Turkiseläimistä tutkitaan Suomessa hyvin vähän näytteitä koronavirusseurantaa (SARS-CoV-2) lukuun ottamatta. Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön tekemässä selvityksessä arvioitiin saatavilla olevan tiedon perusteella turkistarhojen merkittävimmiksi zoonoottisiksi tautiriskeiksi koronavirus, influenssavirukset ja salmonella. Raportissa korostetaan turkistarhojen tautisuojauksen, rehuhygienian varmistamisen sekä eläinten terveyden kattavan ja järjestelmällisen seuraamisen tarpeellisuutta.
Turkiseläimet ovat alttiita lukuisille zoonoottisille taudinaiheuttajille, jotka voivat turkistarhaolosuhteissa levitä tehokkaasti ja mahdollisesti myös muuntua uudenlaisiksi. Zoonoosit ovat ihmisten ja eläinten välillä tarttuvia tauteja, joita pidetään yleisesti ihmisten epidemioiden lähteenä. Suomi on Euroopan suurimpia turkistuottajia, mutta silti turkistarhojen tautitilanne on Suomessa huonosti tunnettu. Pakollisia seurantaohjelmia on vain SARS-CoV-2:lle ja minkkien aivosairaus TME:lle.
Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön Turkistarhojen zoonoosit -projektissa koottiin tietoa turkiseläinten zoonoottisista taudinaiheuttajista Suomessa. Projektissa arvioitiin joidenkin hengitystievirusten ja ulosteperäisten mikrobien sekä antibioottiresistenssin merkitystä. Lisäksi kartoitettiin taudinaiheuttajien reittejä suomalaisille turkistarhoille sekä arvioitiin niiden leviämismahdollisuuksia.
Merkittävimmiksi tautiriskeiksi arvioitiin SARS-CoV-2, influenssavirukset ja salmonella. Turkistarhaoloissa, joissa eläintiheys on suuri, on tautien leviämiselle ja muuntumiselle otolliset olosuhteet. Turkistarhojen tautiseurantaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Myös antibioottiresistenssin leviämistä turkistarhoilla on seurattava.
Tarhoilla työskentelevät ihmiset ovat merkittävä zoonoottisten tautien lähde turkiseläimille. Turkistarhojen tautisuojausta ja erityisesti henkilöhygieniaa on edelleen kehitettävä taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi. Rehut on yhdistetty usein turkiseläimillä todettuihin epidemioihin. Turkiseläinten rehuna käytetään runsaasti lihantuotannosta syntyviä sivutuotteita, jotka ovat otollinen kasvualusta taudinaiheuttajille. Turkiseläinten rehuketjun riskinhallintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tutustu raporttiin Turkistarhojen zoonoosit.
Lisätiedot:
Heidi Rossow, erikoistutkija heidi.rossow@ruokavirasto.fi
Pirkko Tuominen, yksikönjohtaja pirkko.tuominen@ruokavirasto.fi