulevaisuudessa entistä paremmin myös elintarviketurvallisuuden ja altistumisen tutkimusta. Finelin haitta-aineiden pitoisuustietoja voidaan yhdistää ruoankäyttötietoihin, jolloin voidaan arvioida nykyistä tarkemmin, mistä elintarvikkeista suomalaiset saavat eri haitta-aineita ja kuinka suurta altistus on, Mattila sanoo.
Tervetuloa webinaariin
Tervetuloa kuulemaan lisää Markus Mattilan projektista Integrating Data on Harmful Substances in Foods into the Finnish National Food Composition Database (Fineli) Ruokaviraston tutkimuswebinaariin keskiviikkona 11.11.2026 klo 14-15.
