Zoonoosibakteerit tarttuvat ihmisten ja eläinten välillä ja voivat aiheuttaa molemmille taudin oireita. Tunnetuimpia zoonoottisia bakteereita ovat salmonellat ja kampylobakteerit. Zoonoosibakteerit eivät kuitenkaan aina aiheuta eläimille oireita (esimerkiksi kampylobakteerit siipikarjassa tai sioissa). Myös zoonoottiset bakteerit voivat kehittää vastustuskyvyn antibiooteille esimerkiksi antibioottihoitojen seurauksena ja levittää resistenssitekijöitä bakteerilta toiselle. Ihmiset voivat saada tartunnan eläimistä, elintarvikkeista, ympäristöstä tai vedestä. Resistenttien zoonoosibakteerien siirtyminen eläimistä ihmisiin voi vaikeuttaa merkittävästi ihmisten infektioiden hoitoa antibiooteilla.
Ajankohtaista zoonoosibakteerien antibioottiresistenssin seurannassa:
- ESBL- ja karbapenemaasia tuottavien bakteerien esiintymistä seurataan parillisina vuosina teurasbroilereissa ja vähittäismyydyssä siipikarjan lihassa. Parittomina vuosina seurantaa tehdään teurassioilla sekä vähittäismyydyssä sian- ja naudanlihassa. Lisäksi ESBL- ja karbapenemaasia tuottavien bakteerien esiintymistä seurataan vuosittain maahantuotavissa siipikarjaparvissa.
- Vuonna 2021 resistenttien bakteerien seuranta laajeni uuden EU:n täytäntöönpanopäätöksen myötä myös kolmansista maista tuotavaan lihaan. Tämä seuranta on Suomessa kuitenkin pienimuotoista, sillä kolmansista maista lihaa tuodaan suoraan Suomeen vain vähän.
- Broilereilta teurastuksen yhteydessä kerätyistä näytteistä eristetyt kampylobakteerit testataan antibioottiherkkyyden varalta kansallisen zoonoosiasetuksen 316/2021 mukaisesti vuosittain.
- Teurassioilta todettujen kampylobakteerien resistenssiä seurataan parittomina vuosina.
- Vuonna 2026 FINRES-Vet-seurantaohjelmassa seurattiin naudoista eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä.
- Kansallisessa salmonellavalvontaohjelmassa suomalaisista tuotantoeläimistä eristettyjen salmonellabakteerien resistenssiä seurataan vuosittain.