1. Kuuluuko puutavara tai puutuote puutavara-asetuksen piiriin?
Puutavara-asetus koskee nimenomaan asetuksen liitteessä mainittuja puutavaraa ja puutuotteita (artikla 2 kohta 1a) eli asetusta sovelletaan vain ja ainoastaan puutavaraan ja puutuotteisiin, jotka on mainittu liitteessä yhdistetyn nimikkeistön mukaisesti.
Tuontitullauksen yhteydessä tulli-ilmoituksessa selvitetään tavaran tullinimike, jonka perusteella määräytyy se, että kuuluuko se puutavara-asetuksen piiriin. Tulli on tavaranimikkeiden osalta toimivaltainen viranomainen. Tullineuvonnasta saa tietoa siitä, kuuluuko tuote puutavara-asetuksen liitteessä listattuihin tuoteryhmiin.
Puutavara-asetuksen 14 artiklan mukaisesti komissio voi muuttaa ja täydentää liitteessä olevaa puutavaran ja puutuotteiden luetteloa.
2. Mitä tarkoitetaan laittomasti korjatulla puutavaralla?
Laittomasti korjatulla puutavaralla tarkoitetaan puunkorjuumaassa sovellettavan lainsäädännön vastaisesti korjattua puutavaraa. Sovellettavalla lainsäädännöllä taas tarkoitetaan puunkorjuumaassa voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka kattaa:
- puunkorjuuoikeudet laillisesti määritetyillä alueilla
- korjuuoikeuksia ja puutavaraa koskevat maksut, mukaan lukien puunkorjuuseen liittyvät maksut
- puunkorjuu, mukaan lukien ympäristö- ja metsäalan lainsäädäntö, joka kattaa metsien hoidon ja käytön sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, kun ne liittyvät suoraan puunkorjuuseen
- kolmansien osapuolten käyttö- ja omistusoikeudet, joihin puunkorjuu vaikuttaa ja
- metsäalaan liittyvä kaupankäynti ja tullit.
3. Mihin tuotteisiin puutavara-asetusta ei sovelleta?
Puutavara-asetusta ei sovelleta kierrätettyihin tuotteisiin tai painettuun paperiin, kuten kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin.
Asetuksen piiriin kuuluvat mm. pahvilaatikot ja puiset kuormalavat, jos tuotteet ovat itsessään maahantuotava tuote eli niitä käytetään esimerkiksi Suomessa valmistettavan tuotteen pakkaamiseen tai kuljettamiseen. Sen sijaan asetuksen piirin eivät kuulu tuotteet, joita käytetään yksinomaan toisen markkinoille saatetun tuotteen tukemisessa, suojaamisessa tai kuljettamisessa.
Jos maahantuonti (tullaus) koskee sellaista tuotetta, joka on pakattu esimerkiksi pahvilaatikkoon, ei pahvilaatikko kuulu asetuksen piiriin, koska sitä käytetään toisen markkinoille saatetun tuotteen suojaamisessa.
4. Koskeeko puutavara-asetus Suomessa korjattua puutavaraa?
Puutavara-asetus koskee suomalaista metsänomistajaa. Suomessa korjatun puutavaran laillisuus osoitetaan olemassa olevilla metsälain valvontajärjestelmillä.
Metsänkäyttöilmoitus on ydin suomalaisessa metsälain valvontajärjestelmässä.
Metsänkäyttöilmoitus yhdessä puutavaran mittauslain mukaisen luovutusmittaustodistuksen kanssa katsotaan toimijan, eli metsänomistajan, asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi.
Metsänkäyttöilmoitus ja luovutusmittaustodistus on säilytettävä vähintään 5 vuotta. Suomen metsäkeskus säilyttää metsänkäyttöilmoituksia yli 5 vuotta, joten metsänomistajan ei ole välttämätöntä säilyttää kopiota metsänkäyttöilmoituksesta itsellään.
5. Olenko toimija vai kauppaa käyvä?
Puutavara-asetuksen piiriin kuuluvaa puutavaraa tai puutuotteita myyvän ja ostavan yrityksen on mietittävä, että onko yritys toimija vai kauppaa käyvä.
Olet toimija, jos toimitat ensimmäisenä puutavaraa tai puutuotteita EU:n sisämarkkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten. Et saa saattaa EU:n markkinoille laittomasti korjattua puutavaraa tai siitä valmistettuja tuotteita. Sinun tai yrityksesi on noudatettava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää.
Olet myös toimija, jos olet suomalainen metsänomistaja ja myyt puuta. Metsänkäyttöilmoitus ja luovutusmittaustodistus katsotaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi.
Olet kauppaa käyvä, jos myyt tai ostat – kaupallisiin tarkoituksiin – EU:n markkinoille jo saatettua puutavaraa tai puutuotteita. Säilytä tiedot tavarantoimittajista ja asiakkaistasi viiden vuoden ajan, jotta puutavaran alkuperä voidaan jäljittää.
Esimerkki 1
Yritys ostaa puuhuonekaluja toimittajilta Kiinasta ja myy niitä jälleenmyyjille EU:n sisämarkkinoilla
=> Yritys on toimija, koska se saattaa puutuotteet ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille
Esimerkki 2
Yritys myy puisia pakkauslaatikoita, jotka se on ostanut yritykseltä Saksasta
=> Yritys on kauppaa käyvä, koska se ostaa tuotteet EU:n sisämarkkinoilta
Lisää esimerkkejä komission EUTR tulkintaohjeen liitteestä 1.
6. Mitä velvoitteita toimijalla on?
Toimijoiden on noudatettava asianmukaista huolellisuutta saattaessaan puutavaraa ja puutuotteita markkinoille, koska laittomasti korjatun puutavaran ja sellaisesta puutavarasta valmistettujen tuotteiden markkinoille saattaminen on kielletty. Tämän vuoksi toimijoiden on käytettävä ns. asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää.
Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä (due diligence -järjestelmä) sisältää toimenpiteitä ja menettelyjä, joiden tarkoituksena on antaa toimijoille mahdollisuus jäljittää puutavara ja puutuotteet sekä saada käyttöönsä tietoja sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta. Toimijoiden on keräämiensä tietojen pohjalta arvioitava mahdollisten laittomuuksien riskit koko edeltävässä toimitusketjussa. Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmästä säädetään puutavara-asetuksen (EUTR 995/2010) artiklassa 6 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU 607/2012) artikloissa 2, 3, 4 ja 5.
Toimija voi käyttää omaa järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Toimijan on ylläpidettävä ja arvioitava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä säännöllisesti, ellei toimija käytä jonkin valvontaorganisaation tarjoamaa järjestelmää. Toimijoiden velvollisuudet ovat määritelty puutavara-asetuksen artiklassa 4.
7. Mitä velvoitteita kauppaa käyvällä on?
Varmistaakseen alkuperän jäljittämisen puutavaralla ja puutuotteilla kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan.
Kauppaa käyvien on voitava yksilöidä koko toimitusketjussa:
a) toimijat ja kauppaa käyvät, jotka ovat toimittaneet puutavaraa tai puutuotteita
b) tarvittaessa ne kauppaa käyvät, joille ne ovat toimittaneet puutavaraa ja puutuotteita.
Edellä mainitut tiedot on säilytettävä vähintään 5 vuoden ajan. Kauppaa käyvien velvoitteet on määritelty puutavara-asetuksen artiklassa 5.
8. Pitääkö tieto puutavaran tai puutuotteiden myynnistä kuluttajalle säilyttää?
Ei tarvitse.
9. Mikä on asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä?
Toimijoiden on noudatettava asianmukaista huolellisuutta saattaessaan puuta EU:n markkinoille. Toimijat minimoivat sitä riskiä, että puu on peräisin laittomasta lähteestä tai tuote on tehty laittomasti korjatusta puusta. Tämä tarkoittaa, että toimijoiden on otettava käyttöön riskinhallintajärjestelmä, jota kutsutaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi. Se perustuu:
- Tietojen saantiin: toimijalla on oltava mahdollisuus saada tietoa puutavarasta ja puutuotteista, puunkorjuumaasta (ja tapauskohtaisesti maan sisäisestä alueesta ja luvasta), puulajista, määrästä, tavarantoimittajaa ja kauppaa käyvää koskevista yksityiskohdista sekä tietoa kansallisen lainsäädännön noudattamisesta.
- Riskinarviointiin: toimijan on arvioitava laittoman puutavaran riski toimitusketjussaan edellä määritettyjen tietojen perusteella ja ottaen huomioon EU:n puutavara-asetuksessa vahvistetut riskinarviointiperusteet.
- Riskin vähentämiseen: jos arviointi osoittaa, ettei laittoman puutavaran riski toimitusketjussa ole vähäinen, riskiä voidaan vähentää ryhtymällä lisätoimenpiteisiin, esimerkiksi vaatimalla tavarantoimittajalta lisää tietoja ja tarkastuksia.
Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän osatekijät ja vaiheet
10. Mikä on valvontaorganisaatio?
Valvontaorganisaatioiden tehtävänä on avustaa toimijoita asetuksen vaatimusten täyttämisessä. Tätä varten ne laativat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän, myöntävät toimijoille oikeuden käyttää järjestelmää ja tarkastavat, että järjestelmää käytetään oikein.
Puutavara-asetuksessa säädetään, että valvontaorganisaatio voi olla EU:n alueelle sijoittunut yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka on perustanut asetuksen mukaisen asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän. Asetuksen mukaisella valvontaorganisaatiolla tulee olla asianmukainen asiantuntemus sekä valmiudet hoitaa säädettyjä tehtäviä ilman eturistiriitoja.
Toimijat voivat käyttää omaa järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Toimijan on ylläpidettävä ja arvioitava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä säännöllisesti, ellei toimija käytä jonkin valvontaorganisaation tarjoamaa järjestelmää.
Komissio julkaisee valvontaorganisaatioiden luettelon EU:n virallisen lehden C-sarjassa sekä verkkosivuillaan. Hyväksyttyjen valvontaorganisaatioiden luettelo löytyy komission verkkosivuilta.
Mikäli yrityksellä ei ole käytössään omaa tai valvontaorganisaation tarjoamaa asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää, niin yritys voi myös tiedustella järjestelmän hankkimista esimerkiksi oman toimialan etujärjestöjen kautta.
11. Vaikuttaako puutavara-asetus tuontitullauksen käytäntöihin ja vaadittaviin todistuksiin?
Puutavara-asetus ei tuo muutoksia tuontitullaukseen.
12. Mikä on tulkintaohje?
Tulkintaohjeen (guidance document) tarkoituksena on selventää joitakin puutavara-asetuksen kohtia ja antaa suuntaviivoja niiden tulkintaan. Tulkintaohje ei ole kuitenkaan oikeudellisesti sitova, vaan se on tarkoitettu tulkinnan avuksi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja niille, joita puutavara-asetuksen velvoitteet koskevat.
Tulkintaohje on tehty yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, sidosryhmien ja FLEGT-komitean kesken.
13. Vastaako CITES- tai FLEGT-lupa puutavara-asetuksen vaatimuksiin?
Kyllä. CITES- tai FLEGT-lupa riittää eikä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää tarvita sellaisen tuotteen osalta, jolla on CITES- tai FLEGT-lupa.
Lisätietoa:
14. Ovatko sertifikaatit tai muut kolmannen osapuolen todentamat järjestelmät riittävä todiste laillisuudesta?
Eivät ole.
Ainoastaan tuote, jolla on FLEGT- tai CITES-lupa vastaa puutavara-asetuksen vaatimuksia ilman asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää.
Sertifioinnit ja muut kolmannen osapuolen todentamat järjestelmät voivat olla osa riskinarviointi- ja riskinvähentämismenettelyjä. Luotettavasti sertifioitujen puutavaroiden tai puutuotteiden osalta riski sille, että ne sisältävät laittomasti korjattua puutavaraa, on vähäinen, jos riskinarvioinnin yhteydessä kerätyt muut tiedot eivät ole tämän päätelmän kanssa ristiriidassa.
Alkuperän seurantajärjestelmiä voidaan käyttää asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän perustana. Sertifiointijärjestelmän tai muun kolmannen osapuolen järjestelmän luotettavuutta tulee arvioida komission täytäntöönpanoasetuksen (607/2012) artiklassa 4 lueteltujen kriteerien mukaan. Lisätietoa tästä asiasta on myös EUTR tulkintaohjeen kohdassa 6.
15. Mitkä ovat toimivaltaisen viranomaisen tehtävät?
Suomessa toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto. Ruokavirasto valvoo riskiperusteisesti, että toimijat, kauppaa käyvät ja valvontaorganisaatiot täyttävät velvollisuutensa ja laittomasti korjattua puuta tai siitä valmistettuja puutuotteita ei saateta EU:n markkinoille. Ruokavirasto tarkastaa asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää sekä siihen liittyviä asiakirjoja ja menettelyjä. Ruokavirasto tarkastaa myös valvontaorganisaatioiden toimintaa ja kauppaa käyvien velvoitetta, joka koskee jäljitettävyyden osoittamista.